Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2012 kurssi/Wikit opetuksessa (luonnos)

Saara Lehto

Maija Vihanto

Anne Latvala

Anna Asikainen

Niina Riihivuori

Meeri Frondelius

TEORIAOSUUS

Mitä ovat wikit?

Wiki wiki on havaijin kieltä, ja suomeksi se tarkoittaa samaa kuin "hopi hopi". Wikien ideana on, että sivujen sisältöä voi muuttaa nopeasti ja helposti. Wikisivujen muutokset tallennetaan historiaan, jolloin sivun kehittymistä voi jälkikäteen tarkkailla ja muutoksia perua. Wikisivut ovat yleensä julkisia, ja muokkausoikeudet saa kuka tahansa joko vain painamalla edit-nappia tai ainakin luomalla käyttäjätunnuksen kyseessä olevaan järjestelmään. Erilaisilla organisaatioilla ja oppimisalustoilla voi olla sisäisiä wikejä. Wiki-kulttuurin merkittävin toimija on Wikimedia-säätiö, jonka alaisuudessa toimii mm. maailman laajin sanakirja Wikipedia. Wikimedia Commons on avointen multimediaresurssien varanto, josta on saatavilla kuvia, ääntä ja videota. Wikibooks on wiki, johon tuotetaan oppikirjoja eri kielillä. Wikibooksin suomalanen versio on Wikikirjasto, joka sisältää mm. itseopiskelumateriaalia ja kurssikirjoja. Wikiversity ja sen suomalainen versio Wikiopisto ovat wikejä, joihin kuka tahansa voi rakentaa avoimia oppimismahdollisuuksia, esim. opintopiirejä tai itseopiskelukursseja.

Wikit oppimisen tukena

Wikit soveltuvat hyvin yhteisymmärrykseen pyrkivien ryhmätöiden tekemiseen. Jos tarkoituksena on keskustelu jostakin aiheesta, niin keskustelualueen luominen on tähän tarkoitukseen parempi. Blogit taas soveltuvat parhaiten pääasiassa ajankohtaisista asioista kertomiseen ja tiedottamiseen. Oppilaat voivat perustaa wikiin alisivuja omille ryhmätöilleen ja tuoda wikiin linkkejä ryhmätyöstä. He voivat myös raportoida wikiin ryhmätyöprosessinsa. Opetuksessa voi käyttää ilmaisia wikialustoja esim. Wikispaces-wikiä, suomalaista Purot.net-wikiä tai pbworksia.

Wikipediaa voi hyödyntää opetuksessa tiedonhaussa muiden painettujen lähteiden ja verkkolähteiden ohella. Wikipedian antamia tietoja ohjataan arvioimaan kriittisesti suhteessa muihin lähteisiin ja tarvittaessa muokkaamaan ja täydentämään Wikipediaa. Wikimedia Commonsin ja Wikikirjaston materiaaleja voi vapaasti käyttää oman opetusmateriaalin osana. Wikiopisto soveltuu avoimen kurssin pyörittämiseen.

Sosiaalinen konstruktivismi

Erilaiset ryhmätyöt ja wikien käyttö opetuksessa perustuu nykyään valloilla olevaan sosiokonstruktivistiseen oppimisnäkemykseen. Sosiaalinen konstruktivismi pohjautuu konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen, ja se korostaa oppimisen sosiaalista luonnetta ja näkee sen välttämättömänä oppimiselle vielä konstruktivismia enemmän . Sosiaalinen konstruktivismi eli sosiokonstruktivismi on oppimisnäkemys, jonka mukaan tieto on sosiaalisesti vuorovaikutuksen kautta rakennettua, ja siihen sisältyy sosiaalisia sopimuksia, sekä yhteisön jaettuja merkityksiä. Tämän oppimiskäsityksen mukaan opettaminen ei ole enää opettajalta oppilaalle tapahtuvaa tiedonsiirtoa, vaan opiskelijat ovat aktiivisessa roolissa ja opettajan rooli on olla enemmänkin oppimisen ohjaajana.

Työelämän vaatimukset

Wikien käyttö auttaa oppilasta myös tulevaisuudessa tarvittavien taitojen harjoittelemisessa. Nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassamme kasvattajat joutuvat pohtimaan yhä enemmän opetuksensa tavoitteita, jotta koulu voisi tarjota oppilaille tarvittavia tietoja ja valmiuksia toimia ja työskennellä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Pelkkä passiivinen, opettajalta oppilaalle tapahtuva tiedonsiirtoon perustuva opetus ei anna enää tarvittavia eväitä nykyajan työelämää varten. Alati muuttuva työelämä vaatii yhteiskunnan toimijoilta ajan hermoilla pysymistä, vanhan tiedon jatkuvaa päivittämistä ja elinikäisen oppimisen taitoa. Tietotyön osuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja perinteistä suorittavaa työtä tarvitaan nykyisin paljon vähemmän. Työn luonne on samalla muuttunut myös sosiaalisemmaksi, ja työelämässä arvostetaan yhä enemmän verkostoitumis- ja yhteistyötaitoja. Työelämän kysyntään ja uusiin yhteiskunnan arvoihin ja tavoitteisiin vastaamaan onkin viimeaikoina kehitelty uusia perinteisestä opettajajohtoisesta opetuksesta eroavia opetusmalleja. Konstruktivistisen oppimisen paradigma, ja sen lukuisat suuntaukset nousevat keskusteluissa usein esille, kun puhutaan laadukkaasta oppimisesta. Kaikkia konstruktivismin suuntauksia yhdistää se, että objektiivista, vastaanottajastaan riippumatonta tietoa ei ole olemassa, vaan tieto rakentuu ja heijastuu yksilön tai yhteisön kautta. Uuden tiedon rakentuminen yhdessä oppien vaatii sosiaalista vuorovaikutusta yhteisössä.

Yhteistoiminnallinen oppiminen

Yhteistoiminnallinen oppiminen on oppimisen organisoimista siten, että oppilaat on jaettu pienempiin ryhmiin, ja kaikki ryhmän jäsenet sitoutuvat ryhmän yhteisiin tavoitteisiin. Wikiopetus on tästä opetusmenetelmästä hyvä esimerkki. Oppimisen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lähinnä oman pienryhmän kanssa. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa jokainen ryhmän jäsen opiskelee ryhmän tukemana ja tukee myös muita ryhmän jäseniä tiedon omaksumisessa. Opiskelu on aktiivista tutkimista, keskusteluja, neuvotteluja, väittelyä, sopimista, kysymistä ja vastaamista. Keskeisenä periaatteena yhteistoiminnallisessa oppimisessa on toisten auttaminen ja jokaisen aktiivinen osallistuminen yhteiseen toimintaan. Oppilaiden välinen sosiaalinen vuorovaikutus suuntaa oppimista yhteistoiminnallisessa oppimisessa kohti parempia oppimistuloksia. Yhdessä oppiminen kehittää myös elämässä tarvittavia sosiaalisia ja kielellisen vuorovaikutuksen taitoja. Kilpailun ja yksilöllisen oppimisen sijaan yhteistoiminnallisessa oppimisessa oppilaita ohjataan ottamaan vastuuta myös toisten oppimisesta ja edistymisestä. Parhaimmillaan yhteistoiminnallisen oppimisen avulla kehitetään kognitiivisten oppimistulosten lisäksi itsetuntoa, sosiaalisia ryhmätyötaitoja ja uusia oppimisstrategioita. Opettajan rooli muuttuu yhteistoiminnallisissa työtavoissa enemmän oppimisen organisoijaksi ja ohjaajaksi. Hän kuitenkin auttaa oppilaita tarvittaessa, ja hänen työnsä tärkein osa on arvioida ja antaa työskentelystä palautetta.

TIETOPAKETTI KASVATTAJILLE WIKIEN KÄYTTÖÖN

Wikien käyttö alaluokilla

Mikään ei estä wikialustan käytöönottoa heti, kunhan oppilaat osaavat sujuvasti lukea ja kirjoittaa sekä käyttää tietokonetta. Alakoulussa erityisesti 3.-6. -luokkalaisilla on tarvittavat taidot, joskin luokkakohtaiset erot vaikuttavat esimerkiksi kuinka itsenäiseen työskentelyyn oppilaat kykenevät. Toisaalta wikiä on mahdollista käyttää yksinkertaisempiinkin toteutuksiin, kuten tietopankkina, tai siten että opettaja huolehtii teknisestä toteutuksesta. Asteittain, sitä mukaa kun oppilaiden taidot karttuvat, heidän vastuutaan wikiprojekteissa voi lisätä.

Muutamia esimerkkejä wikien käyttömahdollisuuksista:

1. Itsenäinen työskentely

• sopii moneen oppiaineeseen, jossa hankitaan tietoa
• voidaan tehdä kotitehtävänä, jolloin kouluaikaa ei käytetä itsenäiseen työhön
• opettajan rooli on avustaa tiedonhaussa, rajata tehtävänanto sekä seurata työn edistymistä ja oppilaiden osallistumista
• esimerkiksi biologia, historia, maantieto, uskonto, musiikki, käsityö (työohje)...

   -> Wikialustaan jäävät mediajäljet ovat seuraamisessa hyvä apu 

2. Opintopiiri

• wikialustan sosiaalinen luonne pääsee oikeuksiinsa
• äidinkieli: keskustelua esim. ajankohtaisesta aiheesta tai yhdessä luetusta kirjasta
• yhteiset säännöt keskustelun kululle: montako kommenttia tulee jättää, aloitus/lopetusaika jne.
• väittelyharjoitus: osa luokasta aiheen puolesta, osa vastaan (esim. Kuningaskuluttajan sivuilta löytyvä sopivasti provosoiva aihe)

 -> mielipiteiden perustelu ja kommenttien korrekti esittäminen (nykyään tärkeä mediataito sähköisessä keskustelussa)

3. Prosessikirjoittaminen

• Äidinkielessä prosessikirjoittaminen helpottuu huomattavasti, kun tekstiä voi tuottaa tekstinkäsittelyohjelmalla.
• Wikialustat tarjoavat lisäarvoa prosessikirjoittamiselle, kun kirjoitustyön voi jakaa muiden osallistujien kanssa.
• Työskentelyssä kannattaa käyttää hyödyksi oppilaiden toisilleen antamaa vertaispalautetta.
• Vertaispalautteen antaminen on hyödyllistä myös palautteen antajalle, joskin palautteen antamista on varsinkin pienempien oppilaiden kanssa syytä harjoitella etukäteen.
• Tässä työskentelytavassa opettajan työ helpottuu huomattavasti, sillä vastuu palautteen antamisesta siirtyy osittain myös oppilaille.

4. Ryhmätyöprojektit

• tapa hankkia ja tuottaa tietoa, opitaan muokkaamaan esityksen muotoon
• työnjako, yhdessä tekeminen ja vastuun ottaminen työn valmistumisesta
• mahdollisuus keskustella ryhmäläisten kanssa ilman että kokoonnutaan yhteen
• mahdollisuus ottaa opettajaan yhteyttä ongelmatilanteessa
• ymmärrys, että jokainen voi tuottaa materiaalia verkkoon

 -> voidaan pohtia kirjoittajan vastuuta tiedon oikeellisuudesta
 -> herättää kriittisyyteen: kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa

5. Tutkiva oppiminen

• esimerkiksi ajankohtainen aihe mistä tahansa aihepiiristä
• oppilaat tutustuvat annettuihin sähköisiin materiaaleihin
• opettaja asettaa kysymyksiä joihin vastataan
• oppilaat kommentoivat, kyselevät ja ihmettelevät toistensa vastauksia
• opettaja ohjaa keskustelua tarkentavilla kysymyksillä
• opettaja kokoaa yhteenvedon keskustelusta
• lopuksi palautekeskustelu

Muutamia esimerkkejä kouluissa toteutetuista wikiprojekteista

• Suomi-koulujen verkostoitumista varten perustettu wiki
• Juvanpuiston koulun wiki
• Oppinetti-wiki
• Ihastjärven koulun historian opetuksen wiki
• Langinkosken lukion kuvataiteen wiki
• Hakkarin koulun 8. luokkalaisten äidinkielen wikiprojekti
• Rauman normaalikoulun 6. luokka
• Otavan koulun esittely, tämä on osa kansainvälistä "WikiWaterWorld" nimistä Comenius-projektia

Wikit auttavat näkyvyydessä

Wikit ovat pääasiassa näkyviä kaikille käyttäjilleen ja wikiartikkeleita voi lukea ja muokata reaaliajassa vaikkapa toiselta puolelta maapalloa. Kuitenkin esimerkiksi wikispaces -sovelluksessa voi tarvittaessa helposti rajata salasanan avulla wikin käyttöoikeudet koskemaan vaikkapa vain omaa luokkaa ja oppilaiden vanhempia. Tämä voi olla eettisesti perusteltua silloin, kun kaikki eivät halua julkaista tuotoksiaan koko maailmalle tarkasteltavaksi.

Wikit tekevät sitoutumisen yhteisiin projekteihin fyysisetä välimatkasta huolimatta helpoksi. Yhteistyöprojekteja voi tehdä vaikkapa samaan aiheeseen sitoutuneen ulkomailla sijaitsevan koululuokan kanssa.

Wikit voivat tarjota myös yhden väylän kodin ja koulun yhteistyöhön ja koulun tiedotukseen. Vanhemmat voivat esimerkiksi seurata koulun omasta wikistä koulun ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotteita, lukea koulun tai luokan omaa päiväkirjaa, tai seurata millaisia tuotoksia oppilaat ovat wikiin julkaisseet.