Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Osallistavia menetelmiä internetissä

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 1: Internet ja kansalaisyhteiskunta
		Osio 1: Etusivu	Internet ja kansalaisyhteiskunta	Organisaation rooleja nettiaikana	Internet ja julkisuus	Osallistavia menetelmiä	Oppiminen verkostoissa	Täydentäviä jaksoja

Osallistavia menetelmiä internetissä

Osallistavilla menetelmillä tarkoitetaan toisaalta tapoja, miten ihmisiä aktivoidaan osallistumaan ryhmässä tai verkostossa ja toisaalta (netti)työkaluja toteuttaa tätä osallistumista. Ari-Matti Auvisen ja Piia Liikan (2014) mukaan osallistaminen "on toimintatapa, joka perustuu eri [ihmisten] ideoiden, osaamisten, valmiuksien ja taitojen tehokkaaseen hyödyntämiseen ja käyttöön yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi ... kuten eri toimijoiden ja hankkeiden keskinäinen verkottaminen, yhteisten (verkkopohjaisten) työkalujen tarjoaminen eri toimijoille ja hankkeille, hyvien case-esimerkkien avoin jakaminen ja erilaiset koulutustilaisuudet ja -materiaalit. Osallistamisen keskeinen lähtökohta on, että yhdessä tiedetään ja osataan enemmän kuin yksin ja että vapaissa ja avoimissa rakenteissa toimimalla saavutetaan parempia tuloksia kuin suljetuissa rakenteissa toimimalla."

Osallistavista menetelmistä ja fyysisessä yhteistoiminnasta on tarjolla runsaasti maksuttomia oppaita internetissä. Esimerkiksi Innostaja.net -verkkopalvelu esittelee joukon helposti omaksuttavia ja tehokkaita tapoja osallistaa ihmisiä fyysisessä tilanteessa. Kansan Sivistystyön Liitto tarjoaa laajan oppaan Osallistavat menetelmät.

Yhteistyö fyysisessä tilassa toteutuu parhaimmillaan alle kymmenen hengen ryhmissä. Isommissa ryhmissä on usein jakauduttava pienempiin ryhmiin, jotta keskustelunomaisuus ja vuorovaikutus säilyisi eikä esimerkiksi tarvitse jakaa puheenvuoroja. Internetissä tilanne on oleellisesti toinen. Osallistujia tai ainakin prosessien seuraajia voi olla tuhatkertaisesti enemmän kuin perinteisessä työapajassa, he osallistuvat milloin heille sopii, siinä määrin kuin asia esitään kiinnostavasti ja voivat osallistua myös avoimen prosessin ulkopuolella kommentoimalla vaikkapa sosiaaliseen mediaan.

Viime kädessä internetin rajoittuneet viestintämuodot ja osallistujien määrä tarkoittavat pitkälti vain toisenlaisia toteutustapoja kuin mitä käytetään fyysisen todellisuuden osallistamisessa. Toisaalta esimerkiksi seminaareissa ja konferensseissa voidaan hyödyntää nettimenetelmiä osana varsinaista ohjelmaa ja työskentelyä. Perinteisten työpajojen menetelmien sijaan internetissä on hyvä tarjota osallistumistapoja, joiden omaksuminen on nopeaa, käyttö helppoa ja väline mahdollistaa suuren ihmisjoukon samanaikaisen käytön ja sisältöjen näkymisen kaikille samanaikaisesti.

Internetissä tapahtuvista osallistumisen menetelmistä vaikuttaa olevan vielä vähän lähteitä hakutulosten perusteella, vaikka yksittäisten työkalujen ohjeita on runsaasti. Ohessa on koottu joitain hyväksihavattuja ja helpohkoja työkaluja aloittelevan nettikoordinoinnin näkökulmasta. Ensisijaisesti työkalut ovat vain osa laajempaa avoimuus-prosessia, jota käydään läpi Osiossa 2: Avoimet toimintatavat. Netin yleisimmät osallistumistavat vaihtelelevat ilmaisumuodon painotuksesta tekstistä valokuviin ja äänestys-tyyppisestä osallistumisesta tekstichatteihin. Jotkut työkalut sopivat paremmin numeerisen datan keräämiseen, tilastointiinkin, kun taas toiset ideointiin ja näkökulmien esittämiseen.

Jaksossa kuvattuja työkaluja ja -tapoja voi ottaa käyttöön varsin helposti pienryhmien nettiyhteistyössä, kuten yhdistyksen hallitusrutiinit, projektiryhmä tai tai yksittäisen organisaation tiimityö. Monien työkalujen perusteet oppii minuuteissa yhdessäopiskeluna. Erilaisten pienten ja 'suljettujen' ryhmien nettikoordinointi onkin parasta käytännön koulutusta kohti laajojen avointen verkostojen yhteistoimintaa. Allaolevat työmuodot on valittu sillä perusteella, että ne eivät edellytä erityisiä internet-koordinointitaitoja vaan kuka tahansa voi luoda esimerkiksi uuden tunnistesanan (#hashtag) Twitteriin tai Instagramiin ja muut voivat käyttää sitä esimerkiksi paikallisen tapahtuman yhteydessä.

Esimerkki: Yhteiskirjoittaminen

Yhteiskirjoittaminen on yksi suosituimpia yhteistyön muotoja internetissä ja toimii jakson esimerkkinä osallistavista työkaluista ominaisuuksineen. Esimerkiksi Noam Cohen (2007) New York Timesista luonnehti erästä Wikipedian laajan artikkelin tuotantoprosessia seuraavasti: "Kuvittele sanomalehti, jolla on yli 2 000 [2 074] kirjoittajaa, tutkijaa ja kielenhuoltajaa ilman valvojia tai johtajia. Ei takarajaa valmistumiselle; ei suunnittelutapaamisia; ei päätöksiä komentoketjun kautta; ei maljannostamista valmiin työn päätteeksi." (Hintikka 2007)

Perinteiseen tekstinkäsittelyyn verrattuna se tarjoaa runsaasti etuja. Aiemmin tarvittiin usein kaupallinen lisenssi esimerkiksi Microsoftin Word-ohjelmalle tai piti käyttää eri ohjelmille soveltuvia tiedostotyyppejä. Dokumenttien eri versioita lähetettiin sähköpostilla. Dokumenttia pystyi muokkaamaan vain yksi ihminen kerrallaan tai jonkun oli vietävä omalla koneellaan yhteiseen dokumenttiin useiden muokkaajien muutokset. Internetissä kaikilla näkyy samanaikaisesti sama ajantasainen versio ja useimmissa työkaluissa dokumenttia voi muokata monta ihmistä samanaikaisesti. Kuka tahansa voi ottaa tekstistä helposti varmuuskopion ja työkalussa voi tarvittaessa palata aiempiin versioihin. Monissa nettisovelluksissa on erillinen kommentointi- tai chattialue. Kommentointi on helppoa ja selkeää seurata ja myös itse teksti pysyy helposti luettavana.

Yhteiskirjoittaminen sopii erittäin hyvin luonnosmaisten ideoiden nopeaan keruuseen, kokouksen kirjaamiseen tai vaikkapa toimintasuunnitelman jäsentämiseen. Kokemuksen myötä esimerkiksi projektiryhmät ja organisaatioverkostot voivat työstää netissä pitkiäkin dokumentteja, kuten laaja hankehakemus tai opas. Yhteiskirjoittaminen on parasta, kun se tehdään yhtäaikaa, mutta samalla internet mahdollistaa myös eriaikaisen osallistumisen osallistujien omien aikataulujen mukaan. Yhteiskirjoittamisen prosessia ja mekaniikkoja esittelee esimerkiksi Suomen Kirjoittajan ABC-kortti.

Yhteiskirjoittaminen tarjoaa runsaasti erilaisia osallistumisen muotoja, jotka kaikki ovat yhtä tärkeitä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Osallistujat voivat valita itselleen luontaisia tehtäviä, kuten:

• Asiasanojen lisääminen
• Ideointi
• Keskustelu
• Kielenhuolto
• Kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. etsintä ja linkittäminen
• Kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. tuotanto
• Linkkien tarkistus
• Raakatekstin tuottaminen
• Sisällön ja rakenteen jäsentäminen
• Tekstin viimeistely
• Äänestäminen

Yhteiskirjoittamiseen soveltuu suuri joukko maksuttomia sovelluksia, kuten Etherpad, Google Docs ja wiki-tekniikat. Sovellukset ovat parhaimmillaan eri tarkoituksissa. Esimerkiksi Etherpad sopii nopeaan luonnosteluun ja muistiinpanoihin, Google Docs pitkiin dokumentteihin kuten oppaat ja hakemukset sekä wikit käsikirjoihin ja vapaasti navigoitaviin oppaisiin.

Harjoittelu kannattaa aloittaa Etherpadista sen helpon ja nopean omuksuttavuuden vuoksi. Se on avoimen lähdekoodin sovellus, jota tarjoaa monet kotimaiset organisaatiot maksutta käyttöön. Yksi suosituimmista Etherpadeista on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n Muistio. Etheradin käytölle löytyy avausnäkymästä myös ohjeet, mutta Etherpad on varsin helposti omaksuttavissa. Dokumenttia voidaan jakaa kopioimalla selaimen osoitelinkki. Tuotetusta tekstistä kannattaa ottaa varmuuskopiot selaimen Muokkaa-valikon toiminnoilla.

Osallistavia yhteistyötapoja

Ohessa on listattu joukko laajasti käytettyjä ja hyväksihavaittuja osallistamisen menetelmiä ja työkaluja. Valitut yhteistyötavat ovat internet-koordinoinnin helpoimmasta päästä suhteessa osallistamisen tehokkuuteen. Jakson lopussa esitetään monitahoinen nettiosallistamisen esimerkki työpajasta, joka toteutetaan sekä fyysisesti että internetissä.

Pääosin allaolevien työkalujen peruskäyttö on maksutonta. Sosiaalisen median palvelut edellyttävät yleensä rekisteröitymistä käyttäjäksi. Jotkin työkalut toimivat www-selaimella, jotkut voivat edellyttää erikseen asennettavaa sovellusta.

Allaolevat osallistamistavat on valittu suuria ihmisjoukkoja ajatellen. Työkaluista mainitaan suuntaa-antavasti kuinka monelle ihmismäärälle se soveltuu aina 100 000 ihmiseen asti. Tarkemmin näitä työkaluja käydään läpi jaksossa [[Avoimet_verkostot_-opintokokonaisuus/Internetin_yhteistyökaluja|Internetin yhteistyökaluja. Kyseisessä jaksossa on myös runsaasti linkkejä nettipalveluiden esittelyoppaisiin sekä muihin koulutusaineistoihin.

• Chat
• Liveraportointi
• Sisältöjen jakaminen
• Sosiaalinen media
• Videolähetys livenä
• Www-kysely
• Yhteiskirjoittaminen

Chat ja reaaliaikainen tekstikeskustelu

Reaaliaikainen tekstikeskustelu on yksi vanhimpia nettiosallistumisen muotoja. Twitteriä ja muuta sosiaalista mediaa käytetään kasvavassa määrin massatapahtumissa, mutta se edellyttää rekisteröitymisen. Avointen ja anonyymien chattien ongelmana on, että ne mahdollistavat häiriökäyttäytymisen, jolloin chattia on valvottava toiminnan aikana erikseen. Yli tuhannen hengen massatapahtumissa kommentteja alkaa usein tulla niin paljon, että niitä on mahdotonta seurata koko aikaa jos aikoo myös osallistua itse tapahtumaan.

Konferensseissa, seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa on tullut tavaksi heijastaa seinille internet-keskusteluja esimerkiksi Twitteristä. Tämä mahdollistaa sekä läsnäolevan että nettiyleisön osallistumisen ja kysymykset. Twitter ja muut välineet avustavat myös tehokkaassa viestinnässä tapahtuman muutoksista ja muusta informaatiosta. Toisalta joko esiintyjien, panelistien tai tilaisuuden järjestäjän on seurattava seinälle näytettäviä viestejä ja tarvittaessa kohdentaa niitä esiintyjille. Osallistujamäärä: 10 - 100+

Liveraportointi

Liveraportoinnilla tai liverapolla tarkoitetaan jatkuvaa ja reaaliaikaista raportointia fyysisen todellisuuden tai internetin tapahtumista. Tavoitteena on tuottaa kooste ja nostaa esiin tapahtuman pääkohdat niille, jotka eivät pääse itse osallistumaan, mutta pystyvät seuraamaan viestivirtaa. Liverapo on tavallista chattia tavoitteellisempaa hieman journalismin tavoin. Liveraportointia voivat tehdä sekä tapahtuman järjestäjät, osallistujat tai molemmat. Erityisesti järjestäjien on hyvä pysytellä faktoissa ja taustoituksessa, muille osallistujille sopii myös kysymysten esiin nostaminen, argumentointi ja perustellut mielipiteet. Liverapo toimii jälkikäteen myös muistiinpanoina. Osallistujamäärä: 1 -50+

Sisältöjen jakaminen

Osallistujien omien sisältöjen lähettäminen ja jakaminen on erittäin suosittua ja yhä useammin se tehdään sosiaalisen median palveluissa, kuten Instagram ja Twitter. Journalisti voi pyytää lukijoilta mukavia mökkikuvia, seminaarinjärjestäjä tunnelmakuvia osallistujista ja työpajoista tai talkoistetussa ympäristön siivoamisessa voidaan jakaa siivottavia kohteita paikkatietoineen. Sisältöjen jakaminen voi tarkoittaa muun muassa tekstejä, kuvia, videoita, paikkatietoja, karttamerkintöjä tai vaikkapa ilmoituksia korjattavista asioista kunnan alueella. Osallistujamäärä: 1 - 100 000+

Sosiaalinen media

Sosiaalisen median palveluita voidaan käyttää hyvin monipuolisesti ja sitä tarkastellaan laajasti Osiossa 3: 3. Internetin yhteistyökaluja. Sosiaalisen median kääntöpuolena on, että palvelut edellyttävät rekisteröitymistä, joka on pitkä prosessi esimerkiksi facebookissa satunnaista osallistumista ajatellen. Sosiaalinen media sopii osallistamisen välineeksi esimerkiksi seminaareissa, mutta vaikkapa kuntalaisten kuulemistilaisuuksissa on hyvä käyttää helpommin saavutettavia tapoja, kuten vaikkapa kunnan verkkopalvelun oma chatti. Osallistujamäärä: vaihtelee palvelun mukaan.

Videolähetys livenä

Livelähetystä ja niin kutsuttua striimiä voi pitää yhtenä osallistamismuotona. Fyysien maailman tapahtumat välitetään nettiin reaaliaikaisesti ja käyttäjiä rohkaistaan tekemään myös omia lähetyksiään esimerkiksi Bambuserilla. Videostriimiä voi usein kommentoida reaaliaikaisesti nettipalvelussa, jonka kautta video jaetaan. Osallistujamäärä: 10 - 1 000+.

Www-kysely

Internet-kyselyillä on maine lomakkeina, jotka ovat pitkiä ja hitaasti täytettäviä. Nettilomakkeilla voi kuitenkin tehdä nopeasti ja helposti täytettävän kyselyn, jossa voidaan kysyä vaikkapa konferenssin kolmea parasta esitystä, pyytää ideoita, tehdä äänestyksiä, tiedustella ruokavaliota, antaa arvioita, jättää yhteystiedot jne. Lomakkeen voi pyytää täytettäväksi ennen tapahtumaa, sen aikana tai sen jälkeen. Yksi suosituimmista nettilomakkeista on maksuton Google Docs ohjeet. Lomakkeen luominen on suht' suoraviivaista ja tulokset tallentuvat Googlen taulukkolaskentasovellukseen, jossa niitä voidaan jatkojalostaa Excel-taulukkolaskentaohjelman tavoin tai siirtää omalle tietokoneelle. Osallistujamäärä: 10 - 10 000+

Yhteiskirjoittaminen

Yhteiskirjoittamista esiteltiin aiemmin tässä jaksossa. Yhteiskirjoittamisen ei tarvitse tähdätä valmiiseen tekstidokumenttiin vaan se toimii hyvin esimerkiksi ideoiden ja näkökulmien kirjaamisessa. Osallistujamäärä: 2 - 30+

Esimerkki: Työpaja ja etäosallistuminen

Oheiseen käytännön tapausesimerkkiin on koottu joukko osallistamistyökaluja ja -tapoja. Allaolevan kokonaisuuden koordinointi edellyttää jokseenkin hyviä taitoja tämän opintokokonaisuuden sisällöistä. Esimerkkityöpajan toteutusta on hieman yksinkertaistettu, ja jätetty pois muun muassa jaloittelutauot, mutta se perustuu todellisten työpajojen etenemiseen. Työpajan teemana voisi olla esimerkiksi oman organisaation toimintaympäristön kartoitus, kansalaisaloitteen organisointi, tai organisaation tai verkoston nettinäkyvyyden lisääminen.

