Keskustelu:Mystisten siilien kolo/Keskustelu 3

Wikipedia on tietosanakirja ja sellaisena se toimii samalla luotettavuusperiaatteella kuin perinteiset paperitietosanakirjatkin: tiedon on oltava todistettavissa muista lähteistä, eikä omaa tutkimusta saa julkaista. Myöskään omia mielipiteitään ei saa Wikipediassa esittää ja näkökulma on pidettävä neutraalina artikkeleita kirjoitettaessa ja muokattaessa. Wikipedia eroaa kuitenkin perinteisistä tietosanakirjoista siinä, että se on vapaasti muokattavissa ja käytettävissä. Vapaus tuo kuitenkin mukanaan myös vastuun: käyttäjäkunnan on itse pidettävä huolta siitä, että artikkelit pysyvät sivuston standardien mukaisena. Wikipedia on onnistunut tässä mielestäni erittäin hyvin. Vapaaehtoisuus ja jakaminen ovat muutenkin avainsanoina monissa nykypäivän internetprojekteissa, mutta harva niistä on saanut homman toimimaan yhtä hienosti kuin Wikipedia. Suurin kiitos tästä kuuluu varmasti sen laajalle käyttäjäkunnalle, mitä ei olisi ollut mahdollisuutta saavuttaa ilman sen vapaata käyttöoikeutta.

Wikipedialla on kuitenkin omat ongelmansakin. Nykyaikana sähköisistä lähteistä saa helposti ajantajaisempaa ja päivitetympää tietoa kuin perinteisistä painetuista julkaisuista, joten vaikuttaa hieman nurinkuriselta, että suuri osa Wikipedian materiaalista vaatii edelleen lähdeviitettä painettuun aineistoon. Videolla puhuttiinkin siitä, miten Wikiopisto on onnistunut hieman paikkaamaan tätä puutetta sallimalla käyttäjiltään esimerkiksi oman tutkimuksen, jolloin alustalla voidaan luoda uutta tietoa sen pelkän toistamisen sijaan. Toki tällöin Wikiopiston funktio on täysin erilainen kuin Wikipedian, ja onkin hyvä, että Wikipedia on saanut useita spinoff-projekteja ja laajentanut siten toimintaa muihinkin tarkoituksiin kuin vain tietosanakirjan ylläpitämiseen. Pääasia on kuitenkin se, että kaikki nämä alustat ovat pysyneet ilmaisina ja vapaina käyttää.

-Akadora

Wikipedian viisi pilaria; hyvät & toimivan tuntuiset säännöt, (osin) siksi kai Wikipedia onkin niin menestynyt. Hyvä että Wikipedia (ja video) selventää, mitä Wikipedia on ja mitä se ei ole. Tuntuu, että se on yksi niistä lukuisista termeistä, joita ihmiset käyttää tietämättään, mitä se oikeastaan tarkoittaa: ”kato Wikipediasta”. Wikipedian ei ehkä ole ”äänitorvi”, mutta ihmiset ovat sen äänitorvia.

Olen erikielisiä Wikipedian sivuja selaillessani huomannut, kuten varmaan tekin, että asiasisällöt ovat aika erilaisia, ja ne esitetään eri tavoilla. Tässä herää kysymys, saako lukija erilaisen kuvan samasta asiasta lukiessaan sitä koskevia erikielisiä sivuja? Mitä luultavimmin kyllä. Kuinka tarkoituksellista tämä on, en osaa sanoa. Tekstin neutraalisuus ja objektiivisuus lukee Wikipedian vaatimissa/noudattamissa säännöissä. On jännää pohtia ja tarkastella, kuinka hyvin ne toteutuvat eri teksteissä; täytyyhän tekstiä lukiessa aina ottaa huomioon kontekstitekijät (kirjoittajan edustama kulttuuri ja tämän käyttämä ilmaisu etc.). Sitten tekstien lisäksi on erilaiset rakenteet sun muut…

Mikä on tietämisen arvoista? Erittäin jännä filosofinen kysymys, jota on luultavasti pohdittu ihan ihmiskunnan historian alkuhämäristä asti - tai ainakin tiedon käsitteen syntymisestä lähtien. Se on ajankohtainen varsinkin nyt, kun ollaan digiajassa, ja kaiken maailman tietolähteet ja dokumentit on saatavilla älylaitteeseen, jota voi kantaa taskussa. Itse olen sitä mieltä, että asioita pitää muistaakin ja oikeasti ”tietää”, ei riitä, että tietää mistä etsiä - vaikka hyvä juttu sekin on. Mietitään nyt vaikka semmoista naurettavaa tilannetta, että henkilölle x ei ole opetettu/kerrottu, miten sammuttaa alkava tulipalo (tai toimia vastaavassa sarastavassa hätätilanteessa), ja tämä alkaa räplätä kännykkäänsä etsien tietoa netistä - naurettava tilanne, mutta tulevaisuudessa potentiaalisesti mahdollinen? Monia asioita täytyy tietää ja osata itsekseen (ei kaikkea, mutta jotain), ja muistia täytyy harjoittaa, jotta se pysyy kunnossa. Toinen dystooppinen skenaario: X:n kaverin syntymäpäivä lähestyy. X ei tietäisi/muistaisi koko juttua, ellei hänen Facebook-sivunsa ja/tai kalenterinsa muistuttaisi. X ei osaa nimetä kaverinsa osoitetta, puhelinnumeroa, seurustelutoverin tai lemmikin nimeä, lempiväriä tai yhtään mitään muutakaan katsomatta niitä tämän Facebook-sivulta. X ei tiedä kaveristaan oikeastaan mitään? Surullista - ehkä liioiteltua, mutta surullista.

Videossa nostettiin esille notability-ongelma. Tässä näemmä kivasti muna ja/vai kana -tilanne: jos Wikipedia-artikkeli on tosiaan lehtijulkaisun ja sen uudelleenjulkaisun välissä poistettu, kumpi julkaistiin ensin? Pähkinää kerrakseen. Kuinka objektiivista tiede on/voi olla? Aihetta nostettiin videossa vähän esille. Olen sitä omalta osaltanikin miettinyt. Eihän esimerkiksi joku yhden miehen tutkimus välttämättä voi olla objektiivinen, koska sen tekee/toteuttaa yksi henkilö, joka sitten esittelee tekemisensä ja löydöksensä omasta subjektiivisesta näkökulmastaan (ei suoraan ”minä sitä” ja ”minusta tätä”, mutta rivien välissä kyllä). Filosofien peruskurssia tenttiessäni luin kirjan (Arkipäivän filosofiaa : kertomus ihmisestä tiedon hankkijana ja arvoratkaisujen tekijänä, Seppo Sajama 1993), jossa subjektiivisuuden ja objektiivisuuden suhde oli hyvin kiteytetty: objektiivinen näkökulma on osa subjektiivista näkökulmaa, sen sisältä/siitä syntyvä heijastus. En pysty sitä selittämään yhtä tyhjentävästi kuin Sajama, mutta se oli kai jotenkin niin, että ihmiselle objektiivisuus/3.näkökulma on jonkun toisen näkökulmaan astumista tai sen omaksumista, joka toimintana kuitenkin tapahtuu omasta (1.) näkökulmasta. Sekavaa, mutta se oli kirjassa erittäin tajuntaa laajentavasti ilmaistu.

”Ei me voida tänään tietää, mikä on huomenna merkittävää.” Hyvin sanottu. Herättää ajatuksia. Tulevaisuuden antropologeille täytyy jättää materiaalia… Olen tätä pohtinut, ja sensurointi ja deletointi on tavallaan huonoja käytäntöjä tulevaisuutta ajatellen. Toki mielekkäintä on mennä oman ajan evaluoinnilla ja luottaa siihen, mutta miltä se tulevaisuudessa näyttää, sitä ei voi kukaan tietää - vielä.

Wikipediassa tulee taas kivasti esille se viisaus, että kannustamalla ja rohkaisemalla saadaan enemmän aikaan kuin kritisoimalla ja tiukoilla rajoituksilla (ei ehdottomia sääntöjä -pilari).

~pacwoman

Akadora, Asia on varmasti riippuvainen Wikipedia-artikkelin aiheesta, mutta painetut lähteet lähdeviitteinä eivät ole oman käyttökokemukseni perusteella kovin yleisiä lähteiden kokonaismäärään suhteutettuna. Kyllä niitä tietenkin tulee vastaan, mutta yllättävän hyvin pärjää pelkästään sähköisillä lähteillä. Kuten sanoin, asia riippuu paljon artikkelin aiheesta. Ehkä nyrkkisääntönä voisi ajatella, että mitä tieteellisempi lähestymistapa artikkelissa on, sitä todennäköisimmin joudutaan turvautumaan myös painettuihin lähteisiin. Tämä ei ole kuitenkaan välttämättä ongelma, sillä tieteen saralla julkaistaan runsaasti artikkeleita sähköisessä muodossa. Toisaalta Wikipedia formaattina (vapaa verkkotietosanakirja) suosii nimenomaan elektronisten lähteiden käyttöä.
--VilleTL (keskustelu) 15. lokakuuta 2015 kello 21.15 (UTC)

pacwoman, Tuo ”Ei me voida tänään tietää, mikä on huomenna merkittävää” -ajatus on hauska esimerkiksi siinä valossa, miten historiantutkimus on hyötynyt tutkimalla ihmisten jätteitä. Menneisyyden ihmisille ajatus siitä, että suuri joukko ihmisiä näkee myöhemmin valtavasti vaivaa etsimällä ja analysoimalla heidän jätteitään olisi varmasti ollut naurettava. Samaan asetelmaan törmäämme myös informaation saralla. Toki sillä erotuksella, että erottelujen tekeminen hyödylliseksi ja hyödyttömäksi katsottuun informaatioon kiinnostaa jo nyt. Ehkä jopa enemmän kuin tulevaisuudessa tulee kiinnostamaan.

Eri kielialueiden väliset erot artikkeleiden sisällössä ovat välillä ilmeisiä. Asiaan vaikuttaa kulttuuri, mutta nostaisin esiin myös intressinäkökulman. Tietyn asian edesauttaminen tai ehkäiseminen voivat olla ihmisten intressien kohteina. Jossakin muualla näin ei ole, ja nämä edellä mainitut seikat näkyvät siinä miten asioita halutaan esittää julkisuudessa. Ilmiöiden määrittelemisestä käydään näin hegemoniakamppailua.

Mitä taas tulee objektiivisuuteen, niin sekin on riippuvainen tutkimuksen aiheesta ja tutkimusmenetelmistä. Osassa tapauksissa objektiivisuusvaatimuksesta joustaminen on tunnustettu ja jopa tarkoituksenmukaista. Mitä taas tulee yhden ihmisen tekemiin tutkimuksiin, niin sellaisiahan yliopistot pääosin tuottavat.
--VilleTL (keskustelu) 15. lokakuuta 2015 kello 21.33 (UTC)

Wikipedian viisi pilaria

1. Tietosanakirjan tekeminen

Yhteisön koossapitämiseksi tarvitaan joku yhteinen tavoite. Wikipediassa tämä päämäärä on tietosanakirjan tekeminen. Tämä on myös Wikipedian ensimmäinen käyttösääntö. On otettava huomioon, että Wikipedia on luonteeltaan vapaa sanakirja, ei paras mahdollinen. Se tavoittelee täydellisyyttä, mutta ei edellytä sitä. Tällä on haluttu madaltaa kynnystä osallistua. Wikiopiston roolia ei määritelty samalla tavalla kuin Wikipedian. Nykyinen rakenne kertoo jotakin siitä, mutta se ei tarkoita ettei se voisi olla muunlainen.

Tietosanakirjaformaatti on vallitseva toimintamalli Wikipediassa. Videolla peräänkuulutettiin kokeilua muilla formaateilla. Jäin pohtimaan mitä nämä voisivat olla. Toisaalta Wikipedia teknisenä alustana tuottaa omat rajoituksensa kokeilemiselle, kuten myös esimerkiksi tekijänoikeudet valokuvissa ja audiovisuaalisessa aineistossa. Kuitenkin kun kyseessä on tietosanakirjaprojekti, niin tietosanakirjaformaatin suosiminen ei pitäisi olla mikään yllätys. Formaatteja voidaan luonnollisesti kehittää, mutta tässä pitäisi olla funktiona se, että Wikipedialle asetetut tavoitteet toteutuvat paremmin. En näe muutoksella tai erilaisuudella itseisarvoa kun kyseessä on tietosanakirja, eli työkalu tiedonhakua, jakamista ja organisointia varten.

Myös totuusfunktio on Wikipediassa voimakkaasti esillä. Tässä näkyy Wiki-projektin historia, sillä esimerkiksi luonnontieteisiin ja tietotekniikkaan liittyvät artikkelit ovat yleensä parempia kuin humanistisia tai yhteiskuntatieteellisiä aiheita koskevat. Tämä näkyy erityisesti pienillä kielialueilla, kuten Suomessa. Käsitys tietosanakirjasta on myös erilainen eri alueilla, ja tämä näkyy sinä, minkälaisia artikkeleita kyseisellä kielellä on tehty. Jotta projekti onnistuisi, pitää käsitysten tietosanakirjasta olla tietynlaajuinen yhteisymmärrys. Asiasta keskustellaan sen kautta mikä on tietämisen arvoista, eli mille tehdään oma Wikipedia-artikkeli, ja pitäisikö joku artikkeli poistaa vai säilyttää. Tieto on näin konstruoitavissa ja siitä myös neuvotellaan koko ajan.

Kysymys tiedon neutraliteetista voi olla ongelmallinen, sillä ulkopuolisen lähteen käyttö voi vähentää tietoarvoa asiassa, koska asianosaisilla voi olla paremmat tiedot asiasta. Wikipedia voi tuottaa myös ristikkäisiä silmukoita, jossa esimerkiksi lehtiartikkelit voivat samanaikaisesti viitata Wiki-artikkeliin ja toisinpäin. Totuudesta myös kamppaillaan, ja esimerkiksi jotkut valtiot ja yritykset hyödyntävät Wikipediaa ammattimaisesti oman näkemyksensä levittämiseen ja julkisuuskuvan pitämiseen halutunlaisena.

2. Ei uutta tietoa

Toinen Wikipedia käyttösäännöistä koskee tiedon luonnetta. Wikipediassa ei ole tarkoitus esittää uutta tietoa, vaan sellaista joka löytyy jo jostakin lähteistä. Kollektiivinen kirjoittaminen, korjaaminen, lisääminen ja poistaminen toimivat artikkelien vertaisarviointina. Lähteiden luotettavuus on kuitenkin kontekstisidonnaista.

Videolla pohdittiin olisiko vertaisarviointi parempi tapa toimia kuin lähteiden käyttäminen? Mielestäni käyttäjien toiminnassa on kyse nimenomaan vertaisarvioinnista. Hehän ottavat kantaa artikkeliin tekemällä siihen lisäyksiä tai poistoja tai jättämällä artikkelin sellaiseksi. Artikkelin kommentointi on mahdollista tehdä sen keskustelusivulla.

Wikiopistossa sen sijaan uuden tutkimustiedon julkaiseminen on mahdollista. Wikiopisto tarjoaisikin väylän vertaisarviointiin ja kommentointiin. Wikiopisto tarjoaa myös mahdollisuudet julkaista lehtiä ja toimia tiedotuspaikkana.

3. Artikkelien oltava neutraaleja

Kolmas pilari koskee neutraliteettia, sillä Wikipedian tarkoituksena ei ole esittää vain tiettyjä näkemyksiä aiheesta, vaan koota eri näkemykset tasaveroisina samaan artikkeliin. Toisaalta tämä voi olla jopa epätieteellinen metodi, sillä siinä asetetaan rinnakkain vaihtelevalla tieteellisyyden tasolla olevat näkemykset. Mielipiteet ja omakohtaiset kokemukset eivät kuulu Wiki-kirjoittamiseen. Tässä Wikipedia eroaa Wikiopistosta. Toisaalta lähteet voivat käyttää havaintoja ja kokemuksia kerronnassaan, ja näihin voidaan viitata myös Wikipedia-artikkeleissa.

Wikiopistossa julkaistavasta tutkimuksesta on erotettava neutraalisuus ja objektiivisuus toisistaan, sillä tutkimus aina myös väittää jotakin, ei vain esittele kaikkia vaihtoehtoisia näkemyksiä jostakin ilmiöstä. Toisaalta tutkimuksissa on perinteisesti luotu katsaus aikaisempaan tutkimukseen aiheesta, mutta ei välttämättä kantaa ottaen niiden validiuteen.

4. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa

Neljäs Wikipedian pilari koskee aineiston vapautta, jonka mukaan kuka tahansa voi muokata artikkeleita, eikä kukaan omista tiettyä artikkelia. Tämä näkyy artikkelien vaihtelevana tasona. Käytännössä jotkut artikkelit ovat kuitenkin vain tiettyjen kirjoittajien tekemiä, sillä spesifin aiheen vaatimaa osaamista voi löytyä vain harvoilta.

Koska kuka tahansa voi osallistua wikityöskentekyyn, niin tämä tarkoittaa, että Wikipedia on yhtä luotettava lähde kuin sen tekijät. Wikipediaa pitäisi arvioida kuin muitakin lähteitä ja käyttää kriittistä reflektiota tähän. Koska Wikipedia-tieto, kuten mikään muukaan tieto, ei ole välttämättä varmaa tietoa, niin se pakottaa käyttäjät kriittiseen reflektioon, jota videolla peräänkuulutettiin. Wikipedian aineistoa voi muokkaamisen lisäksi vapaasti jakaa ja lahjoittaa eteenpäin.

Wikimedian omistuspohja ei ole yhtiöissä, vaan säätiössä. Näin ajatus julkisesta, avoimesta paikasta toteutuu Wikimedian kautta. Ajatus juontaa juurensa habermasilaiseen ideaaliin kommunikaatiosta, jossa esitetään kaikki oleelliset perustelut ja jokainen käyttäjä tekee omat johtopäätöksensä näiden perusteella.

5. Muiden käyttäjien kunnioittaminen

Viides pilari kehottaa kunnioittamaan muita Wikipedian käyttäjiä, jotta muokkaussodilta, eli edestakaiselta muokkaamiselta vältyttäisiin. Tämä vaatimus edellyttää kehittämään yhteistoiminnan taitoja.

Wikiopisto

Wikiopisto tarjoaa erilaisen keinon oppimiseen yhteistoiminnan kautta. Näin saadaan omia kokemuksia asioista. Prosessi ei lopu tehtävän valmistumiseen, vaan työn arviointi jatkaa ryhmäprosessia ja oppimista. Oppimisesta jää jälki, jota voi jatkaa myöhemmin itse, tai esimerkiksi muut ihmiset Wikiopiston kautta. Tärkeää olisi myös oppimisen yhdistäminen työelämä- ja muihin opiskelun ulkopuolisiin kokemuksiin.

Videolla puhuttiin Wikiopisto-oppimisen kokemuksellisesta luonteesta. Perinteiseen oppimismalliin kuuluu olemassa olevan tiedon esittäminen. Koska kysymykset ovat yksinkertaisia, se rajoittaa niihin vastaamista. Videolla pohdittiin myös onko kognitio muistamista ja faktojen tietämistä vai yhteistoimintaa. Mielestäni on ehkä turhaa tehdä näin selviä erotteluja oppimistapojen välille. Käsitteellisessä erottelujen tekemisessä näin voidaan tehdä, mutta olisi hyvä, että käytännön oppiminen sisältäisi piirteitä molemmista oppimistavoista. Jonkinlainen synteesi olisi näin tarpeen muodostaa. Esimerkiksi jos yhteisöllinen oppiminen ei sisältäisi faktojen tietämistä, niin sitä ei silloin voitaisi soveltaa kaikkien aihealueiden kohdalla. Monesta asiasta voidaan keskustella, mutta on olemassa myös paljon faktoja, jotka eivät tähän taivu. Esimerkiksi lääketieteessä tiettyjen elämän perusedellytysten kyseenalaistaminen tarkoittaa potilaan kuolemaa tai kärsimystä. Toisaalta esimerkkinä käyttämästäni lääketieteestä löytyy varmasti paljon asioita, joista on olemassa erilaisia koulukuntia ja näkemyksiä joista keskustella.
--VilleTL (keskustelu) 16. lokakuuta 2015 kello 12.57 (UTC)

Videolla mainittu ajatus ideaalikommunikaatiosta on sinänsä toimiva, paras argumentti voittaa. Tiedon esitystapa muovautuu ja kehittyy jatkuvasti toimivampaan muotoon. Toiminnan standardisointi on tärkeää, koska muuten pakka leviää.

Oon myös huomannut tuon, että ainakin suomenkielisen ja englanninkielisen Wikipedian tiedoissa (ja varsinkin tietojen laajuudessa) samoista asioista on toisinaan aika paljonkin eroa. Englanniksi tietoa löytyy toki laajemmin. Muilla kielillä en ole vertaillut, kielitaitoni ei riitä siihen mutta hyvä pointti kyllä tuo erilaisten kontekstitekijöiden mahdollinen vaikutus. Kirjoittaja voi toisaalta edustaa millaista kulttuuria hyvänsä kirjoittaessaan vaikka englanninkieliseen Wikipediaan ja kaikkien kirjoittajien pitäisi omalta osaltaan pyrkiä minimoimaan nuo lopputulosta mahdollisesti värittävät henkilökohtaiset tai kulttuurilliset tekijät. Tämän takia onkin erittäin hyvä, että seuraavat muokkaajat voivat korjata aiempien muokkaajien ilmaisutapoja.

Pacwoman, olen samaa mieltä tuosta että asioita kuuluu myös muistaa ja tietää. Emme voi tietää, millainen idioluutiosukupolvi on ehkä joskus tuloillaan. Toisaalta, vaikken varmasti muista kaikkien 150 Facebook-kaverini syntymäpäiviä, niin eipä mun niitä ihmisiä tulisi oikeassa elämässä onniteltuakaan syntymäpäivästään. Nyt sentään laitan jonkinlaisen onnittelun Facebookissa, jos satun huomaamaan Facebookin muistutuksen että on synttärit. Ei se oikeastaan ole surullista, koska näin tulee edes jollain tapaa muistettua myös niitä ihmisiä joihin ei pitäisi muuten oikein mitään yhteyttä. Toisaalta, jos kaikki kaverisuhteet alkavat roikkua pelkän Facebookin varassa niin sekin on mun mielestä surullista.

Tässä kohtaa tuli mieleeni viimeisimmässä Aviisissa ollut Annina Huhtalan kirjoittama kolumni [1], jonka mukaan "maailmassa julkaistaan laskutavasta riippuen joka vuosi 1,8 miljoonaa tieteellistä artikkelia. Niistä puolella on alle viisi lukijaa." Artikkelien eteen tehty työ valuu tavallaan hukkaan, kun ne jäävät noin vähäiselle huomiolle. Voisiko unohduksiin painuville tiedeartikkeleille olla paikka jossain Wiki-tyylisessä nettijulkaisussa? Ehkä lukijoitakin tällöin olisi? Toisaalta tiedeartikkeleihin käsiksi pääseminen on tehty muutenkin usein aika vaikeaksi, täytyy olla tiedeyhteisön kelpuuttamat tunnukset ja usein se on vieläpä aika hintavaakin. Edistääkö tällainen menettely tieteen kehittymistä? Ei todellakaan. Tuossa Aviisin kolumnissa on loistava tosielämän esimerkki tieteellisten läpimurtojen mahdollisuudesta, jos vain voidaan antaa kaikille mahdollisuudet tieteen edistämiseen. Esimerkissä 14-vuotias teinipoika onnistuu kehittämään toimivan ja edullisen testin haimasyövän havaitsemiseen varhaisvaiheessa. Tämän hän tekee yhdistelemällä tietoja lukemistaan Wikipedia-artikkeleista, koulukirjoista, suurelle yleisölle tarkoitetuista tiedeartikkeleista ja Open Source -artikkeleista. Taustalla oli toki myös hyvä tuuri, kun teinipoika sattui löytämään juuri oikean kontaktin, joka mahdollisti tutkimuksen tekemisen. Jos kaikki tieteelliset tutkimukset voitaisiin asettaa ilmaiseksi kaiken kansan saataville, tällaisia tarinoita olisi ehkä enemmän.

[1] Annina Huhtalan Aviisiin 07/2015 kirjoittama kolumni:
http://www.aviisi.fi/2015/09/ratkaisut-maailman-kaikkiin-ongelmiin-on-jo-keksitty/
-BP

Boysenberry Pie, Selitys tutkimusten julkaisemisessa tiedejulkaisussa lienee siinä, että tutkijat haluavat julkaista niissä. Syyt voivat olla rahallisia, mutta luultavasti enemmän kyse on statuksesta; artikkeleiden julkaisuista tiedelehdissä meritoituu akateemisesti, ja tällä voi olla merkitystä esimerkiksi apurahojen saamisessa. Julkaisuoikeudelliset kysymykset voivat olla myös yksi selitys; artikkelin julkaisu tiedelehdessä voi tarkoittaa ettei sitä voi julkaista samanaikaisesti muualla.

Kysymys siitä, onko julkaisun keskittyminen tiedejulkaisuihin hyvä vai huono asia, on kaksipiippuinen. Toisaalta on hyvä, että artikkelit löytyvät tiedejulkaisuista, koska tutkijayhteisö seuraa niitä ja yliopistot sekä tutkimuslaitokset ostavat lukuoikeudet. Julkaisun keskittyminen helpottaa näin tutkimuskentän seuraamista. Toisaalta mainitsemasi esimerkki teinipojasta voisi jäädä tapahtumatta maksullisten lukuoikeuksien takia.

Wikipedian ja kulttuuristen tekijöiden suhteesta vielä: En tiedä mitä kaikkea laskit mukaan tuohon lopputuloksen värittämiseen, mutta kyseinen asia on monimutkainen ja laaja. Esimerkiksi jokin ilmiö saattaa olla yleinen ja hyväksytty toisessa kulttuurissa ja harvinainen tai olematon sekä vierastettu toisessa. Molemmille voi myös löytyä validilta vaikuttavaa evidenssiä tueksi. Toisaalta emme välttämättä tiedä motiiveja ja erilaisia hyötyyn liittyviä kytköksiä lähteiden taustalla. Näin neutraalilta vaikuttava lähde voikin olla tarkoituksenmukaisesti asenteellista, mutta koska se on tehty niin hienovaraisesti, niin lukijan voi olla vaikea tunnistaa tätä.

Yksi hienovarainen mielipidevaikuttamiskeino on eri näkemysten esittely. Toista näkemystä voi painottaa asiaan myönteisesti suhtautuvien lähteiden yliedustuksella. Näkemykselle kriittisiä näkemyksiä voidaan esitellä, mutta se tehdään vähemmän syvällisesti ja esimerkiksi vasta näkemystä tukevien seikkojen esittelyn jälkeen. Asioiden esittelyjärjestykselläkin on väliä, sillä lukija voi mielessään tehdä päätöksen luettuaan asiasta vain yhden näkemyksen. Muut näkemykset voivat jäädä lukematta kokonaan tai pienemmälle huomiolle. Toisaalta ihmisen mieli voi tiedostamatta yrittää torjua vastakkaisia näkemyksiä koherentin maailmankuvan säilyttämiseksi. Näkemyksien välillä voidaan tehdä myös laadullista suosimista. Toisesta näkemyksistä valikoidaan paras tarjolla oleva evidenssi, ja toisesta vähemmän laadukas. Näillä seikoilla Wikiartikkelista voi saada kuvan, että se olisi neutraali katsaus ilmiöön, mutta todellisuudessa tilanne ei olekaan näin.
--VilleTL (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 17.01 (UTC)

VilleTL, status ja raha ovat kaiketikin ne tärkeimmät syyt, mutta pohjimmiltaanhan tässä on kyse siitä että koko järjestelmä lienee rakennettu vähän väärin. Jos ei olisi pakko hakea meritoitumista tiettyjen tiedejulkaisujen kautta, eli jos julkaisukanavan merkitys poistettaisiin ja statusta ja meriittejä olisi mahdollista saada julkaisemalla validia tutkimusta mitä tahansa kanavaa käyttäen, olisivatko tutkijat edelleen halukkaita julkaisemaan tutkimuksia ensisijaisesti tiedejulkaisuissa, joissa ne voivat jäädä hyvin vähälle huomiolle huonon saavutettavuuden ja kalliiden lukuoikeuksien takia? Julkaisuoikeudelliset asiat ovat toki hyvä pointti. Aiheuttanevat harmia tutkijoille, kun tutkimustyö ei yleensä kovin hyvärahaista ole ja sitten menettää oikeuden julkaista/myydä omaa työtään. Ongelma pienenee tai ehkä jopa poistuu siinä vaiheessa, kun tutkija on jo hyvin meritoitunut ja tutkimukselle riittää ostajakuntaa valittua julkaisukanavaa pitkin..?

Hyvin kiteytetty noissa kahdessa viimeisessä kappaleessasi tuo, että hienovaraisen asenteellisuuden havaitseminen voi olla vaikeaa. Täysin puolueettomasti kirjoittaminenkin on loppujen lopuksi aika haastavaa, koska ne omat asenteet helposti puskevat läpi. Koko ajan pitäisi miettiä, onko biasoitunut jotenkin, ja jos epäilee olevansa niin siitä olisi aiheellista mainita tekstissä.
-BP

BP, Tiedejulkaisuilla on se etu, että ne ovat monesti perinteisiä ja tunnustettuja toimijoita. Niihin on historian ja asiantuntemuksen kautta rakentunut luottamus tiedekentällä. Uudet toimijat joutuvat rakentamaan kaiken tämän hiljalleen. Status on asia joka rakentuu yleensä vain ajan kuluessa. Niinpä esimerkiksi Science tai Nature -lehdet ovat houkuttelevampia julkaisualustoja kuin vaikka Wikiopisto. Lisäksi pitäisi saada rakennettua ihmisten luottamus siihen, että kyseessä on yhtä tasokas julkaisualusta kuin tiedelehdet, ja että siellä julkaistut artikkelit ovat valideja. Asiaa ei helpota, että verkossa on paljon erilaisia toimijoita tutkimuksen nimissä, mutta joiden funktio on jotakin muuta. Ajattelumallien lisäksi myös julkaisukentän pitäisi muuttua, että tiedelehtien asema muuttusi.

Toinen juttu koskee vertaisarviointia. Tiedelehdet käyttävät toimitustaan ja ulkopuolisia asiantuntijoita vertaisarviointien tekemiseen. Periaatteessa tämä ei ole ongelma järjestää esimerkiksi avoimessa verkkopalvelussa, mutta se edellyttää aktiivisia toimijoita, jotka ovat ainakin aluksi valmiita rakentamaan palvelua, julkaisemaan artikkeleita ja tekemään vertaisarviointeja ilmaiseksi, ellei joku taho ala rahoittamaan toimintaa. Toisin sanoen muutos ei ole välttämättä vain tiedeyhteisöstä kiinni.
--VilleTL (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 15.58 (UTC)

Totta tuo luottamuksen rakentamisen haasteellisuus. Validius pitäisi pystyä osoittamaan ja vertaisarviointi toteuttamaan luotettavasti. No, tämähän on vain spekulointia. Periaatteessa mahdollista, mutta käytännössä toteuttaminen vaatii aika paljon organisointia ja (vapaaehtois)työtä. Olisiko sitten mahdollista, että löytyisi riittävä määrä asiantuntijatasoisia vapaaehtoistyöntekijöitä toteuttamaan tuollaista palvelua harrastuksenaan? Toisaalta, voisihan tuollainen palvelu jatkaa myöhemmin riittävän käyttäjäkunnan kerättyään vaikka mainosrahoitteisena, jolloin asiantuntijoille voisi maksaa palkkaa työstään. Ehkä käyttäjille voisi luoda myös mahdollisuuden poistaa mainokset omasta palvelunäkymästään vaikka vuodeksi maksamalla jonkin sopivansuuruisen tukimaksun. Voi olla, että ainakin alkuun mainokset veisivät käyttäjien mielestä vähän uskottavuutta tieteentekemiseltä kun mainosten läsnäoloon ei olla tiedejulkaisujen yhteydessä ehkä niinkään totuttu, mutta siihenkin voisi tottua. Ainakin, jos mainosten paikat ja toteutus suunniteltaisiin niin, että niiden koko pysyisi aina samana eikä käytettäisi popup-ikkunoita.
-BP

BP, Toteutuksen lisäksi mainoksissa on merkittävää sisältö ja mainostaja. Esimerkiksi tiedekontekstissa tieteelliseen toimintaan liittyvät (julkaisut, yliopistot, välineet) mainokset voisivat toimia jopa suhteellisen vaivattomasti. Esimerkiksi tieteellisissä aikakausijulkaisuissa näkee muiden lehtien ja esimerkiksi kirjojen mainoksia. Samantyylinen periaate toimisi varmastikin myös verkkoympäristössä.
--VilleTL (keskustelu) 30. joulukuuta 2015 kello 10.03 (UTC)

VilleTL, mainosten sisällön sopivuus tiedejulkaisun yhteyteen pitäisi toki punnita tapauskohtaisesti. Mainitsemasi kaltaiset mainokset olisivat ideaaliratkaisu, sikäli että yksistään niiden avulla saataisiin riittävä tuotto. Jos muitakin mainoksia kuitenkin tarvittaisiin, täytyisi mainosten korrektiuteen kiinnittää erityisesti huomiota.

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta, että Wikipedian käyttäjien toiminta on nimenomaan sitä vertaisarviointia.
-BP