Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Organisaation rooleja nettiaikana

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 1: Internet ja kansalaisyhteiskunta
		Osio 1: Etusivu	Internet ja kansalaisyhteiskunta	Organisaation rooleja nettiaikana	Internet ja julkisuus	Osallistavia menetelmiä	Oppiminen verkostoissa	Täydentäviä jaksoja

Organisaation ja verkoston rooleja nettiaikana

Internet ja mobiliteetti mahdollistaa pienellekin organisaatiolle ja kansalaisryhmälle periaatteessa globaalin julkisuuden, toimintaympäristön ja asiantuntijuuden osoittamisen omalla alallaan. Vastaavasti nettiaktiivisuudella voi olla merkittäviä vaikutuksia suurtenkin organisaatioiden toimintaan. Perinteinen suuren organisaation koko ja voimavarat eivät sellaisenaan vaikuta internetissä, ellei työntekijöitä kohdisteta erityisesti nettimanagerointiin ja nettitoiminnan muuhun koordinointiin. Esimerkiksi eduskunta hyväksyi ensimmäisen kansalaisaloitteen vuonna 2014 tasa-arvoisesta avioliittolaista. Aloitteen allekirjoitti 166 851 ihmistä ja pääosin digitaalisesti internetissä. Tahdon -kampanja alkoi muutaman hengen kokoontumisesta helsinkiläisessä baarissa vuonna 2012 (HS Nyt-liite 2014).

Käytännön syistä jaksossa puhutaan organisaatiosta tarkoittaen sekä niin sanottua formaalia eli juridista ja oikeustoimikelpoista organisaatiota (järjestö, viranomainen, yhtiö jne.) sekä ei-formaaleja yhteenliittymiä, kuten erilaiset kansalais- ja onrganisaatioverkostot. Edellisillä on huomattavasti enemmän 'rajoitteita' keinovalikoimissa lainsäädännöstä alkaen ja jälkimmäiset voivat esimerkiksi argumentoida ärhäkämmin. Lisäksi tämä opintokokonaisuus tarkastelee aihettaan ensisijaisesti yhdistysten, järjestöjen, julkishallinnon ja kansalaisverkostojen näkökulmasta. Jaksossa tarkasteltavat roolit ja niiden ylläpitäminen ovat pitkälti samanlaisia organisaation muodosta ja alasta riippumatta, liike-elämästä tutkimuslaitoksiin.

Internet vaikuttaa monin tavoin siihen, että länsimaisen yhteiskunnan ja vakiintuneiden organisaatioiden perinteiset roolit ovat murroksessa. Monopoliasetelmassa ja 'pakkojäsenyydessä', kuten valtio tai Euroopan unioni, murros ei ole vielä aivan niin suuri, mutta niillekin luodaan uusia odotuksia ja toisaalta nekin haluavat kokeilla uusia toimintatapoja ainakin joiltain osin. Rinnalla kansalaiset itse ottavat käyttöön uusia toimintatapoja, jotka voivat olla kilpailevia tai vastakkaisiakin monopoliorganisaation vallitseville käytännöille, asetuksille tai lainsäädännölle. Esimerkiksi Helsingissä on virinnyt viime vuosina voimakasta keskustelua yhteisöllisen kansalaistoiminnan ja kaupungin säännöstön ristiriidoista. Tapaus Sompasaunassa kaupunki purki useita kertoja kaupunkilaisten rakentaman laittoman saunan [Helsingin uutiset 2013]. Sittemmin avoimen saunan käyttäjät ja kaupunki ovat päässeet yhteisymmärrykseen julkisen saunan pelisäännöistä.

Internet-roolien tarkastelun voi aloittaa organisaation - ja myös verkoston - arkitoiminnasta. Se voidaan jakaa kolmeen tasoon. Organisaation toiminnan jatkuvuus edellyttää sisäistä organisoitumista, kuten kokoukset, suunnitelmien teko, toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja arviointi jne. Useimmilla - muttei kaikilla - organisaatioilla oleellisessa roolissa on myös jäsenten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden tai kuntalaisten osallistaminen eri tavoin ideoinnista talkoisiin.

• Sisäinen organisoituminen
• Jäsenistön aktivointi
• Organisaation rooleja internetissä

Sisäinen organisoituminen

Internet sekä sosiaalinen media tarjoavat erinomaiset etäorganisoitumisvälineet niin yhdistysten ja järjestöjen hallituksille ja muille luottamuselimille kuin työntekijöille ja alajaostoille sekä verkostojen johdolle ja koordinaatiolle. Näitä toimintoja ja välineitä tarkastellaan tarkemmin jaksossa Organisoituminen ja kanava-ajattelu. Etäkokoustaminen, yhteiskirjoittaminen ja muu yhteinen toiminta ei sellaisenaan mitenkään poissulje perinteisiä fyysisiä tapaamisia ja yhdessäoloa. Voi ajatella myös niin, että etäkokouksilla voidaan hoitaa rutiiniasiat, erityisesti jos osallistujilla on pitkä matka kokoontumispaikkaan. Fyysisissä tapaamisissa voidaan keskittyä vastaavasti fyysistä toimintaa edellyttäviin asioihin sekä syvempään kanssakäymiseen.

Jäsenistön aktivointi

Internet mahdollistaa niin ikään monipuolisia tapoja aktivoida sekä jäseniä, toiminnasta kiinnostuneita että tavoittaa uusia kiinnostuneita. Jäsenistö ymmärretään tässä laajasti: niin jäsenmaksua maksavat, vapaaehtoiset, kuntalaiset, valtion kansalaiset kuin minkä tahansa organisaation työntekijätkin. Nettiaktivointia ja -osallistamista käsitellään monipuolisesti jaksossa Osallistavia_menetelmiä internetissä sekä osiossa Internet-koordinointi.

Organisaation rooleja internetissä

Internet-julkisuuden myötä pienikin organisaatio voi siis saavuttaa valtakunnallisesti ja myös globaalisti merkittävää vaikuttavuutta ja asiantuntijaroolin omalla alallaan. julkisuutta asialleen. Perinteisen asiantuntijaroolin lisäksi internet kansalaisyhteiskunnassa tarjoaa monia uudentyyppisiä rooleja ja vaikuttavuutta organisaatioille pieninkin panostuksin.

Keskeistä on ymmärtää, että internetin käyttökustannukset ovat merkittävästi pienempiä kuin perinteisessä yhteiskunnassa toimiminen. Perinteinen organisaatio tarvitsee muun muassa fyysiset toimitilat, vesi- ja sähkö- yms. sopimukset, kalustuksen jne. Modernille (virtuaali)organisaatiolle riittää muutama kannettava tietokone ja mobiililaite nettiyhteyksineen ja toiminta internetissä voi olla tehokkaampaa kuin kymmenien ihmisten perinteisellä organisaatiolla. Perinteisten resurssien sijaan organisaatiolle on merkittävää sen edustajien osaaminen ja tietämys omalla alallaan, tehokkaat verkostot ja internet-taidot.

Tähän mennessä organisaatiot ovat omaksuneet internetissä ainakin seuraavat neljä roolia esimerkiksi Suomessa (Hintikka 2009). Yksittäinen organisaatio voi olla myös useissa allakuvatuissa rooleissa yhtäaikaa.

• Mahdollistaja
• Informaationtarjoaja
• Osallistaja ja fasilitoija
• Läsnäolo ja palvelutoiminta

 

Mahdollistaja

Mahdollistaja tarkoittaa organisaatiota, verkostoa tai kansalaisryhmiä, jotka omalla toiminnallaan mahdollistavat toimintaa muille. Muut sitten hyödyntävät mahdollistavaa tarjontaa parhaaksi katsomallaan tavalla, kuten kuntien tarjoamat nuorisotalot, puistot ja muut avoimet kaupunkitilat.

Internetissä tämä tarkoittaa usein www-palvelua tai osaa siitä, jossa on hyödyllisiä toimintoja. Esimerkiksi Avoin ministeriö mahdollistaa kansalaisaloite-palvelun, jossa voi ehdottaa uusia aloitteita sekä äänestää ja keskustella niitä. Avoin ministeriö tarjoaa myös asiantuntija-apua lakiluonnosten työstämiseen.

Oikeusministeriö on tarjonnut pitkään Otakantaa.fi-palvelua. Siellä kansalaiset, järjestöt ja virkamiehet voivat nostaa asioita yhteiseen käsittelyyn. Palvelu tarjoaa on muun muassa keskustelufoorumin, kyselyitä ja suoran verkkokeskustelun (chat).

Mahdollistamisen ei tarvitse olla mitenkään erityisen laajamittaista. Usein riittää yhteen tarkoitukseen soveltuva hyvä työkalu ja käyttäjät keksivät sille kyllä käyttöä. Kansalaisten itsensä organisoimia mahdollistajapalveluita ovat esimerkiksi Ravintolapäivä ja monet aikapankit, joissa ihmiset vaihtavat työtä toistensa kanssa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki käynnisti verkkopalvelussaan [albumit.lasipalatsi.fi/suomi/ Albumit auki -palvelun] 2000-luvun alussa. Ihmiset sasvat lähettää arkistovalokuviaan eri kaupunginosista. Palvelusta kehittyi erittäin suosittu ja sinne tallennettiin yli 10 000 valokuvaa. Sittemmin palvelu on levinnyt muihinkin kaupunkeihin.

Yle on yksi ensimmäisistä suomalaisorganisaatioita, joka teki vuonna 2009 erityisen mahdollistajastrategian (Taloussanomat 2009) koko toimintansa perustaksi. Ylessä on esimerkiksi hahmoteltu BBC:n tapaan antaa ihmisille käyttöön uutisklippejä ja muuta tv-materiaalia kotivideoita varten sekä jakaa Ylen tuottamaa avointa dataa jatkojalostettavaksi.

Informaationtarjoaja

Julkishallinto ja muutkin organisaatiot voivat tarjota tuottamaansa dataa maksutta muiden vapaaseen käyttöön ja jatkojalostamiseen. Toimintaa ja sen lopputulosta kutsutaan termillä avoin data, jota esitellään muun muassa Wikipediassa. Myös valtakunnalliset järjestöt sekä tutkimuslaitokset tuottavat paljon dataa omaa toimintaansa varten. Tämän datan tarjoamisesta hyötyisivät kansalaiset demokratian kehittämiseksi, liike-elämä uusine sovelluksineen sekä hallinto itse toiminnan parempana läpinäkyvyytenä.

Organisaatio voi puhtaan raakadatan lisäksi tarjota vaikkapa ajankohtaisia koosteita valituista aiheista. Esimerkiksi suomalainen Faktabaari noukkii ja saa vinkkejä keskusteluaherättäviä aiheita julkisuudesta, tarkistuttaa niiden faktat asiantuntijoilla ja jakaa tiedot internetissä.

Osallistaja ja fasilitoija

Organisaatio tai verkosto voi ottaa aktiivisen kehittäjän roolin internetissä asiantuntemuksensa pohjalta. Se voi kysyä ihmisten ja toisten organisaatioiden mielipiteitä ja käsityksiä, [Avoimet_verkostot_-opintokokonaisuus/Joukkoistaminen_ja_joukkoäly joukkoistaa erilaisia tehtäviä ja hyödyntää internetin joukkoälyä] ongelmanratkaisussa laajan kansalaisjoukon avulla tai esimerkiksi toimia kansalaisaloitteen nimienkeruun ja kampanjoinnin moottorina. Esimerkiksi edellämainittu ja Mahdollistaja-roolia toteuttava Avoin ministeriö toimii samalla myös Osallistajana ja Fasilitoijana. Se edistää ja kampanjoi kansalaisaloitteita muun muassa tarjoamalla juridista asiantuntemusta lakialoitteiden muotoilemiseksi ja aktivoi uusia aloitteita.

Läsnäolo ja palvelutoiminta

Monet organisaatiot ovat huomanneet internetin mahdollisuuksia esimerkiksi asiakaspalvelussa. Aiemmin tarjottiin lähinnä www-lomaketta tai sähköpostiosoitetta. Sosiaalisen median myötä yhä useampi organisaatio perustaa facebook-fanisivun tai Twitter-tilin, jonka myötä asiakas saa myös henkilökohtaista palvelua, usein tuotteen tai palvelun käyttöön liittyen.

Organisaatio voi viedä roolinsa kuitenkin pidemmälle. Nettipoliisi on suomalainen menestystarina viranomaisten nettipalvelutoiminnasta. IRC-Galleriasta alkunsa saanut kokeilu on levinnyt facebookin myötä ympäri Suomea myös alueelliseksi toiminnaksi. Nettipoliiseina työskentelee tätä kirjoitettaessa vuonna 2015 kolmisenkymmentä poliisia. Työ on periaatteessa perinteistä poliisin työtä, mutta uudessa toimintaympäristössä ja nettimaailman väärinkäytöksiin ja rikoksiin keskittyen, kuten nettihuijauksista tai alastonkuvien levittämisestä varoittaminen sekä tilanteiden rauhoittelu sosiaalisessa mediassa.

Kaikki nettiläsnäolo ei vielä ole pelkkää facebookia ja Twitteriä. Esimerkiksi uorille suunnatussa Habbo-yhteisöpalvelussa toimi 2000-luvulla pitkään virtuaalinen huumevalistusbussi Hubu. Aluksi nuoret kysyivät ja kertoivat lähinnä huumeista, mutta ajan myötä se alkoi kattaa nuorten ongelmia kaikilta elämänalueilta ja joissain kouluissa huomattiin vähentyneet käynnit terveydenhoitajilla. Kansaneläkelaitoksella työskentelee Kela-Kerttu, joka aloitti Suomi24.fi:ssa vuonna 2010 ja facebookissa 2011. Kela-Kerttu tarjoaa vinkkejä ja ajankohtaista Kela-tietoa erityisesti pienten lasten vanhemmille.