Osallistujat

• 4-8 kutsuttua ihmistä fyysiseen tapaamiseen ja työpajaan kannettavine tietokoneineen
• Etäosallistujia 1-20 ihmistä
• Työpajan vetäjä
• Nettihost eli chattiemäntä tai -isäntä

Menetelmät

• Keskustelu ja ideointi
• M3-liimalaput ja fläppitaulu
• Visualisointi

Työkalut

• Adobe Connect (maksullinen), joka sisältää videostriimin, chatin ja diojen esittämisen
• Maksuton vaihtoehto: Bambuser video/äänistriimiin ja erillinen chat tai Skype (asennettava erikseen) ja sen chat
• Virtuaaliset liimalaput (kuten https://open.mikkeli.fi/postit/) tai Trello (maksuton)
• Etherpad (maksuton)
• Google Draw (maksuton)

Ennakkovalmistelut

• Presentaatiot Slideshareen, Adobe Connectiin tai suljetussa työpajassa sähköpostilla osallistujille
• Ohjeet miten toimia yhteyden katketessa
• Liimalappusovelluksen, Trellon tai vastaavan ideajäsentimen valmistelu, kuten käyttöoikeudet
• Google Draw-, Etherpad- yms dokumenttien valmistelu, kuten käyttöoikeudet ja linkkien jako

Työpaja aloitetaan alustuksella teemaan, jota seuraa yleiskommentointi osallistuja kerrallaan. Osallistujia pyydetään kirjaamaan ensimmäisiä ajatuksiaan Etherpadiin.

Chattihosti työskentelee fyysisen työpajan ja etäosallistujien välillä nostaen esiin netissä tulleita kommentteja ja kysymyksiä. Työpajan vetäjä ja nettihosti ovat sopineet etukäteen, miten fyysinen ja etäosallistuminen rytmitetään. Yksi tapa on ottaa ensin keskustelukierros pöydän ääressä ja erikseen etäosallistujien kommentointikierros. Nettihosti huolehtii, että chatista nostetaan esiin keskeisimmät näkökulmat ja kysymykset. Nettihosti toimii eräässä mielessä etäosallistujien fyysisenä vastineena.

Etherpadista valitaan keskustelemalla kolme teemaa jatkojalostettaviksi. Seuraavaksi kerätään ideoita ja huomioitavia asioita teemoista liimalapuille, jotka järjestetään toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi. Mahdollisuuksien mukaan tämä toteutetaan myös virtuaalisesti tai etäosallistujat kirjoittavat ideoitaan chattiin, josta ne kirjoitetaan lapuille. Työpajan laput kootaan fläppitaululle tai seinälle ja kokonaisuus jaetaan mahdollisuuksien mukaan netissä. Keskustellaan liimalappujen aiheista.

Liimalapuista aletaan yhteispiirtää kaaviota ja visualisointia esimerkiksi Google Drawlla. Kun kaaviosta on luonnos, siirrytään keskustelemaan lopputuloksesta. Työpajan aineisto koostetaan jälkikäteen ja lähetetään kiinnostuneille tai jaetaan internetissä.

Lisää aiheesta

Keskustelunaiheita ja tehtäviä

1. Tutustu Hämeenlinnan Kesäyliopiston ITK2015-konferenssin osallistujien jakamiin sisältöihin hashtagilla eli tunnisteella '#itk2015' Twitterissä tai Instagramissa. Millaisia käyttötapoja osallistujat ovat keksineet konferenssikanavalle? Millaisista asioista osallistujat ovat halunneet kertoa? Huomaa, ettei tiettyä hashtagia voi omia vaan sitä voi käyttää kuka vaan. #itk2015 -viesteissä voi olla seassa muitakin konferenssiviestejä.

