Wikiopiston opintotarjonta/Hakkarin koulu/Äidinkieli ja kirjallisuus/Artikkeli/8G kevät 2018/Koiran alkuperä
Koira (Canis lupus familiaris) eli kesykoira on sudesta polveutunut peto eläin, joka kuuluu koiraeläinten heimoon. Koira on sosiaalisesti älykäs nisäkäs, joka oppii helposti ja melko nopeasti ihmisen eleitä jos koira on kasvanut ihmisen kanssa pennusta lähtien. Koiria on erikokoisia, erinäköisiä ja eriluonteisia. Koirat luokitellaan myös eri roturyhmiin ja koiraroduilla on myös omat työtehtävät.
Koiran alkuperää muokkaa
Koirien alkuperää tutkitaan vieläkin paljon. Uutta tietoa koirien alkuperästä saadaan paljon esim. geenitutkimuksilla, mutta on silti epäselvää miksi tai miten koirista on tullut ihmisten ystäviä. Silti on varmaa ainakin se, että koira oli ensimmäinen esi-isiemme kesyyntynyt koti- ja lemmikkieläin. Koiran alkuperää on tutkittu myös luulöytöjen ja kalliomaalausten avulla ja tutkijat uskovat koiran polveutuneen sudesta ja kesyyntyneen noin 15 000 vuotta sitten. Kuitenkin kerrotaan, että koiran alkuperästä ja kesyyntymisestä on vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Varhaiset koira havainnot muokkaa
Koirasta vanhimmat löydetyt todisteet olivat leukaluun jäännökset Saksassa. Leukaluun jäännösten iäksi on määritelty 12 000 - 14 000 vuotta. Ensimmäiset koiran luulöydöt olivat tutkimusten mukaan noin 12 000 vuoden takaa Itä-Aasiassa, 14 000-15 000 vuoden takaa Euroopasta, mutta Euroopan ja Itä-Aasian välisiltä alueilta ainoastaan 8 000 vuoden takaa. Varhaisiksi koira havainnoiksi voisi myös luokitella koirista tehdyt kalliomaalaukset, joita varhaiset ihmiset olivat kallion seinille pirrelleet.
Poika ja koira luolastossa muokkaa
Ranskassa 1994 löytyi lähes 25 000 vuotta koskemattomana ollut luolasto, jonka lattiasta löytyi jalanjälkiä, jotka on arvioitu olleen 130-150 senttisen kahdeksan vuotiaan pojan jalanjälkiä. Merkityksellisen tästä löydöstä tekee (ainakin koiraihmisille) se, että pojan vieressä kulki toiset eläimen jalanjäljet. Nämä jäljet on luokiteltu koiran jalanjäljiksi, koska ne eivät voisi olla suden tai minkään muun koiraeläinlajin jälkiä eläimen varpaiden pituuden perusteella.
Hammas löytö muokkaa
Vuonna 2013 uutisissa kerrottiin Etelä-Siperian Altai-vuoristosta löytyneestä hampaasta. Se muistutti nykykoiran purukalustoa enemmän kuin suden hammasrivistöä, joten tehtiin johtopäätös, että se oli koiran hammas. Tämän löydön perusteella tutkijat esittivät, että koiria oli pohjoisempana paljon aikaisemmin kuin luultiin. Uutislähetyksessä viitattiin siihen, että vanhimmat koiran fossiilit jotka on löydetty on 36 000 vuoden takaa.
Mistä koira polveutuu muokkaa
Suden alalajina on pitkään pidetty koiraa eli kesykoiraa, koska koira ja susi molemmat pystyvät saamaan lisääntymiskykyisiä poikasia. On kuitenkin perusteltua pitää koira täysin omana lajinaan, koska koira eroaa enemmän muista koiraeläimistä kuin mikään muu koiraeläin. Siitä mistä koiraeläin lajista koira on oikeasti polveutunut voidaan olla montaa erimieltä, mutta monet tutkijat uskovat koiran polveutuneen sudesta. Kuitenkin monia vuosia sitten arvovaltaiset tutkijat katsoivat sen polveutuvan suden ohella muista Canis-suvun lajeista, esim. Konrad Lorenz (Itävaltalainen etologi) on päätellyt osan koiraroduista polveutuvan kultasakaalista.
Koiran kesyyntyminen muokkaa
Mahdollisesti useassa eri vaiheessa ja monessa eri paikassa maapalloa varhaiset sudet kesyyntyivät esikoiriksi. Kesyyntymispaikkana osa tutkijoista pitää Kiinan aluetta ja osa pitää kiinni vielä Lähi-Idästä. Kesytettiinpä koira miisä tahansa ensimmäisenä, niin se on kuitenkin varmaa, että koira on ensimmäinen lemmikki- ja kotieläimistä.
Kesykoiran kesyyntyminen on mahdollisesti alkanut kun ihmiset alkoivat suosimaan koirien läsnäoloa ja kasvattamaan niiden pentuja lemmikeinä. Luonnollisesti sudet ovat pelänneet ihmisiä ja vältelleet heitä, mutta kun sudet saivat pentuja ihmisten lähistöllä ne menettivät luontaisen pelkonsa ihmisiä kohtaan. Ajan myötä alkukoirien luonne sekä ulkomuoto alkoi muuttua. Ulkomuodossa tuli mm. koko- ja värieroja. Alkukoirat alkoivat myös erota susista käyttäytymisen piirteiden muuttumisella. Myös susien ja koirien ääni alkoi muuttua. Koirat alkoivat haukkua, kun taas sudet ulvoivat. On kuitenkin vielä koirarotuja, jotka näyttävät susilta ja ulvovat kuin sudet.
Muita varhain kesytettyjä koiraeläimiä muokkaa
| Laji | Vuosi | Alue |
|---|---|---|
| Kultasakaali | 11 000 vuotta sitten | Nykyisen Turkin alue |
| Isoandienkettu | ei täysin varmaa tietoa | Etelä-Amerikka |
Koiran historia ihmisen rinnalla muokkaa
Ainutlaatuisena tapahtumana molempien lajien historiassa pidetään koiran liittymistä ihmisen elämään ja kulttuuriin. Tähän tapahtumaan johtaneita syitä voimme ymmärtää vain, jos ymmärrämme myös omaa historiaamme. Todisteita siitä, että koira eli ihmisen rinnalla jo kauan aikaa sitten on esim. se, että noin 14 000 vuotta sitten ihmisiä haudattiin koirien kanssa. Koiria alkoi ilmestyä ihmisten kotialueille kun ihmisten talojen lähelle alkoi muodostua pysyviä kaatopaikkoja. Koirille ja muille eläimille tämä oli uusi ekologinen lokero. Kaatopaikoista kesykoirat saivat ruokaa ja nuoret saivat turvaa sillä aikaa kun vanhemmat metsästivät. Koirat saivat myös ravintonsa ihmisten käymälöistä ja mahdollisesti ihmisten metsästysretkiltä jääneistä raadoista. Koirat jotka kestivät ihmisten läsnäoloa eivätkä pelänneet ihmisiä onnistuivat saamaan enemmän ravintoa kuin heidän sukulaisensa jotka elivät metsässä.
Ihmiset varmaankin pitivät koiria kylissään mielellään, koska koirilla on hyviä vahtiominaisuuksia, kuten haukkuminen vaaran lähestyessä. Toinen mahdollinen syy oli myös se että ihmisiä uhkasi nälänhätä, joten oli hyvä pitää koiria lähellä vararavintona (joissain maissa tedään tätä vieläkin). Ihmiset eivät kuitenkaan suosineet mitä tahansa susia tai koiria. Ihmiset yrittivät houkutella alueillee vain kesyimmät, koska kyliensä pihoilla leikki pieniä lapsia. Kylissä myös yritettiin suosia koiria jotka eivät ikinä kasvaisi aikuisiksi, joten ne eivät alkaisi metsästää oman pään mukaan (esim. ihmisiä).
.jpg)
Eri koirarotujen alkuperä muokkaa
Koiran ulkomuotoa ja rakennetta on muokannut koirien alkuperäinen käyttötarkoitus. Vinttikoirat ovat kehittyneet nopeiksi, sen takia ne ovat hoikkarakenteisia, korkeajalkaisisa ja syvärintaisia. Masfitit ovat kehittyneet vankkaraajaisiksi, tanakkarunkoisiksi ja isopäisiksi. Joidenkin koirien käyttötarkoitukset perustuvat rodun alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, vaikka joidenkin rotujen käyttötarkoitus on muuttunut.
Seurakoirat muokkaa
Monet koirarodut jotka ovat alun perin kehitetty tiettyä käyttötarkoitusta varten ovat nykyään enimmäkseen seurakoirina. Seurakoiraroduista monet ovat kääpiömuunnoksia isommista työkoirista. Ne ovat samalla oppimiskyky tasolla kuin alkuperäiset rodut, mutta metsästystaipus ja muu sellainen on jalostusvalinnalla laimennettu. Chihuahua on yksi seurakoiraroduista. Se sai nimensä yhden Meksikon maakunnan mukaan. Chihuahuan alkuperä on vielä hämärän peitossa, mutta arvellaan sen olevan kotoisin Meksikosta. Uskotaan, että se on polveutunut muista useista seurakoiraroduista. Vasta 1850-luvulla aloitettiin huomioida chihuahuoita Meksikon ulkopuolella.
Terrierit muokkaa
Sisukkaita ja periksiantamattomia koiria ovat terrierit. Tämän rodun nimi tuli latinankielisestä sanansta terra. Koirat opetettiin jahtaamaan riistaa maan alle, johon tarvittiin pieniä, mutta rohkeita koiria. Terrierit ovat pieniä, rohkeita ja kaivavat innokaasti. Niitä kuvattiin riitaisiksi ja näykkiviksi jo 1500-luvulla. Kääpiöpinseri on yksi täälläinen terrieri. Ainakin 500 vuotta sitten kääpiöpinseri jalostettiin muista isommista saksalaisita pinsereistä. Alun perin niitä käytettiin rottakoirina. Kääpiöpinseri saattaa uhota isommille koirille ja jahtaa mielellään pienriistaa.
Metsästyskoirat muokkaa
Riistaa ajavat koirat, jotka toimivat näkö- tai hajuaistinsa varassa ovat metsästyskoiria. Vanhimmat metsästyskoiralajin edustajat voidaan määritellä geneettisesti muista roduista. Niitä oli Lounais-Aasiassa noin 5 000 nuotta sitten. Sillä ne tappoivat nopeajalkaista riistaa. Hajuaistin avulla toimivat ajokoirat saavuttivat suosionsa huipun keskiajalla. Beagle on metsästyskoira, joka luultavasti polveutuu kookkaammasta harrierista. Keskiajalta lähtien niitä käytettiin metsästykseen Britteinsaarilla. Metsästysseurue seurasi tavallisesti beagleajuetta kävellen. Yleensä beagle on jäniskoira, mutta se saattaa ajaa kettuakin. Vaikka beagle on metsästykoira se on myös hyvä perhekoira.
Lintukoira muokkaa
Ensimmäisiä käyttötarkoitus joka keksittiin koiralle vartioinnin ja seuran ohella oli metsästys. Metsästyksen ja aseiden kehittymisen myötä tuli tarve erikoistuneille koirille. Lintukoira, joka seisoo löytää linnun, mutta ei syöksy sen kimppuun vaan jää paikalleen ja osittaa missä lintu on. Monet lintukoiraroduista ovat myös mukavia perhekoiria. Niitä voidaan myös kouluttaa muihin tehtäviin. Kultainen noutaja on lintukoira. Se polveutuu skotlantilaisen Dudley Majoribanksin koirista. Kultainen noutaja tunnustettiin omaksi lajikseen 1920- tai 1930-luvulla Amerikassa. Noutajat ovat ystävällisiä koiria, mutta suurella osalla on myös haittapuolensa esim. ylituotannon seurauksena terveysongelmia.
Paimenkoirat muokkaa
Kestävyys on ominaista paimenkoirille. Paimenkoirat ei ole niin vahvoja kuin metsästyskoirat, mutta ne ovat älykkäiäitä ja niillä on luontaista elinvoimaa. Paimenkoira työskentelee yleensä ohjaajansa kanssa, mutta sen täytyy silti olla tarpeeksi älykäs toimimaan myös itsenäisesti. Paimenkoirarotuja käytetään vieläkin paimennustehtäviin, mutta myös poliisi- ja sotakorana sekä näkövammaisten opastukseen. Saksanpaimenkoira on tunnetuin paimenkoira. Sen historia alkoi 1890-luvulla. Max von Stephaniz mainitaan sen kehittäjänä. Stephanizin uros koirasta tuli rodun kantaisä ja kerrotaan sen esi-isän olleen susi.
Työkoirat muokkaa
Suomessa koirat luokitellaan roturyhmiin rankenteiden samankaltaisuuden mukaan. Amerikassa taas koirat luokitellaan työtehtävien mukaan, joten samassa roturyhmässä voi olla täysin erityyppisiä koirarotuja. Työkoiriksi luokitellaan palveluskoirat eli vahti- ja pelastuskoirat ja myös rekikoirat. Koirat ovat alunperin toimineet jossain tietyssä työtehtävässä, mutta joidenkin rotujen käyttötarkoitus on voinut muuttua huomaavattavasti vuosien kuluessa. Bokseri on yksi työkoira, joka polveutuu Brabantin bullenbeissereistä. Bokserien tehtävänä oli pirää kiinni riistasta, kunnes metsästäjä pääsi paikalle asenn kanssa. Se oppii nopeasti ja toimii poliisin ja armeijan tehtävissä. Työtehtävistään huolimatta se silti sopii hyvin perhekoiraksi.
Lähteet muokkaa
Internet muokkaa
https://yle.fi/uutiset/3-9131476
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koira#Alkuper%C3%A4
https://kesykoira.wordpress.com/historia/
https://www.almonature.com/fi/blog/susi-vai-koira-koiran-evoluutio/
https://dogscent.fi/koiran-alkupera/
https://commons.wikimedia.org/wiki/Dog
Kirjat muokkaa
Alderton, David 2014: Koirat. Gummerus, Helsinki.
Pietiläinen, Petri 2013: Koirien maailmanhistoria. SKS, Helsinki.