Wikipedian sisällöntuottamisen läpinäkyvyys

Tämä artikkeli on Mediakasvatus ja uudet lukutaidot 2015 -kurssin osasuoritus

(Johdanto)

• Näkemyksemme mukaan paras keino opettaa oikeaa suhtautumista Wikipediassa olevaan tietoon, on opettaa ymmärtämään kuinka Wikipedia toimii
• Tiedostamme myös käyttävämme itse Wikipediaa lähteenä mutta käyttämämme viittaukset liittyvät joko Wikimedian tuottamiin tilastoihin tai Wikipedian käytäntöihin.

NÄMÄ MUOTOILTAVA KUNTOON

Wikipedian käytännöt ja yhteistyön kulttuuri

Wikipedia on sukua valistuksen ajalta periytyvälle pyrkimykselle tuoda koko maailman tieto yhteen ja kaikkien saataville. Esimerkkinä vastaavista hankkeista voidaan mainita myös Paul Otletin Universal Repository ja H. G. Wellsin World Brain, mutta alkuaikojen Wikipedia-visionäärit eivät välttämättä niitä tunteneet vaan inspiraation lähde löytyy ajallisesti lähempää, vapaan ja avoimen lähdekoodin liikkeestä (Free and Open Source Software FOSS), joka oli Wikipediaa edeltäneen Nupedian perustajan innoittajana.
Wikipedia on Wikimedia Foundationin ylläpitämä wiki-pohjainen reaaliaikainen tietosanakirja (online wiki-based encyclopedia). Wikipediaa edelsi Nupedia, joka oli sisällöllisesti Wikipediaa kontrolloidumpi verkkotietosanakirja-projekti, joka kesti reilut kaksi vuotta marraskuusta 2000 syyskuuhun 2003 . Nupedian perustaja Jimmy Wales ja päätoimittaja Larry Sanger käynnistivät tammikuussa 2001 Wikipedian, joka oli alun perin Nupediaa täydentävä projekti. .
Wikipedian sisältö tuotetaan yhteisöllisesti, ja muokkaajat voivat toimia omalla nimellään tai nimettömästi vain nimimerkillä olevalla käyttäjätunnuksella tai jopa kokonaan kirjautumatta, jolloin muokkaajan tietoihin tallennetaan IP-osoite, josta muokkaus on tehty. . Tähän vapaan muokattavuuden käytäntöön viittaa Wikipedian oma slogan “The free encyclopedia that anyone can edit”, joka mainitaan toistuvasti myös Wikipedian luotettavuutta koskevissa keskusteluissa. Slogan on Wikipedian suomalaisessa kieliversiossa käännetty muotoon “Vapaa tietosanakirja”, joka on Wikipedian alaotsikko molemmissa kieliversioissa (The Free Encyclopedia).
Samalla kun Wikipedia antaa kaikille vapauden osallistua sisällön tuottamiseen, Wikipediaan kirjoittavilta odotetaan kuitenkin tiettyjen sääntöjen noudattamista . Sääntöjen noudattamista valvovat ylläpitäjät, joilla on oikeus poistaa sääntöjen vastaisia kirjoituksia. Yhteisö valitsee ylläpitäjät keskuudestaan ehdotus- ja äänestysmenettelyllä. Tällä hetkellä suomenkielisessä Wikipediassa on 41 ylläpitäjää . Englanninkielisessä Wikipediassa on puolestaan 1329 ylläpitäjää . Ylläpitäjäksi pääsylle ei ole olemassa virallisia vaatimuksia, mutta käytännössä ylläpitäjiksi valikoituu vain yhteisön luottamuksen saavuttaneita käyttäjiä. Luottamus syntyy vähintään useita kuukausia kestäneen aktiivisen ja sääntöjä noudattavan kontribuutiohistorian myötä. Kaikki ylläpitäjät eivät oletettavasti ole aktiivisia, vaikkakin ylläpitäjien aktiivisuutta seurataan ja ylläpitäjän oikeudet voidaan poistaa tai keskeyttää, jos epäaktiivisuus on jatkuvaa .

Wikipedian muokkaamisen vapaus on yhtäältä yhteisön valvonnan alaista ja toisaalta vapauden taustalla vaikuttaa myös oletetun hyvän tahdon periaate, jolla tarkoitetaan, että suurimman osan käyttäjistä oletetaan toimivan Wikipedian yhteisten sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti, motiivinaan auttamisen halu enemmän kuin tahallinen haitanteko tai muut Wikipedian uskottavuutta horjuttavat agendat. Periaate on kirjattu käytösohjeeksi, jonka noudattaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Wikipediassa riitelevät vain asiat, eivät ihmiset. Hyvän tahdon oletus ei kuitenkaan salli mitä tahansa ja jos on selkeää näyttöä päinvastaisesta, hyvän tahdon oletuksesta voi luopua yksittäistapauksissa, mutta silloinkin keskustelun kohteena tulisi olla hyvän tahdon vastaisesti toimineen käyttäjän toimet eikä toimien taustalla vaikuttava oletettu pahansuopuus. .

Wikipedian oma laaduntarkkailujärjestelmä

Wikipediassa suhtaudutaan työn laadun tarkkailuun vakavasti. Vapaaehtoiset tarkkailijat mm. tarkastavat muokkauksia sitä mukaa kuin niitä tehdään (recent changes patrol), monitoroivat tiettyjä erityisiä keskustelunaiheita, tutkivat yksittäisten käyttäjien kontribuutiohistoriaa, merkitsevät ongelmallisia artikkeleita arvioitaviksi, tekevät vertaisarviointia, raportoivat ilkivallantekijöistä, ehdottavat artikkeleita poistettaviksi tai suositelluiksi ja keskustelevat artikkeleiden tasosta muiden käyttäjien kanssa. WikiProject-ryhmät taas työskentelevät jonkin tietyn aihealueen artikkeleiden parantamiseksi; tällaisia ryhmiä on esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa tällä hetkellä yli 2000.

Suosittelujärjestelmä

Wikipedia myöntää itsekin, että osa artikkeleista on hyvinkin laadukkaita, kun taas osa ei niinkään. Yksi tapa erottaa ja tuoda laadukkaimmat artikkelit esille on Wikipedian oma suosittelujärjestelmä. Wikipedian käyttäjät voivat ehdottaa vertaisarvioituja artikkeleita suositelluiksi (featured article), jos kokevat niiden olevan erityisen hyvin kirjoitettuja ja kattavia. Suositellut artikkelit tunnistaa artikkelin ylälaidan pronssinvärisestä tähtisymbolista, ja kunkin Wikipedian kieliversion kaikki suositellut artikkelit löytyvät omista listoistaan. Lisäksi joka viikko jokin niistä valitaan Wikipedian kieliversion etusivulle, etusivun suositelluksi artikkeliksi. Suositeltujen artikkelien lisäksi Wikipedia sisältää vihreällä plus-symbolilla hyviksi merkittyjä artikkeleita (good articles), jotka täyttävät hyvälle artikkelille asetetut kriteerit mutta eivät aivan yllä suositeltujen artikkeleiden tasolle eivätkä välttämättä ole käyneet läpi vertaisarviointia.

Artikkelit voivat myös menettää suositellun tai hyvän artikkelin asemansa, jos ne eivät enää ole sisällöltään tarpeeksi laadukkaita. Suositellun aseman menettänyt artikkeli ei kuitenkaan automaattisesti putoa hyväksi, vaan sen sisältö tarkistetaan ja arvioidaan uudelleen.

Lokakuussa 2015 esimerkiksi suomenkielinen Wikipedia sisälsi 294 suositeltua artikkelia kaikkiaan 381 700:sta (0,077 %), ja englanninkielisessä Wikipediassa suositeltuja artikkeleita oli 4653 kappaletta 4 998 796:sta (0,093 %). Suositeltujen artikkelien määrä ei siis ole järin suuri, mutta silloin kun tavallinen tiedonhakija sattuu tällaiseen artikkeliin päätymään, hän voi pitää sen sisältämää informaatiota jo varsin luotettavana, sillä artikkeli on käynyt läpi tavallista tiukemman ja laajemman tarkastelun, vertaisarvioinnin ja suositeltavuusäänestyksen.

Sisällöntuottajat

(- tämän luvun johdannossa tilastot, vilpittömät motiivit, eli miksi Wikipediaan kirjoitetaan)

Yleisin argumentti Wikipedian luotettavuutta vastaan on se ettei tieto ole luotettavaa, koska kuka tahansa voi editoida sitä. Toisaalta vasta-argumentti on, että editoitu tieto on myös muiden käyttäjien vertaisarvioimaa. Wikipediassa oleva tieto on siis käyttäjien sinne tuottamaa. Keitä nämä käyttäjät sitten ovat?

Avoimuuteen perustuvan projektin käyttäjien demografian kuvaaminen on haastavaa. Helpoin tapa saada tietoa käyttäjistä on vapaaehtoisesti täytettävä kyselylomake. Tämä itse-valinta -menetelmä kuitenkin tuottaa herkästi vääristymää kerättyyn dataan sen perusteella ketkä vastaavat kyselyyn herkemmin.

Wikimedia on teettänyt kyselylomaketutkimuksen käyttäjille ainakin vuosina 2008 ja 2011. Kyselyt poikkesivat toisistaan jonkin verran. Pääasiassa niin että 2011 kyselyyn vastaamispyyntö esitettiin vain kirjautuneille käyttäjille, kun 2008 kysely oli kaikille avoin. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa kyselylomake on helpoin tapa kerätä tietoa avoimen projektin käyttäjistä, joilta ei vaadita välttämättä edes kirjautumista. Tämä itse-valinta -menetelmä tuottaa kuitenkin herkästi vääristynyttä dataa käyttäjien vastausherkkyyden perusteella. Myös vastausprosentti voi jäädä varsin pieneksi. Vuonna 2008 Wikimedian tekemään kyselytutkimukseen vastasi 179 192 käyttäjää, mikä oli 0,4% kyseisen ajanjakson 45 miljoonasta uniikista kävijästä. Vain kirjautuneille käyttäjille toteutetun kyselylomakkeen vastausprosentti vuonna 2011 oli huomattavasti parempi, n 16%. Tällaiset vastausprosentit herättävät kysymyksen, kuinka yleistettävissä tulokset ovat.

Kyselyiden erilaisuudesta huolimatta tulokset ovat selkeästi samansuuntaisia. Niiden perusteella voidaan todeta, että Wikipedia on pääasiassa koulutettujen, länsimaisten miesten tuotos. Naisten osuus oli vain 9-13%. Kyselyjen perusteella keskiverto Wikipedian editori on iältään noin 30-vuotias, vähintään collegen suorittanut mies. Hän asuu pohjoisella pallonpuoliskolla ja on teknisesti orientoitunut. Hän myös käyttää tietokonetta useita tunteja päivässä.

Kuvaus sopii melko hyvin myös suomenkielisen Wikipedian editoijiin: valtaosa on miespuolisia yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijoita. Myös tutkijat ja muut asiantuntijat kirjoittavat Wikipediaan, mutta eivät samassa määrin kuin maallikot. Asiantuntijoiden innostusta latistaa esimerkiksi se, että vuosienkaan koulutus tai työkokemus ei takaa parempaa uskottavuutta tai arvostusta muiden käyttäjien keskuudessa, ja monet asiantuntijat saattavatkin kokea harrastelijoiden kanssa väittelyn turhauttavaksi. Maallikkoeditoijia väittelyt eivät tunnu lannistuvan, sillä aktiivisimmat harrastajat ovat valmiita käyttämään suurimman osan vapaa-ajastaan Wikipedian ylläpitämiseen. Esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelema wikipedisti Jarkko Pirinen käyttää keskimäärin 30 tuntia viikossa Wikipedia-artikkeleiden kirjoittamiseen, korjaamiseen ja päivittämiseen. Työstä ei luonnollisesti makseta palkkaa, joten wikipedisteillä täytyy olla muita motivaattoreita. Suomen Wikipediasta väitöskirjansa tehnyt tutkijatohtori Arto Lanamäki mainitsee Helsingin Sanomien artikkelissa, että Wikipedia-aktiiveille sisällöntuottaminen onkin paitsi viihdyttävää, myös sivistävää ajanvietettä. Lisäksi näitä motivoi myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista tietoa ihmisten saatavilla on.

Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan koskaan ole kirjoittanut tai muokannut ainuttakaan artikkelia: vuoden 2013 loppuun mennessä noin 70 000 käyttäjää oli kirjoittanut artikkelin Suomen Wikipediaan, mutta säännöllisten käyttäjien määrä tuolloin oli vain parisataa ja aktiivisin ydinporukka koostui 20-30 käyttäjästä. Edellä mainitut asiat eivät siis motivoi suurta yleisöä. Lanamäen mukaan monilla satunnaiskäyttäjillä on Wikipedia-aktiiveista hyvin stereotyyppinen ja negatiivinen mielikuva, ja välttääkseen Wikipedia-nörtiksi leimautumisen, heillä on suuri kynnys ryhtyä itse tuottamaan sisältöä Wikipediaan. Lisäksi joidenkin aktiivisten editoijien laajalti tiedostettu vihamielisyys uusia tulokkaita kohtaan ei myöskään kannusta osallistumaan artikkeleiden editointiin. Tämä on valitettavaa, sillä laajempi ja heterogeenisempi joukko sisällöntuottajia mahdollistaisi luotettavampia artikkeleita laajemmasta aihepiiristä ja siten vähentäisi myös Wikipedian eriarvoistumista. Tällä hetkellä esimerkiksi tieteen ja teknologian aihepiiri on kattavasti käsitelty, mutta yhteiskunnallisia aiheita ja kehitysmaita käsittelevät artikkelit ovat usein puutteellisia.

Vuosien 2007 ja 2014 välillä editoijien määrä englanninkielisessä Wikipediassa putosi kolmanneksella, ja Wikipedia-säätiön hallituksen jäsen Phoebe Ayers on todennut The Economistin artikkelissa, että heidän suurin haasteensa on löytää uusia sisällöntuottajia ja pitää nämä mukana. Editoijien määrän laskuun on vaikuttanut mm. se, että vuoden 2007 jälkeen on ilmestynyt paljon uusia sosiaalisen median sovelluksia, joka on lisännyt kilpailua käyttäjien ajankäytöstä. Aiemmin Wikipediaan kirjoittamisessa kiehtoi myös mahdollisuus nähdä oma kirjoituksensa julkaistuna verkossa, mutta nyt esimerkiksi Facebook-päivitykset ovat korvanneet tämän monelle käyttäjälle. Wikipediaa käytetään myös entistä enemmän kannettavilla laitteilla, kuten tableteilla ja älypuhelimilla, joilla kirjoittaminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin tietokoneella. Tämä saattaa entisestään vähentää nykyistenkin editoijien aktiivisuutta ja kaventaa aktiivisten sisällöntuottajien joukon entistä tiiviimpään ydinryhmään.

Wikipedian eriarvoistuminen

Uudet ja vanhat käyttäjät

Periaatteessa Wikipediaa voi editoida kuka tahansa. Käytännössä on kuitenkin käynyt niin, että Wikipedian ikääntyessä on syntynyt aktiivisten editoija ydinryhmä, johon on uusien editoijien vaikea päästä sisälle. Tämä ydinryhmä koostuu prosentuaalisesti pienestä määrästä mutta tuottaa suurimman osan Wikipedian muokkauksista. Vuonna 2008 tehdyn Wikipedian kvantitatiivisen analyysin mukaan alle 10% editoria tuottaa yli 90% tehdyistä muutoksista. Tutkimuksessa käsiteltiin kymmentä artikkelimäärältään suurinta kieliversiota ja löydettiin sama epäsuhtaisuus kaikista. Eriarvoisuus vielä korostuu pienillä kielialueilla. Suomenkielisessä Wikipediassa aktiivisten editoijien, jotka tekevät yli 5 muokkausta kuukaudessa, määrä on vuoden 2015 aikana vaihdellut 430 ja 590 välissä kuukausittain. Yli 100 muokkausta kuukaudessa tekeviä on vastaavasti 82-102 yksilöä. Englanninkielisessä wikipediassa vastaavat luvut ovat noin 31 000 viisi muokkausta kuukaudessa tekevää ja noin 3 300 yli sata muokkausta kuukaudessa tekevää editoijaa.

Toinen havaittava eriarvoisuutta lisäävä tekijä on se kuinka usein käyttäjän tekemä muutos jää voimaan Wikipedia artikkeliin tulematta kumotuksi. Muutoksen tuleminen kumotuksi korreloi voimakkaasti kirjoittajan aktiivisuuden mukaan. Palo Alton tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan eliittieditoijien tekemien muutosten kumoamisen todennäköisyys on vain 1% luokkaa ja se on säilynyt tasaisena Wikipedian alkuajoista lähtien. Sen sijaan satunnaisempien editoijien, jotka tekivät 2-9 muutosta kuukaudessa, tekemät muutokset kumoutuivat 2004 vuonna 5% ja 2008 jo 15% todennäköisyydellä. Satunnaisen yksittäisen muutoksen kirjoittajan muutos kumottiin jo 25% todennäköisyydellä.

Sisällöntuottajien omat tarkoitusperät

(tähän osioon sisälle myös ongelman ratkaisumallit, jos on tiedossa)

Vandalismi

- tahallinen kiusanteko
- tutkimuksen nimissä tehty
- huijaukset
- muuta....?

Wikipedian muokkaamisen anonyymiys on luonnollisesti myös houkutellut ihmisiä suoranaiseen vandalismiin – osan tieteen tai tutkivan journalismin nimissä, osan tietämättömyyttään, vitsailun vuoksi tai silkkaa pahantahtoisuuttaan. Wikipedia suhtautuu käyttäjäsäännöissään vandalismiin hyvin ankarasti, ja muistuttaa että tahalliset huijaukset heikentävät Wikipedian mainetta ja saattavat jopa johtaa oikeustoimiin Wikipediaa kohtaan Valtaosa huijauksista on kuitenkin helposti tunnistettavissa, ja useimmat päätyvät poistettaviksi muutaman tunnin kuluessa julkaisusta.

Wikipedia ei turvaudu vandalismin tunnistuksessa pelkästään vapaaehtoisten tarkkailijoidensa inhimillisen huomiokyvyn rajoissa olevaan tarkkaavaisuuteen, vaan käytössä on esimerkiksi Vandal Fighter -bottiohjelma, joka tarkkailee Wikipedia-muokkauksia reaaliajassa. Ohjelman avulla muokkausten tarkkailijat voivat keskittää huomionsa johonkin tiettyyn erityistarkkailua kaipaavaan kohteeseen, kuten esimerkiksi pelkästään rekisteröitymättömien käyttäjien tekemiin muokkauksiin. Myös täysin automaattisia, koneoppimiseen pohjautuvia vandalismintunnistusjärjestelmiä on esitetty , mutta käyttöasteelle ne eivät ole vielä päätyneet.

Vandalismia tarkkaileville vapaaehtoisille on myös annettu ohjeita siitä, miten vandalismiin tulee puuttua. Koska vandaalien loukkaamisen ja töykeän kohtelun on todettu aiheuttavan vain lisää vandalismia, tarkkailijoita on neuvottu ”vastaamaan pahaan hyvällä”, ja monilla onkin valmiit vandaalien varoituskaavat joita noudattamalla on helpompi säilyttää malttinsa röyhkeimmänkin trollin edessä

Usein Wikipediaan kohdistuva häiriköinti on kouluikäisten tekemää pilaa, mutta vastaavaa kiusantekoa on tehty myös muun muassa Yhdysvaltain edutajainhuoneen tietokoneilta.

Wikipedia on myös luonut oman sivunsa merkittävimmille Wikipedia-huijauksille, joista joidenkin huomaamiseen on mennyt pitkäkin aika. Esimerkiksi englanninkielinen artikkeli täysin keksitystä sodasta portugalilaisten siirtomaaisäntien ja intialaisten välillä ehti olla Wikipediassa yli seitsemän vuotta ennen kuin se poistettiin. Niin ikään keksitystä Jar’Edo Wens -nimisestä aboriginaalijumalasta kertova artikkeli puolestaan viipyi sivustolla yli yhdeksän vuotta.

Tapaus Seigenthaler

Yksi kuuluisimmiksi nousseista Wikipedia-huijauksista on ns. Seigenthaler-tapaus, jossa anonyymi muokkaaja oli tehnyt amerikkalaiselle journalistille John Seigenthalille elämäkertasivun ja ujuttanut sinne väitteen että Seigenthaleria oli epäilty sekä presidentti John F. Kennedyn että Robert F. Kennedyn murhista. Todellisuudessa Seigerthaler oli toiminut Robert Kennedyn avustajana, eikä hänellä ollut ollut mitään tekemistä kummankaan Kennedyn murhan kanssa. Erikoiseksi tapauksen teki se, että valheellinen väite oli ehtinyt lukea Seigenthalerin elämäkertasivulla useita kuukausia ennen kuin se huomattiin ; muokkaus oli siis solahtanut läpi Wikipedian sisäisestä laaduntarkkailusta ilman että kukaan oli huomannut siinä mitään epäilyttävää.

Anonyymi muokkaaja jäi lopulta kiinni ja esitti Seigenthalerille anteeksipyynnön. Wikipedia puolestaan myönsi että virheitä oli tapahtunut, ja uusien artikkeleiden luonti rajoitettiin vastaisuudessa ainoastaan rekisteröityneiden käyttäjien oikeudeksi. Lisäksi elossa olevien ihmisten elämäkertasivujen luomisen ja muokkaustarkkailun käytäntöjä tarkennettiin ja tiukennettiin. Seigenthaler kuitenkin kritisoi muutoksia riittämättömiksi, ja arveli että vastaavaa julkisuuden henkilöiden nimen lokaamista tulisi tapahtumaan tulevaisuudessakin.

Etua tavoittelevat agendat

Ajoittain on uutisoitu Wikipedian väärinkäytöstä ja valheellisen tiedon levittämisestä tai totuuden peittelemisestä jopa poliittisten tahojen toimesta, mutta nämäkin tapaukset ovat yleensä tulleet nopeasti ilmi ja väärinkäyttöön ollaan puututtu. Esimerkiksi heinäkuussa 2014 Helsingin Sanomat uutisoi, että Itä-Ukrainassa tapahtuneen MH17-lentokoneturman venäjänkielistä artikkelia yritettiin muokata Venäjän valtion omistaman radio- ja televisioyhtiön IP-osoitteesta, aikomuksena syyttää ukrainalaissotilaita. Muutoksen huomasi automaattinen @RuGovEdits-botti, joka ilmoitti muokkauksesta Twitterissä. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Wikipediaan on vaikea lisätä perätöntä tietoa, sillä artikkeleiden muokkaamista seuraavat ylläpitäjien lisäksi automaatiset botit.

Wikipediaa väärinkäytetään myös kaupallisessa tarkoituksessa. Elokuussa 2015 Wikipedia ilmoitti sulkeneensa englanninkielisestä Wikipediasta 381 käyttäjätiliä, jotka olivat syyllistyneet artikkelien editointiin maksua vastaan. Lisäksi poistettiin 210 näiden tilien luomaa artikkelia, joiden kohteena oli liikeyrityksiä sekä julkisuuden henkilöitä ja joiden sisältö oli selkeästi markkinointihenkistä. Artikkelit sisälsivät myös puolueellista tai vääristeltyä tietoa sekä joissain tapauksissa myös tekijänoikeusrikkomuksia.

Myös Wikipedian administratoreiksi nostettujen henkilöiden keskuudessa on tapahtunut epäilyjä oman agandan ajamisesta. Administratoreiden tapauksessa on kyse normaalia editoijaa vakavammasta tapauksesta, koska heillä on laajemmat oikeudet poistaa tietoja ja asettaa rajoituksia muille. Britannialainnen ilmastotieteilijä William Connolley on 2003 vuodesta lähtien muokannut ilmaston lämpenemistä ja kasvihuoneilmiötä käsitteleviä artikkeleita valtavissa määrin. Hänen väitetään muokanneen 5428 erillistä Wikipedia artikkelia oman näkemyksensä suuntaiseksi, poistaneen satoja artikkeleita sekä rajoittaneen vastakkaisia näkemyksiä kirjoittaneiden käyttäjien oikeuksia. Häntä syytettiin oman näkökulmansa ajamisesta ja muita näkökulmia edustavien kirjoitusten poistamisesta Connolleyn oman näkökulman mukaan hän on asiantuntijana korjannut Wikipediassa olleita virheitä ja joutunut ilmastoskeptikoiden hampaisiin. Perusteellisenkaan tutkimisen jälkeen on vaikeaa päästä selvyyteen mitä oikeasti on tapahtunut. Fakta on, että Connolley on toiminut Wikipedian administratorina, muokannut tuhansia artikkeleita ja menettänyt administrator oikeutensa, ainakin väliaikaisesti, käytettyään oikeuksiaan hyväkseen sisältöriidoissa.

Anonyymien muokkaajien taustat esiin: WikiScanner ja WikiWatchdog

Amerikkalainen ohjelmoija Virgil Griffith avasi elokuussa 2007 WikiScanner-nimisen palvelun, jonka tietokannasta saattoi kuka tahansa hakea Wikipedia-muokkauksia, jotka oli tehty anonyymisti eli sisään kirjautumatta, ja tarkastella minkä organisaation tai yrityksen koneilta nämä muokkaukset oli tehty. Tällä tavalla saattaisi paljastua tapauksia, joissa esimerkiksi jonkin yrityksen tietokoneilta olisi käyty muokkaamassa työnantajan Wikipedia-sivuja positiivisemman sävyisiksi. Griffith itse kertoi palvelun luomisen motivaatioksi myös halun ”luoda pieniä julkisuudenhallinnan katastrofeja yrityksille ja organisaatioille joista en pidä”. Palvelun tietokannassa oli yli 34 miljoonaa anonyymia muokkausta vuosilta 2002-2007, ja sen kautta löytyi kaikkiaan 187 529 organisaatiota, joiden IP-osoitteista oli tehty vähintään yksi anonyymi Wikipedia-muokkaus. Käyttäjänimellä tehtyjä muokkauksia palvelu ei sisältänyt.

WikiScannerin kautta kävikin ilmi lukuisia epäilyttäviä muokkaustapauksia mm. skientologia-kirkon, Nestlén, Coca Colan, Exxon Mobilin, FBI:n, lukuisten tiedotusvälineiden toimituskuntien, Portugalin hallituksen ja Yhdysvaltain republikaanisen puolueen toimesta. Palvelua kuitenkin myös kritisoitiin esimerkiksi siitä, että ei voida tietää, ovatko muokkaukset todella jonkin organisaation työntekijöiden tekemiä, vai onko kyseessä vaikkapa jokin vihamielinen taho joka on tunkeutunut organisaation verkkoon luvatta, tai onko muokkaukset tehty organisaation tiloissa sijaitsevalta vapaasti julkisessa käytössä olevalta tietokoneelta. Jimmy Wales suhtautui WikiScanneriin hyvin positiivisesti ja totesi sen “tuovan ylimääräisen läpinäkyvyyden tason Wikipediaan”.

Griffith joutui kuitenkin myöhemmin sulkemaan palvelun, koska sen ylläpitäminen kävi hänelle liian kalliiksi. Vuonna 2012 italialainen tutkijaryhmä Fondazione Bruno Kessleristä avasi palvelusta kloonin, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin ja joka julkaistiin Creative Commons -lisenssin alla. Uuden palvelun nimeksi tuli WikiWatchdog, ja se on edelleen toiminnassa. WikiWatchdog kertoo sivuillaan tähtäävänsä Wikipedian piilossa olevan tiedon esiin tuomiseen ja läpinäkyvyyden parantamiseen.