2. Kokeile kirjoittaa Etherpad-sovelluksella Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Muistiossa. Luo dokumentti, kirjoita hieman ja jaa dokumentin linkki kaverillesi. Kokeilkaa kirjoittaa yhtäaikaa.

3. Tee yksinkertainen www-lomake ohjeiden avulla. Lomakkeessa voi olla esimerkiksi kysely parhaasta kellonajasta (kuten klo 11, 12 ja 13) sekä tekstikenttä valinnan perustelulle.

4. Kokeile liveraportointia vaikka tekstinkäsittelyohjelmassa koneellasi tai Etherpadissa. Valitse jokin päivän tapahtuma tai mahdollisesti seminaari, jossa oletettavasti tapahtuu paljon pitkin päivää tai iltaa. Ohessa esimerkkeinä raportointi Kreikasta, eduskuntavaalien 2015 seuranta ja avaruusluotaimen Pluto-ohitus

5. Tutustu Bambuser-videostriimaussovellukseen ohjeet ja tee tallenne nettiin.

6. Selvitä, löytyisikö verkostoistasi oppilaitosta, jolla on Adobe Connect-lisenssi ja osaamista webinaarien hostaukseen.

Opastusta yhteistyökaluihin suomeksi

AVO-konsortiohanke ja Anne Rongas ovat toimittaneet tätä kirjoitettaessa yli 50 nettipalvelun pikaopas-kokonaisuuden Google Docsiin: AVO Kouluttajan työkalupakki (julkinen kokoelma how-to-opasteita). Kokonaisuus sopii sekä opetuksen tausta-aineistoksi että itseopiskeluun.

Edula Mediakirjasto. http://www.edula.fi/mod/data/view.php?d=1

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet

Auvinen, Ari-Matti & Liikka, Piia (2014). Osallistamisen käsikirja. Suomen eOppimiskeskus ry (2014). http://wiki.eoppimiskeskus.fi/download/attachments/26411093/eO_AVO2_Osallistamisen_k%C3%A4sikirjaA5_48_4%20(1).pdf Viitattu 22.7.2015.

Cohen, Noam (2007). The Latest on Virginia Tech, From Wikipedia. Artikkeli. 23.4.2007. New York Times. http://www.nytimes.com/2007/04/23/technology/23link.html. (Viitattu 23.7.2015).

Hintikka, Kari A. (2007). Wikipedia joukkoälyn muotona. Tieteessä tapahtuu 2007/7. http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/319/282. Viitattu 20.7.2015.

Innostaja.net. Osallistavia menetelmiä. http://www.innostaja.net/sivu.php?artikkeli_id=24. Viitattu 22.7.2015.

Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Osallistavat menetelmät. Tuki- ja virikeaineisto. http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf. Viitattu 22.7.2015.

Nummela, Toni (2012). Nopeasti käyttöön otettavat striimauspalvelut. Blogi. Striimaus.fi. http://striimaus.fi/2012/12/nopeasti-kayttoonotettavat-striimauspalvelut/ Viitattu 21.7.2015.

Plathan, Susanna (2012). Bambuser. Ohjeet videon tekemiseen. OK-Opintokeskus. http://ok-wiki.wikispaces.com/file/view/bambuser_ohjeet2012.pdf. Viitattu 21.7.2015.

Suomen virtuaalikielikeskus (2006). Kirjoittajan ABC-kortti. http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/kirjoittamisprosessi/yhdessa_kirjoittaminen_ja_yhteiskirjoittaminen/. Viitattu 22.7.2015.

Tebest, Teemo (2013). Kuinka luoda Google-kysely askel askeleelta. Blogi. http://datajournalismi.blogspot.fi/2013/05/kuinka-luoda-google-kysely-askel.html. Viitattu 21.7.2015.

Jakson muut lähteet

Ei muita lähteitä tällä hetkellä.

Tausta ja siemenversion tekijät

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.

---

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.

---

Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 1: Internet ja kansalaisyhteiskunta
		Osio 1: Etusivu	Internet ja kansalaisyhteiskunta	Organisaation rooleja nettiaikana	Internet ja julkisuus	Osallistavia menetelmiä	Oppiminen verkostoissa	Täydentäviä jaksoja

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä

Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus