Tietotyön johtaminen/kahvihuone

Kurssin käytännöt

Mielestäni olisi hyvä keskittää kaikki kurssin keskustelu tälle sivulle. Muuten on erittäin vaikea tarkistaa mahdolliset uudet viestit ja kommentit. --Pe3 13:34, 27 January 2008 (UTC)

Wikin recent changes -toiminto ei nyt oikein palvele tarkoitustaan. Siellä on nyt sekaisin kaikki beta-vaiheessa olevien maiden muokkaukset. Kurssi tarvitsisi oman namespacen, jotta recent changes olisi mielekäs. --Pe3 13:35, 27 January 2008 (UTC)

Caset

Mulle jäi viime luennosta vähän outo fiilis. Varmana Foucault:n havainnot/teoriat on hyviä, mutta henkilöhistorian määrä hämmensi. Oliko luennon varsinaisena aiheena liberalismin tapa käyttää valtaa? Olisi ehkäpä voitu henkilöhistorian sijaan pureutua johonkin esimerkkiin siitä miten valta 1. luo yksiöitä 2. sarjallistaa. Miten se case-fysiokraatit meni? Ja minkälaisia olivat vankilasta löytyneet vapaus-strategiat? Mulle jäi epäselväksi Foucaultin vaikutus johtamisen/organisoitumisen käytäntöön/teoriaan.--Pe3 14:08, 27 January 2008 (UTC)

Käsittelikö muuten 25.1 luento alkuperäisen aikataulun mukaista tuotannon ja sen organisaation ongelman syntyä 1600–1700-luvulla, vai vähän uudempia vaiheita? --Pe3 16:00, 27 January 2008 (UTC)

Aijai, malttia, kärsivällisyyttä - ja tarpeen tullen kannattaa lukea kurssin kuvaus ja rakenne uudestaan! Luennon, kuten oikeastaan koko kurssin aiheena, oli se mikä voi olla johtamisen ja organisaation idea tai rooli tilanteessa jossa tuotannon logiikka perustuu jakamiselle. Mikä on silloin käskemisen, ohjaamisen rooli, siis tilanteessa jossa ulkoapäin tulevan johtamisen tai ulkoapäin annetun organisaation korvaa itseorganisaatio, itse itsensä töihin paneminen. Silloin (kun "ulkopuolta" ei ole) positiivisen organisaation tehtäväksi asettuu vapauden tilojen - subjektiviteetin - luominen ja raivaaminen systeemin sisään. Luento asetti tätä tilannetta kontekstiin, ja jäljitti sen ja sen vaatimien organisointitapojen syntyä. Yritetään täsmentää ja rakentaa logiikkaa enemmän näkyväksi tällä viikolla. Vielä Foucault:n henkilöhistoriasta: on tosi oleellista ymmärtää ettei Foucault työskennellyt tyhjiössä, tai ollut mikään "yksinäinen nero", vaan pikemmin osa liikettä ks. alaviitteet 17,18 35 kirjasta Biopoliittisen talouden kritiikki! --Akseli 10:39, 28 January 2008 (UTC)

Fysiokraatit: Jussi kehitteli vähän toisin, mutta mun mielestä menee näin suhteessa organsaation kysymykseen: niukkuuden mekanismien tai yleisemmin viljakaupan analyysi oli tarkoitettu osoittamaan se piste, jossa hallinta on aina liikaa hallitsemista (vrt. yleinen huushollaus, joka pyrki organisoimaan "kaikkea" ja yhä enemmän ja tarkemmi, pyrki siis hallitsemaan "yhä enemmän"). Oli sitten kyse fysiokraattien taulukosta (Quesnay), jonka tarkoitus oli tehdä näkyväksi arvon ja varallisuuden kierron muodostuminen, tai Smithin näkymättömästä kädestä, joka oletti voittoa etsivien yksilöiden ja yleisen varallisuuden lisääntyminen välisen kytkennän luontaisen näkymättömyyden, taloustiede näyttää aina perustavaa laatua olevan yhteensopimattomuuden taloudellisen prosessin optimaalisen kehityksen ja valtion hallinnan maksimoinnin välillä. Tässä katkotaan sidosta merkantilismiin ja kameralismiin (eli yleisen taloudenpidon organisaatioon ja sen järkeilyihin) ja "talous" sellaisena kun me sitä nykyään ajatellaan, ei enää oikonomiana, vaan omalakisena todellisuuden alanaan alkaa syntyä. Joka tapauksessa fysiokraattien myötä syntyvälle poliittiselle taloustieteelle talouden säännönmukaisuudet ilmaisevat fundamentaalisti erilaista rationaliteettia kuin yleisen taloudenpidon kaikkitietäväiset ja kaikkeen kohdistuvat organisatoriset pyrkimykset. Nyt tuotannon organisoinnin yksityiskohtaiset tarpeet voidaan määritellä vain riittävän yksityiskohtaisella analyysilla ja toisaalta delegoimalla toimivalta ja kontrolli yksittäisten tehtaiden ja työnantajien mikrotasolle. Mutta tästä siis lisää torstaina.--Akseli 10:39, 28 January 2008 (UTC)

Keskeiset kysymykset

Mitenkäs noita keskeisiä kysymyksiä tunnistettaisiin ja käsiteltäisiin? Listasin etusivulle pari omasta mielestäni mielenkiintoista. --Pe3 15:03, 27 January 2008 (UTC)

Listaamalla, ja lyhyesti toteamalla millainen kysymys tai pointti tämän esimerkin aukeaa. Pyritään myös kehitelemään näiden kautta lukupiirissä --Akseli 10:06, 28 January 2008 (UTC)

Alustaminen

Minkälaisiin alustuksiin kurssilla pyritään? Onko tarkoitus tuoda jokin oma kysymys tai lähestymistapa keskusteluun? Lukupiiriohje korosti argumentaation (ks. argumentaatiovirheet) ja retoriikan analyysia. --Pe3 15:10, 27 January 2008 (UTC)

Muuttuiko tämän viikon alustustekstit Negriin ja Lazzaratoon pelkästään? Olin tehnyt Akselin teksteistä ja Agambenista alustukset. Luin kyllä äsken nämä 2 uutta, mutta Negri ahdistaa niin, että meinasi itku päästä, kun tunsin itseni yrittäjänä riistokapitalisimin äidiksi- sopiiko, että en siitä erityisemmin kirjoita, toki siitä nousee ihmeteltävää, Lazzaratossa on sen sijaan ymmärrettäviä linkkejä aiempiin teksteihin.--Mesa

Joo muuttui, sori jos ilmoitin epäselvästi. Mutta ei hämminkiä, alusta alkuperäisistä, kompataan Negrin ja Lazzaraton kanssa - ok? Pointti onkin tavallaan juuri siinä, että kun kognitiivisen kapitalismin riiston ja organisaation mielivaltaisuus, sen perustattomuus (sen toiminta ilman "archea", pelkkänä oikonomiana eli managementtinä, kuten Agamben sanoo, tai "pelkkänä valtana" tai "pelkkänä käskynä" ilman syytä tai päämäärää, kuten Biopoliittisen talouden kritiikissä kehitellään) paljastuu on mietittävä mille moneuden positiivinen organisaatio sitten voi perustua. Minkälainen suhde tapahtumaan (Lazzarato) tai subjektiiviteettiin (Foucault) tai mehiläispesään (Negri) voidaan rakentaa? Ilman että se kääntyy pelkäksi kontrolliksi tai mielivallaksi. Ajattelen että tämä (liikkuva, muuttuva ja vain itseensä perustuva) perusta löytyy juuri vapauden tilojen rakennuksesta, ymmärrettynä em. tavalla, vapauden tai itsenäisyyden mietttisestä uudelleen kognitiivisen kapitalismin tuotantoehtojen sisällä. Jussi käsittelee Agambenin pointtia perjantaina. --Akseli 13:44, 29 January 2008 (UTC)

Suurehkon esseemäisen kokonaisuuden kirjoittaminen wikiin pohjustukseksi saattaa olla ristiriidassa wiki-prosessin tarpeiden kanssa. --Pe3 15:18, 27 January 2008 (UTC)

Mitä sovimmekaan alustamisen aikataulusta? --Pe3 15:19, 27 January 2008 (UTC)

Aikataulu: piiriä edeltävänä päivänä (eli aina ke) alustus tai sen keskeiset pointit, kehittelyt, heränneet kysymykset jne. wikiin. Eli just omat kysymykset ja lähestymistavat tavoitteena. Piirissä tavoitteena joka kerta miettiä ja kehitellä lukumateriaalin sekä viikon luentojen pohjalta kommunikatiivisen tuotannon organisaatiota koskevia ajatuksia, kysymyksiä, ongelmia, liittää niitä esimerkkeihin (joita nyt listattu etusivulle) jne. --Akseli 10:03, 28 January 2008 (UTC)

Nettiyleisön huomioiminen

Miten kurssin sivusto voitaisiin tehdä lähestyttäväksi pelkille nettikäyttäjille? Mitä jos veisimme keskeisimpiä kysymyksiä keskusteluun Jaikuun? Olisi hyvä, että kysymykselle olisi sitä ennen koottu taustoittava sivu wikiin. --Pe3 15:10, 27 January 2008 (UTC)

Yhteiskuntatieteiden maailma

Ajatellaanko yleensä yhteiskunta- tai ihmistieteissä politiikka ja yksilöt talous- ja tuotantojärjestelmästä irralliseksi asioiksi? Entä teknologia. Onko se vain työkalu, jonka hyödyntäminen on poliittinen valinta? --Pe3 15:44, 27 January 2008 (UTC)

Materiaalia, metropoli

ehkei suoranaisesti liittyen, mutta tulipa mieleeni nämä David Harveyn luennot. --Teronauha 12:09, 31 January 2008 (UTC)

http://en.wikipedia.org/wiki/David_Harvey_%28social_theorist%29 http://media.sas.upenn.edu/urban_studies/Urban_Studies_Lecture_11-2-06.MP3 http://coblitz.codeen.org:3125/uc.princeton.edu/main/images/stories/podcast/20070209DavidHarvey.mp3 http://coblitz.codeen.org:3125/uc.princeton.edu/main/images/stories/podcast/DavidHarvey.mp3

Tässä linkki wikipedia-artikkeliin emergenssistä. --Olli Sirén 14:56, 31 January 2008 (UTC)

Caset

Teatteri Hei muistatko Akseli, että mainitsit toissa kerralla jostain kokeellisesta teatterista, ja muistaakseni oli puhetta, että laittaisit tietoa tänne sivuille, Mesa

Persoonallinen kapitalismi

Ihmisestä postfordistisessa yhteiskunnassa http://www.luonne.fi/artikkelit/savvas.pdf Terhi