Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Suomen sukukielet/9I syksy 2015/Saamelaiskielet

Saamelaiskielet

Yleistä saamen kielestä

Saamea puhutaan neljässä valtiossa: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Saamen kielellä on noin 20-30 tuhatta puhujaa. Saamen kieli voidaan jakaa kahteen maantieteelliseen ryhmään itäiseen ja läntiseen. Saamen kieli voidaan jakaa 11 kieliluokkaan, joista kaksi on kuollut. Nämä luokat ovat: eteläsaame, uumajansaame, piitimensaame, luulajaansaame, pohjoissaame, koltajansaame, inarinsaame, kiltinänsaame, turjansaame, keminsaame (k) ja akkalansaame (k).

Sanasto ja rakenne

Saamenkielen kirjaimisto on latinalainen. Saamen kielet Pohjoismaissa käyttävät muunneltuja latinalais aakkosia. Saamen kielessä Q, W ja X eivät kuulu saamenkielen kirjaimistoon. Osa saamen kielistä käyttävät kyrillisiä aakkosia.

Kirjaimisto

Pohjoissaame: Áá Čč Đđ Ŋŋ Šš Ŧŧ Žž

Inarinsaame: Áá Ââ Ää Čč Đđ Ŋŋ Šš Žž

Koltansaame: Áá Ââ Čč Ʒʒ Ǯǯ Đđ Ǧǧ Ǥǥ Ǩǩ Ŋŋ Õõ Šš Žž Åå Ää (+pehmennysmerkkinä ´)

Luulajansaame Ruotsissa: Áá Åå Ńń Ää

Luulajansaame Norjassa: Áá Åå Ńń Ææ

Eteläsaame Ruotsissa: Ää Öö Åå

Eteläsaame Norjassa: Ææ Øø Åå

Suomi - pohjois-saame

ihme – amas

ilves – albas

jalo – juolled ’laaja’

jatkaa – joatkit

kanki – gágga

kannus ’noitarumpu’ – govdes

keino – geaidnu ’tie’

kyllä – gallis

liki – lahka ’lähellä’

luja – loddji

luta ’puikko’ – lohti ’kiila’

matka – muotki ’taival’

mäkärä – muogir

nuori – nuorra

potea – buohcat ’sairastaa’

pälvi – bievla

sakea – suohkat

salmi – čoalbmi

sammakko – cuobbu

sauna – suovdnje ’lumeen kaivettu (lämmittely)kuoppa’

selkeä – čielga

Saamen kieli Suomessa

Suomessa saamelaiskieliä puhutaan pohjoisessa. Suomessa äidinkielenä puhuvia henkilöjä on noin 2000 henkilöä. Suomessa saamenkielen asemaaon pyritty turvaamaan vuodesta 1992. Suomessa lain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessa kirjallisesti ja suusllisesti saamea. Suomessa äidinkielenä saamen kieltä opetetaan kuudessa koulussa, joita ovat Utsjoen, Inarin, Enontekiön, Sodankylän, Oulun ja Rovaniemen koulut. Näillä alueilla lapsilla on mahdollisuus saada opetus saamen kielellä.

Norjan saamelaisia 1920-luvulla

Saamelaiskielten historia

Saamelaiskielissä on enne ollut sama kantakieli. Saamelaiskielten asema oli uhattuna vielä 1900-luvun lopulla, ennekö kieltä alettiin elvytämään. Saamelaiskielten puhuja määrä oli laskussa vielä 1990-luvulla, silloin suomessa saamelaiskieliä äidinkielenä puhuvia henkilöitä oli vain noin 900.

Saamelaiskielten tulevaisuus

Nykyään Saamelaiskielten puhujamäärä on kasvussa. Saamelaiskielet ovat turvassa, koska puhujia 20-30 tuhatta puhujaa. Saamelaiskielisiä kouluja on tulossa jatkuvasti lisää. Saamenkieltä opetetaan omana äidinkielenä saamelais nuorille. Saamenkieliä on useita eri kieliä, jotka ovat palaamassa samaan kantakieleen tulevaisuudessa. Saamenkielten sanasto on muuttumassa samantyyliseksi saamenkielten kesken.

Saamenkielten alkuperä

Saamelaiset ovat todennäköisimmin tulleet siperiasta. Saamelaisten on myös uskottu olevan sukua samojedeille. Saamelaiset ovat eläneet kautta aikojen eristyksissä muustamaailmasta. Saamenkieli sai virallisen kielen aseman suomessa vuonna 1992. Nyky tutkimusten mukaan Saamenkieli olisi syntynyt pienellä alueella etelä-suomessa. Saamen kielenalkuperä on peräisin kivikaudelta.

Lähteet

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaiskielet

Byckling, Henriikka - Keinänen Minna - Paalanen, Piila 2010: Aktiivi 9, äidinkieli ja kirjallisuus. Tammi,

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/25/viikon-kieli

http://www.helsinki.fi/hyy/skv/saame.html

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:saamen_kielet

http://www.kotus.fi/?s=207

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalais-saamelainen_sanasto

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia