Wikipedian viisi pilaria: Randomin keskustelu

Wikipedia on aina kiinnostanut minua suuresti siitä lähtien, kun sain selville sen olemassaolon. Ajatus vapaasti muokattavasti online "tietosanakirjasta" tuntui absurdilta; "Sinnehän kirjottelee amatöörit ja trollit käy tuhoon kaiken säännöllisesti", tuli ajateltua. Kuitenkin varsin nopeasti kävi selväksi, että wikipedia tarjoaa (ainakin tarpeeksi) luotettavaa tietoa, ja että se oikeasti toimii. Ottaen huomioon wikipedian lähtökohdat ja tavoitteet, sanoisin, että on onnistuttu luomaan erittäin hyvä kokonaisuus. Tästä alkupuheesti päästäänkin sitten kätevästi siihen, mitä video lähinnä käsitteli, eli wikipedian viiteen pilariin. Nämä pilarit eli ohjesäännöt ovat varmasti pääsyy siihen, miksi wikipedia on menestynyt niin hyvin kuin se on. Mielestäni kaikkein oleellisin tulee kuitenkin sanottua jo ensimmäisen pilarin ensimmäisessä lauseessa: "Wikipedian tarkoitus on olla lukijalleen hyödyksi." Tässä on osuttu mielestäni täydellisesti nappiin, sillä juuri senhän takia ihmiset käyvät Wikipediassa. Itse juuri tänään pohdiskelin Judas Priestin albumeiden järjestystä ja yllätys yllätys lähdin hakemaan tietoa Wikipediasta — josta se myös heti löytyi. Videossa paneudutaan kuitenkin erittäin tärkeään havaintoon siitä, että Wikipediaan ei saa laittaa uutta tietoa. Tämä on mielestäni Wikipedian suurin ongelma. Mitä hyötyä on tietosanakirjasta, jossa ei voi olla mitään uutta? No, ilmeisesti varsin paljon, mutta eikö Wikipedia kuitenkin (ja sen käyttäjät) hyötyisi suuresti siitä, jos uutta tietoa saisi lisätä? Syy tähän menettelytapaan on varmasti tiedon luotettavuuden todennettavuudessa. Mielestäni tässä kuitenkin syntyy aikamoinen paradoksi, sillä jos esimerkiksi Stephen Hawking kävisi kirjoittamaan Wikipediaan vaikkapa jostain uudesta ajatuksestaan säieteoriaa koskien ja käyttäisi itseään henkilölähteenä, se ei olisi Wikipedian sääntöjen mukaista, koska siinä ei olisi julkaistua lähdettä. On siis pakko odottaa julkaisua ennen, kun Wikipediaan voi asiasta kirjoittaa. Tällöin Wikipedia ei koskaan voi olla jonkin uuden asian eturintamassa, mikä on todellinen sääli.

Loput Wikipedian pilareista ovat mielestäni aika peruskamaa. Neutraali näkökulma nyt on aivan selvää, kun kyseessä on kerran tietosanakirja. Toisaalta, joistakin asioista voi olla vaikeaa kirjoittaa neutraalisti. Uskontoväritteisiä konflikteja yms. on todennäköisesti mahdotonta käsitellä niin, että joku osapuoli ei kokisi omasta mielestään vääryyttä. Videossa mainittu evoluutioteoria vs. kreationismi oli myös hyvä pointti. Lisäksi, vaikka näkökulma olisi neutraali, eivät tarkoitusperät välttämättä sitä ole. Esimerkkinä mainittu valtioiden wikipediasivut, jota voidaan pitää PR-hommana. Oli miten oli, Wikipedia rohkaisee kaikkia tuomaan tietämystään muiden nähtävillä ja painottaa, että yksilön panoksen ei tarvitse olla täydellistä. Itse en ole koskaan kirjoittanut Wikipediaan mitään, mutta houkutus on ollut suuri. Halu on noussut siitä, kun on lukenut jotakin omaan asiantuntevuuteen liittyvää Wikipedia-artikkelia, jossa asiat on esitetty ympäripyöreästi.

Toimiiko Wikipedia optimaalisesti omalla formaatillaan? Mielestäni kielet ovat Wikipedian menestystä rajoittava tekijä. Englanniksi on kirjoitettu yli kaksinkertainen määrä seuraavaksi laajimpaan kieleen nähden. Suomeksi on kirjoitettu aivan uskomattoman vähän. Onko tietoa, miten Wikipediassa suhtaudutaan tähän? Luulen, että periaate on se, että tietoa lisätään yksilöiden omaan tahtiin sinne ja sillä kielellä, millä halutaan. Mielestäni kuitenkin myös aktiivinen ja systemaattinen käännöstyö olisi hyvä tapa kartuttaa Wikipediaa. Tulisi olla yksi kieli (todennäköisesti englanti), josta löytyisi kaikki artikkelit. Tämän kielen pohjalta alettaisiin systemaattisesti luoda uusia artikkeleita sellaisiin kieliin, joissa niitä ei vielä olisi. En tiedä, ehkä jotkut tekevät näin jo nyt.

Mitä taas tulee Wikiopistoon, en ollut kuullutkaan siitä ennen tätä kurssia, mikä on varmasti melko hälyttävää(?). Luulen, että vasta tämän kurssin jälkeen, jos silloinkaan, pystyn luomaan kattavamman kuvan itselleni sen toiminnasta. Joka tapauksessa tämä tuntuu näin alkuvaiheessa jo paremmalta opiskelualueelta kuin Moodle... Ajatus siitä, että alkaisi jotakin isompaa tieteellistä työtä tekemään täällä kaiken kansan nähtävillä, tuntuu minusta kuitenkin epämiellyttävältä. Videossa mainittu Wikiopiston käyttö sitä varten, että saisi Wikipediaan lähteen, kuulostaa melko huvittavalta. Wiki-projektit ovat joka tapauksessa osoittaneet, että ne toimivat, ja että ne ovat tulleet jäädäkseen. Konsepteissa on mielestäni kuitenkin jotain pientä ongelmaa, jota en osaa kunnolla eritellä. Toisaalta, eihän tämä sinällään olisi ihme, sillä Wikipedia on kuitenkin perustettu vasta 14 vuotta sitten, joten sitä voidaan pitää nuorena yhteisönä. - David

Minulle Wikipedia oli pitkään se, jota opettajat kielsivät käyttämästä tiedonlähteenä. Sen tarkempia muistikuvia sivuston alkuajoista ja omista reaktioistani siihen ei juuri ole - ehkäpä nuo kiellot antoivat siitä aluksi niin negatiivisen kuvan, että pysyin poissa alitajuisesti? Lukion historianopettajakin sanoi, ettei koskaan luota Wikipediaan, koska hänen omat lapsensa trollasivat siellä. Oli miten oli, nykyään ajaudun sinne melkein ensimmäiseksi, jos tarvitsen tietoa jostakin - ehkäpä siksi, että Wikipedia on usein ensimmäisenä tuloksena googlettaessa mitä tahansa. Tosiaankin tuo hyödyllisyystarkoitus on toteutunut loistavasti.

Uutta tietoa toki saa lisätä Wikipediaan, mutta siellä ei saa luoda uutta tietoa - tätä varmaankin David tarkoitit. Uuden tutkimiseen taas on tämä Wikiopisto, mutta minäkään en tiennyt sen olemassaolosta ennen tätä kurssia. Voi olla, että ne, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita tutkimaan erilaisia asioita, löytävät Wikiopiston omia aikojaan. En tiedä, onko tämä loppujen lopuksi parempi alusta kuin Moodle; molemmilla on puolensa. Täällä on esimerkiksi hyvin vaikea lähettää kollektiivisia viestejä, joita usein kursseilla tarvitaan. Sivuston toiminta riippuu täysin siitä, kuinka usein opiskelijat käyvät tarkistamassa muokkauksia. Vastuu siis siirtyy enemmän opiskelijan omalle aktiivisuudelle, mikä ei tietenkään ole huono asia (mutta tieto ei tässä tapauksessa välttämättä välity niin nopeasti kuin joskus olisi tarve).

En tiedä, mikä Wikipedian suhtautuminen kielten väliseen epätasa-arvoon on, mutta itse en näe asiaa Wikipedian ongelmana. Suurilla kielillä kirjoitetaan enemmän, koska sen puhujia on enemmän; pienet kielet jäävät vähemmälle, koska puhujiakin on vähän. Tämä kertoo taas eri kielten asemasta maailmassa, ja kääntäminenkin on yksilöistä kiinni - jos vaikkapa kukaan gaelgin (manxin) puhuja ei käännä tai kirjoita artikkeleita omalla kielellään, asialle ei ole paljon tehtävissä. Kieliä uhkaa kuolla koko ajan, ja Wikipedia-artikkeleiden määrä varmasti osaltaan kuvastaa kielten elinvoimaisuutta ja kokoa (tai innokkaiden puhujien määrää). Siksi onkin hieman erikoista, että kieli, jolla ei ole yhtään natiivia puhujaa ja on siis teoriassa kuollut - latina - on Wikipediassa suurempi kuin moni muu kieli, jolla oikeasti on vielä käyttöä sen puhujien arkielämässä.

Wikipedian viisi pilaria ovat tosiaankin aika perussettiä, joten pohdinkin lähinnä ikusuuskysymystä siitä, kuinka paljon Wikipediaan voi luottaa. Sehän on "yhtä luotettava kuin tekijänsä", mikä ei kyllä sinänsä vakuuta yhtään. Silti huomaan, että luotan siihen aika paljon. Olen sitä mieltä, että mikäli kouluissa vielä kartetaan Wikipediaa kuin ruttoa, voisi olla aiheellista muuttaa opetusmetodeja. Edelleenkin se kriittinen lukutaito olisi tärkeämpää opettaa kuin "ei sitten käytetä Wikipediaa koska se on epäluotettava". Selittäkää ensin miksi se voi olla epäluotettava, ja opettakaa lapset ajattelemaan kriittisesti ja varmentamaan lähteensä.

Se on vielä sanottava, että mielestäni Wikipedia on jopa parempi tietosanakirja kuin moni painettu. Tämä siksi, että nykyään uutta tietoa tulee valtavasti, ympäri maailmaa, ja useista eri kategorioista. Painetun kirjan on mahdotonta pysyä mukana tässä - Wikipedialla on teoriassa yhtä monta kirjoittajaa kuin sillä on käyttäjiä, kun taas painetun tietosanakirjan tekijämäärä on rajattu. Painetun kirjan on myös mahdotonta muuttua ja elää samaan tahtiin kuin Wikipedian. Luotettavuudesta voi toki keskustella pitkältikin, mutta painettujen tietosanakirjojen on vähintäänkin siirryttävä nettiin, mikäli ne haluavat kilpailla Wikipedian kanssa. - Lea

Minulla on vähän samanlaiset kokemukset Wikipedian alkuajoista kuin Davidilla ja Lealla. Joskus Wikipedian alkuakoina siihen tuli törmättyä ja naureskeltua että mitähän tästäkin tulee. Ajattelin että Internet on täynnä idiootteja eikä tuonne kukaan mitään järkevää jaksa kirjoitella. Sitten ajan myötä löysin itseni yhä useammin Wikipedian parista etsiessäni tietoa, koska artikkelit olivat jo parin vuoden aikana saavuttaneet melko hyvän tason. Siinä mielessä minulla on jonkinlainen käsitys siitä missä tahdissa tuota tietoa on sinne kasaantunut. Vielä kymmenen vuotta ei esimerkiksi löytynyt linkkejä jokaisen vähemmänkin tunnetun bändin yksittäisiin albumeihin, kun nykyään ne siellä ovat. Arvioinkin että Wikipedialla meni joku vajaa kymmenen vuotta päästä kunnolla käyntiin ja kerätä tietoa kaikesta oikeasti tärkeästä, kuten historiasta ja muista perinteisestä tietosanakirjajutuista. Joskus 2010-vuoden aiheilla (karkeasti arvoiden) Wikipediassa alkoi olla jo käytännössä kaikki tietokirjaan kelpaava tieto ainakin jossakin kunnossa, ja sen jälkeen artikkelien taso on vain kohonnut. Pidän myös tässä suhteessa tuota Teren pointtia Wikipedian nuoresta iästä mielenkiintoisena. Minkähänlainen Wikipedia on 50 tai 100 vuoden päästä? Varmaankin se on olemassa, mutta jatkuuko esimerkiksi vanhojen artikkelien viilaus loputtomiin, vai todetaanko tiettyjen juttujen kohdalla että se nyt vain on tarpeeksi hyvä. Kaikki mitä tahansa kirjoittaneethan tietävät että kirjoitustyö ei ole koskaan tarpeeksi hyvä julkaistavaksi, mutta se vain pitää saada valmiiksi oman mielenterveyden kannalta.

Noista viidestä pilarista ei minullakaan ole niin hirveästi mitään erikoista sanottavaa. Niissähän korostuu kaikenlainen vapaus ja Wikipedian neutraali asema objektiivisen tiedon tyyssijana. Toki myös periaatteessa vapaasa ja objektiivisessa tiedossa on ongelmallisuuksia, kuten vaikkapa tuo videolla esiin tullut asia siitä, että mistä näkökulmasta joku asia esitetään. Esimerkiksi ainakin englanninkielisessä Wikipediassa kaikki historiajutut ovat varmaankin länsimaisista historiankirjoista, joissa asiat voi olla esitetty hieman erilailla. Se, ovatko ne mitenkään objektiivisesti lähinnä totuutta onkin vähän eri juttu. Sitten on tietenkin myös kaikki kieleen ja kansallisuuteen liittyvät ongelmat. Esimerkiksi kiinalaisessa Wikipediassa on valtavan suuri määrä lukijoita ja editoijia Taiwanista ja Hong Kongista verrattuna manner-Kiinaan. Populaatiot eivät kuitenkaan ole ihan samalla tasolla. Ainakin lukemani mukaan (Wikipediasta tietenkin) kiinalainen Wikipedia on melko poliittisesti latautunut juurikin kaikenlaisten editointisotien suhteen, ja koko hommaan vielä päälle valtion sensuuri. Eli siellä näiden pilarien seuraaminen voi olla vähän eri tasolla.

Olen jossakin määrin Lean kanssa samaa mieltä tuosta kielien asemasta. Artikkelien määrä on suunnilleen suhteutettuna käyttäjien määrään. Toki koko hommaan vaikuttaa sitten tiettyjen demografioiden piirteet, eli vaikkapa se, että potentiaalisista suomalaisista Wikipedian muokkaajista on varmaankin suuri osa sellaisia, jotka osaavat tehdä asian myös englanniksi. Ainakin jos itse kirjoittaisin artikkelin jostakin tietystä jutusta, tai osan siitä, tekisin sen varmasti ensin englanninkieliseen wikipediaan ja sitten ehkä myös suomenkieliseen, jos jaksaisin. Toisaalta wikipedian lukijoissa englantia tarpeeksi osaavien lukumäärä ei ole välttämättä niin suuri, mikä voi tehdä ikävän ongelman kun potentiaaliset kirjoittajat "karkaavat" toisen kielen pariin ja kieltä osaamattomat eivät sitten saa tietoa, tai tarpeeksi hyvää tietoa. Tästä voi sitten vaikka seurata kaikkea pahaa, kuten yksittäisten kielien osaamisen rapistumista (tosin Internet tekee tätä muutenkin) tai kansalaisten yleisen tietotason huononemista. Nämä ovat tietenkin vain mahdollisia seurauksia, tai hyvin vähäisiä vaikutuksia, mutta jonkinlaiset kielellisen asymmetrian aiheuttamat kausaaliset ketjut ovat olemassa, ainakin teoriassa.

Tuo ihan tuoreimpien tutkimustulosten uupuminen Wikipediasta ei mielestäni ole käytännössä ongelmallista, vaikka se on ehkä periaatteellisella tasolla hieman outoa, ainakin Wikipedian perusluonteen kannalta. Wikipediahan on tavallaan siis hieman paradoksaalisesti samaan aikaan äärimmäisen elävä ja hetkellinen mutta myös kuollut tiedon suhteen. Sitä saa muokata kuka tahansa ja koska tahansa, mutta siellä olevan tiedon pitää olla julkaistu (jossakin mielessä) ensin muualla. Sinänsä tämä tietenkin lisää Wikipedian auktoriteettia ja positiivista "kirjamaisuutta", mutta se on ehkä hieman vaikea ymmärtää kun otetaan huomioon Wikin muokattavuus.

Itse Wikiopisto oli myös minulle ihan uusi juttu, vaikka olisi tietenkin pitänyt arvata jonkin vastaavan olevan olemassa. Alustahan on ihan hyvä ainakin suhteellisen perusmuotoiseen opiskelukäyttöön. Moodleen verrattuna sillä on tietenkin etuja, mutta järjestelmät ehkä ajavat vähän eri asioita. Jälkimmäisessä on asioiden käytännön järjestely ja ajankäytön hallinta helpompaa yksilöllisten loginien ja tietyn rajoittuneisuuden ansiosta. Noh, tulee varmaan kuitenkin tämänkin kurssin jälkeen selailtua sisältöä. -Tomi

Kuten kaikilla muillakin, omat kokemukseni Wikipediasta olivat aluksi hyvinkin nihkeitä ja skeptisiä, osittain siksi, että koulussa oli suoraan kielletty käyttämästä Wikipediaa lähteenä missään koulutyössä, mistä sitten tämä jatkui myös pitkälle sen vapaa-ajan tiedonlähteenä käyttämisenkin karttamisena. Myöhemmin lukiossa alkoivat historianopettajat ja muut hyväksymään sen käytön ja osa jopa kehottivat käyttämään sitä koska se "on niin helppo käyttää ja on luotettava." Tästä rohkaistuneena aloin pikku hiljaa käyttämään sitä vapaaehtoisestikin, kun jotain tarvitsi tietää, ja siinä samoihin aikoihin englanninkielinen Wikipedia alkoi olla jo ykkösenä hakukoneiden tuloksissa myös. Joskus tulee nykyäänkin nähtyä joitain pieniä vandalisoituja sivuja (esim. Independence Day-elokuvan sivun luokituksen oli joku vaihtanut fiktiosta faktuaaliseksi dokumentiksi), mutta nämä ovat harvassa ja usein kumotaan ennen kun niihin edes törmää. Tätä vandalismin estoa on myös pyritty säätelemään esim. sillä, ettei käyttäjä voi lisätä Wikipediaan kuvia, ennen kun on hyväksytysti editoinut n. 10 eri sivua. Näyttää ainakin englanninkielisellä puolella toimivan suhteellisen hyvin.

Nuo pilarit käsittelittekin kattavasti, eikä niiden sisällöstä ole juurikaan lisättävää. Tuo neutraaliuden ja objektiivisuuden ylläpitäminen on, kuten Tomikin sanoi, vaikeaa jossain kohtaa (esim. mainittu kiinalaisen Wikipedian tapaus), sillä vaikkapa jonkin Kiinan Great Firewallin takaa ei juuri sinne ole pääsyä (paitsi Hong Kongista ja Macaosta, toistaiseksi). Yllätyin kuitenkin, kun luin Wikipedian oman artikkelin Wikipedian sensuroimisesta ( https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_of_Wikipedia ) siitä, kuinka monessa Euroopan maassa osia Wikipediasta sensuroidaan tai on yritetty sensuroida, sillä olen aina olettanut, että Euroopassa Wikipedian toimintaa ei juurikaan rajoitettaisi. Näin ei kuitenkaan aina näytä olevan ja varsinkin Britannian, Ranskan ja Italian Wikipedia sensuurit vähän tulivat takavasemmalta niistä lukiessani. Live and learn.

Itse enimmäkseen englanninkielistä Wikipediaa käyttävänä en osaa hirveästi kommentoida eri kieliversioiden eroavaisuuksiin Wikipedia osalta, mutta toki on huomattava, kuten edellä onkin, että on äärimmäisen outoa, ett' latinankielisten Wikipedia-artikkeleiden määrä on huomattavan paljon suurempi, kuin monen oikeasti elinvoimaisen kielen. Tässä tulee taas esille tämä Wikipedian ja wikien noin yleensäkin sisältökysymys, se fakta, että sinne kirjoittavat aiheista motivoituineet ja intohimoiset ihmiset. Latinan osalta voidaan huomata, että motivaatiota on näemmä ollut huomattavan paljon enemmän, kuin monessa muussa kielessä (suomenkielinen Wikipedia on artikkelimäärältääm ja kooltaan verrattuna hyvinkin piskuinen). Kysymys siitä, että onko oikeasti hyödyllistä tänä päivänä kirjoittaa jatkuvasti päivittyvää ja työtä vaativaa tietosanakirjaa käytännössä kuolleella kielellä on mielestä paikallaan. Sama pätee myös esim. Esperantoon, vaikka sillä saattaa jopa olla nykyään muutama natiivipuhujakin. Ehkä nämä kysymykset ratkeavat jossain kohtaa, kun mennään muutama vuosikymmen eteenpäin, jos motivoituneita latinaksi kirjoittajia löytyy vielä silloinkin, niin tuskin nämä Wikipedian oudot linnut mihinkään katoavat. - Taneli