Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2015 kurssi/Oppimismodulit/moduli III-keskusteluun

SMAL

Teksti löytyy kokonaisuudessaan ryhmämme keskustelusivulta. Tässä tiivistelmä keskustelumme teemoista:

Onko mikään tieto täysin neutraalia, edes Wikipediassa? Joku on aina taustalla vaikuttamassa omasta näkökulmastaan ylös kirjattuihin asioihin.

Pohdimme Wikipedian käytön hyödyllisyyttä peruskouluopetuksessa sekä mietimme myös että missä vaiheessa kriittistä ajattelua olisi hyvä alkaa viljellä. Sekoittaako kriittisen ajattelun ja tiedon epävarmuuden opettaminen liikaa jos sitä aletaan opettaa jo alakoululaisille? Kuitenkin myös he ovat alttiina virheelliselle tiedolle esimerkiksi internetissä.

Random

Wikipedia ja sen periaatteet ovat lähtemätön osa nykyistä yhteiskuntaamme. Alku on ollut takkuista, mutta nykyään Wikipedia lyö laudalta perinteiset tietosanakirjat niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Wikipediaa on rakennettu niin kutsutun viiden pilarin pohjalta, jotka ovat mahdollistaneet sivuston pysymisen relevanttina ja luotettavana. Wikipedia on myös tuonut mukanaan useita eri wikipohjaisia muita sivustoja.

Näistä ja muistakin asioista keskustelemme lisää Randomin omassa tilassa

Plan B:

Ryhmämme keskustelussa tuli esille asennemuutos Wikipedia-artikkeleihin: aiemmin epäluotettavana lähteenä pidetyt artikkelit ovat viimein saaneet hyväksynnän myös akateemisissa piireissä. Vaikka niitä ei välttämättä käyttäisikään virallisena lähteenä, niillä on käyttöarvoa ”muistivihkona” ja ajatuksien herättäjänä.

Wikipohjaisiin ratkaisuihin liittyvää ajatusta sosiaalisemmasta ja demokraattisemmasta tiedon rakentamisesta voisi mielestämme soveltaa formaalin opetuksen piirissä: ei ole kovin kestävää olettaa, että tieto olisi jotenkin staattista ja absoluuttisen oikeaa tai väärää ja vain yksittäisten asiantuntijoiden luotavissa. Wikipohjaiset ratkaisut kenties mahdollistaisivat laajemman ja demokraattisemman osallistumisen tiedon rakenteluun. Wikipediassa ja wikipohjaisissa ratkaisuissa on mielestämme potentiaalia erityisesti perinteisen kouluopetuksen näkökulmasta, mutta haasteena on se, miten oppilaille saisi opetettua riittävää mediakriittisyyttä tällaisten alustojen käytön suhteen.

Keskustelu kokonaisuudessaan: Plan_B:n_oma_huone#Moduli_1

Kolme muskettisoturia

Ryhmämme keskustelu löytyy kokonaisuudessaan ryhmäsivultamme Kolmen muskettisoturin linnakkeesta. Kolmannella luennollamme pohdimme Wikipedian viiden pilarin toimivuutta ohjeina, kyseenalaisten niitä kuitenkin jonkin verran. Keskustelun siirryttyä Wikiopistoon pohdimme kuinka järkevää näiden kahden palvelun yhdessäelo käytännössä on ja millainen niiden suhde opiskeluun on.

Ryhmä Modulistit

Moduuli III

Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto

TV ja JS keskustelevat. Tavoitteena on vapaus ja sanan käyttäminen. TV:n mukaan kyseessä on habermasilainen ideaalikommunikaatio; Avoin paikka. Wikipedia perustuu habermasilaiselle konsensukselle. Tämä on epäilemättä se taso kielestä, jota tarvitaan maailman muuttamiseksi. (Minä) olen myös tutkinut Heideggeria seuraten vielä syvempää kielen tasoa, mutta en luonnolliseti voi puhua siitä tässä.

JS:n mukaan Wikipedialla on sääntöjä ja periaatteita. TV:n mukaan yhteinen tavoite liittää ihmiset yhteen. Wikipedian tapauksessa on tavoitteena tehdä hyvä tietosanakirja. Tästä olen täysin samaa mieltä. Yhteiset arvot ja päämäärät liittävät ihmiset yhteen.

Huomautetaan, että Wikipedia artikkelit ovat usein yllättävän yllätyksettömiä. Missä on luova sanankäyttö? Totuusfunktio ainakin toimii Wikipediassa. Luonnontieteelliset artikkelit olivat alkuun kärkeä Wikipediassa. Nykyisin paljon muutakin on kehittynyt, mutta toki helposti pienen kielialueen kuten Suomen lyysit saattavat jäädä marginaaliin; tai sitten ne ovat salatulla tavalla keskiössä. ;

Viidestä pilarista ensimmäinen on se, että Wikipedia on tietosanakirja. Wikiopiston pointti on kuitenkin määrittelemätön toistaiseksi. Sen henki ja sävy on muuttunut. Yksimielisyys vallitsee lyysistä, vaikkei kovin tarkka.

Wikipediaan liittyviä filosofisia näkökulmia ovat deletionismi ja inklusivismi. Nämä liittyvät siis editointiin, siis siihen, minkä informaation sallitaan olla nähtävissä ja käytettävissä, ja kuka päättää siitä ja miten. Tämä on kieltämättä aika erikoinen idea uusiksi filosofioiksi, mihinkähän perinteeseen nämä yhdistyvät?

JS:n mukaan tieto konstruoituu, rakentuu, siitä neuvotellaan. Knowability on keskeinen käsite: mikä on tietämisen arvoista. Wikipediassa ei periaatteessa julkaista uutta tietoa; vaan se on tavallaan hautausmaa (hahaha).

TV mainitsee mahdollisuuksisa tutkmuksen järjestämiseksi, referoimisprosessin kautta. Peräti mielenkiintoinen on historiallisesti tärkeänä pidetty opettaja-oppilas-suhde. Tämä on mielestäni tärkeä lyysi. Ainejärjestöt ja opiskelijajärjestöt voisivat perustaa Wikiopistoon neutraalia näkökulmaa kannattavia ryhmiä. Tämä on mielestäni hyvä idea, koska ihmiset yliopistoon tulleessaan ovat usein intoa täynnä, ja nuoruuden voima voisi kanavoitua tätä kautta.

JS puhui vallankumouksesta, jossa kaikilla on ääni; jonkilainen kokemusten demokratia ilmeisesti. TV:n mukaan objektiivisuus ja neutraali näkökulma ovat eri asia. JS kannattaa alkuperäisyyden; siis kaiketi havaintojen ja kokemusten, lyysien mukaan tuomista Wikiopistoon. Sen jälkeen on mahdollista, että ne siirtyvät Wikipediaan.

TV kannattaa inklusionismia, koska ei voida tänään tietää, mikä on tulevaisuudessa arvokasta tietoa. Olen tässä samaa mieltä, tulevaisuus on ennustamaton; ainutlaatuinen, ainutkertainen kokemus vie eteenpäin maailmaa.

-- JohanGabriel

Mystiset siilit

Tiedon neutraaliuden arvioiminen sekä tieteellisen tiedon saavutettavuus olivat keskeisiä teemoja keskustelussamme Wikipedian viidestä pilarista. Lähteiden hienovaraisen asenteellisuuden tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska myönteisesti tai kriittisesti suhtautuvat lähteet voivat olla yli- tai aliedustettuina tai erilaisia näkemyksiä voidaan suosia niiden laadullisten erojen perusteella. Kielelliset ja kulttuurilliset kontekstitekijät ja erilaiset intressit voivat vaikuttaa taustalla. Käsitys tietosanakirjasta voi vaihdella kulttuurialueittain. Asioiden esitysjärjestykselläkin on väliä, puhumattakaan siitä luetaanko lopulta kaikkea yhtä hyvin vai suositaanko mieluummin omia näkemyksiä tukevia asioita. Pohdimme myös tieteen objektiivisuutta.

Wikipedia on onnistunut vapaan tietosanakirjan luomisen tavoitteessaan siksi, että se on saanut taakseen vahvan yhteisön. Ehdottomien sääntöjen puuttuminen rohkaisee ihmisiä osallistumaan Wikipedian kirjoittamiseen. Vapaa muokattavuus ja käytettävyys tuovat käyttäjäkunnalle myös vastuuta, koska Wikipedian artikkelit on pidettävä sivuston standardien mukaisina. Pyrkimyksenä on täydellisyyden tavoittelu, mutta sitä ei edellytetä. Uutta tietoa ei saa esittää, vaan tiedon on löydyttävä jo olemassa olevista lähteistä. Muiden käyttäjien kunnioittaminen on tärkeää, ettei tulisi niin kutsuttuja muokkaussotia. Wikipedia onkin yhtä luotettava kuin tekijänsä, koska kuka tahansa voi muokata tietoja. Tiedon validiuden arviointi eli kriittinen reflektio jää lukijalle.

Jatkuvassa Wikipedian käyttäjien harjoittamassa tiedon konstruoimisessa on mielestämme kyse vertaisarvioinnista, koska käyttäjät arvioivat millaista tietoa Wikipediassa pitää olla ja mitä siellä ei tarvitse olla. Vertaisarvioinnin tapoja ovat kollektiivinen kirjoittaminen, korjaaminen, lisääminen ja poistaminen.

Tieteellisten julkaisujen piilottaminen suurelta yleisöltä ei edistä tieteen kehitystä. Mietimmekin, olisiko olemassa tapaa asettaa tieteelliset tutkimukset ja julkaisut ilmaiseksi kaikkien saataville. Ongelmaksi voisi muodostua mahdollisesti tarvittava ilmaistyö. Ratkaisuna voisi olla julkaisualustan mainosrahoitteisuus, kunhan mainosten soveltuvuuteen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota.

Keskustelumme löytyy kokonaisuudessaan keskustelusivulta.
-BP