Internet-läsnäolossa organisaation tai verkoston koolla ei siis ole suoraan ratkaisevaa merkitystä toiminnan laajuuden kannalta. Luonnollisesti esimerkiksi mahdollisuus palkata runsaasti nettityöntekijöitä vaikuttaa, mutta oleellisempaa on tehokas nettivälineiden käyttö ja laajat verkostot. Lähtökohtaisesti suuruutta enemmän merkitystä on myös organisaation tai verkoston asiantuntemuksella ja miten sitä osataan jakaa verkossa. Pikemminkin netti tarjoaa nopeille ja ketterille organisaatioille jatkuvasti uusia aukkoja, joita vakiintuneet organisaatiot eivät ole huomanneet ja joissa olla läsnä aktiivisesti oman osaamisen myötä.

Kun lähdetään suunnittelemaan nettiläsnäoloa, niin usein sitä perustellaan sillä, että mennään sinnä ”missä ihmiset ovat”. Netin kautta ajatellaan siis tavoitettavaksi ihmisiä, joita ei muuten tavoitettaisi ja erityisesti nuoria ei välttämättä enää tavoita perinteisellä medialla. Toisaalta jotkut voivat kokea tungetteluksi erityisesti julkishallinnon näkymisen "vapaa-ajalla". Läsnäolo ja palvelutoiminta netissä kaipaa strategiaa ja kunnollista suunnittelua etukäteen, kuten toiminnan resursointi. Joissain organisaatioissa sitä voidaan tehdä vapaaehtoistyönä, mutta lähtökohtaisesti minimi on yksi puolipäiväinen työntekijä.

Lisää aiheesta

Keskustelunaiheita ja tehtäviä

1. Tutustu Helsingin Sompasaunan käänteisiin viime vuosina. Millaisen roolin Helsingin kaupunki on ottanut alkuperäisen purkulinjansa jälkeen?

2. Tutustu Kela-Kertun neuvontaan internetissä. Millaisia ongelmia Kela-Kerttu ratkoo ja millä tavoin?

3. Tutustu asuinalueesi [1] nettipoliisiin sosiaalisessa mediassa. Mitä kaikkea nettipolisii tekee ja millaista hänen nettiläsnäolonsa on?

4. Tutustu Faktabaarin toimintaan. Miten palvelu perustelee toimintansa ja miten se esittelee tarkistamansa faktat?

5. Tutustu oikeusministeriön Demokratia.fi -palveluun. Mitä kaikkia ylläkuvatuista neljästä rooleista palvelu toteuttaa?

6. Vertaile palveluita Eroa kirkosta ja Liity kirkkoon, jotka taistelevat kirkkoon kuuluvista ja kuulumattomista internetissä. Miten palvelut toteuttavat rooliaan? Miten ne perustelevat olevansa oikea valinta kilpailijan sijaan?

7. Tarkastele valitsemaasi järjestöä, oppilaitostasi, työnantajaasi tai muuta organisaatiota. Millaisia rooleja sillä on internetissä? Millaisia rooleja sillä voisi olla?

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet

Helsingin uutiset (2013). Kaupunki puratti Sompasaunan jo kolmannen kerran. 9.7.2013. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/245296-kaupunki-puratti-sompasaunan-jo-kolmannen-kerran. Viitattu 22.7.2015.

Hintikka, Kari A. (2009). Organisaation Rooleja internet-aikana. Esitys Slidesharessa. http://www.slideshare.net/ubiq/organisaation-rooleja-nettiaikana. Viitattu 15.8.2013.

HS Nyt-liite (2014). Tämä nainen aloitti kaiken – lue historiallisen Tahdon-aloitteen tarina baaripöydästä voittoon. http://nyt.fi/a1305901902112. Viitattu 22.7.2015.

Taloussanomat (2009). Hallintoneuvosto nieli Ylen strategian lähes sellaisenaan. 9.7.2009. http://www.taloussanomat.fi/media/2009/07/09/hallintoneuvosto-nieli-ylen-strategian-lahes-sellaisenaan/200916021/135. Viitattu 12.7.2015.

Tausta ja siemenversion tekijät

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.

---

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.

---

Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 1: Internet ja kansalaisyhteiskunta
		Osio 1: Etusivu	Internet ja kansalaisyhteiskunta	Organisaation rooleja nettiaikana	Internet ja julkisuus	Osallistavia menetelmiä	Oppiminen verkostoissa	Täydentäviä jaksoja

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus