Wikiopisto

Wikiäisten pohdinnat modulista 3

Paluu tiivistykseen

Tässä Moduuli 3 Tähän pohdintoja WIKIPEDIAN VIISI PERUSPILARIA JA WIKIOPISTO-luennosta ja kommentointeja omissa teksteissä toisten pohdinnoista

Anne: Aloitan näiden pohdintojen tiivistämisen sunnuntaina. Jos kaikkien pohdinnat eivät ole tulleet vielä siihen mennessä tänne, ehdin hioa tiivistelmää seuraavan kerran viikon päästä tiistaina. :)

Anna-Maija pohtii

WIKIPEDIAN VIISI PERUSPILARIA JA WIKIOPISTO

Luennolla syvennyttiin Wikipedian toiminnan käytänteisiin sekä niiden kriteereihin ja Wikiopiston toiminnan mahdollisuuksiin. Vadén ja Suoranta pohtivat myös Wikipedian ja Wikiopiston eroja ja mahdollisia yhteisiä toimintamuotoja tulevaisuudessa.

Wikipedian käyttäjien yhteisesti hyväksymä käytäntö eli Viisi pilaria löytyvät täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Viisi_pilaria. (Eija)

WIKIPEDIA ON TIETOSANAKIRJA. Avoimuuden ja vapauden periaatteella tuotettu tieto koostuu tietosanakirjalle ominaisesta jo kirjoitetusta, ns. vanhasta tiedosta. (Anne:) Wikipediaan ei tuoteta uusia asiasisältöjä, vaan esimerkiksi aikaisemmin julkaisematon tieto tai tieteellinen artikkeli täytyy ensin julkaista jossain muualla. Sisällön muuttamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että Wikipediaan tehdään sellaisia muokkauksia joka tekee tietokirjamaisen muodon. Mikä sitten on Wikiopiston toiminnan perusajatus, yliopisto, kansalaisopisto vai mikä? Selkeää vastausta sille mikä on Wikiopisto ei sivustolta löydy.

Vadén kommentoi, että olennaista Wikipediassa on kaikkien näkökulmien avoin esille tuonti ja paras esitetyistä argumenteista voittaa. Wikipedian ideologiassa tieto on konstruoitavissa, ja konstruointi rakentuu aina luomalla ja neuvottelemalla. Eri maiden Wikipedian sisältöjä ovat muokanneet niin kielelliset kuin kulttuurisetkin tekijät ja sitä tehdään monin eri tavoin. Esimerkkinä Suoranta mainitsee Vatikaanin. (Marjut) Vastaavasti suomenkielisen Wikipedian sisältö on vielä suppeahkoa verrattaen englanninkielisen maailman Wikipedia-sisältöön. Myös humanististen tai yhteiskuntatieteellisten oppiaineiden aineisto on melko marginaalisessa osassa, varsinkin pienempien kielialueiden artikkelikokoelmissa. (-M) Koska kaikilla on vapaus tuottaa ja muokata Wikipedian tekstejä, on Wikipedian tietosanakirjana herättänyt sen käyttäjissä epäilyksiä sisällön luotettavuudesta yleensä ja luotettavuuden asteesta. Juha Suoranta toteaakin tähän osuvasti, että Wikipedian sisältö on yhtä luotettava kuin on sen tekijät. Esim. viittaus ei kerro luotettavuudesta mitään. Oppimisen luonteeseen kuuluu, että osaamme kriittisesti konstruoimme lukemaamme, niin myös Wikipediaa. Suoranta heittääkin kuulijoille hyvän kysymyksen: MIKÄ ON TIETÄMISEN ARVOISTA?

(Jukka jatkaa tähän, luotettavuus) Wikipedian sisältö on yhtä luotettava kuin sen sisältö. Wikipediaan ei voi kuitenkaan kirjoitella mitä sattuu, vaan teksti edellyttää muun muassa lähdeviittauksia. Wikipedian sivujen sisältöä myös valvotaan niin sanottujien ylläpitäjien toimesta, jotka poistavat sääntöjen vastaiset tekstit. Lisäksi on 1070 seulojaa, jotka estävät selkeän "vandalismin". Tämä käytäntö ei luonnollisesti takaa tieteellisen käytännön vaatimaa luotettavuutta, mutta estää täydelliset ylilyönnit. Toki seulojiksi voi valikoitua tarkoitushakuisesti, mutta suuri seulojien lukumäärä ehkä parantaa luotettavuutta. Olen kerran testannutkin asiaa ja selkeästi aiheen ohi menevä tekstini katosi Wikipediasta parissa päivässä.

Käyttäjäyhteisöllä on ollut joskus esillä myös ehdotus ns. luotettavuusmerkinöistä. Se ei tosin mennyt läpi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luotettavuusmerkint%C3%A4 (Jukka)

WIKIPEDIASSA ON NEUTRAALI NÄKÖKULMA TEKSTIN TUOTTAMISESSA. Saadaanko ihmisen, yhteisön, kansakunnan erilaisia arvolatautuneita näkemyksiä kokonaan poistettua esim. Vadénin mainitsemista Afganistanin, Kosovon ja Irakin sotateemoihin liittyvistä kirjoituksista Wikipediassa? Tekstin vertaisarvioinnilla on oma seulova osansa tiedon muotoilemisessa, mutta entäpä jos muokkaukseen osallistuukin toistuvasti sellaiset tahot, joilla on vahva arvolataus ja oma ääni tiettyä sota-aihetta kohtaan. Miten erilaiset ”äänet” vaiennetaan vertaisarvioinnin tuloksena tasapuolisesti, jotta neutraalisuus käytännössä toteutuu on mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta neutraalius on suhteellinen käsite. Kuinka neutraaleja näkökulmat ylipäätään ovat? Aihe vaatinee syvempää pohdintaa. Wikipedia, neutraalina ja vapaana tiedonlähteenä toimii monille oivana muistin apuvälineenä. Suoranta suositteleekin käyttämään Wikipedian tietosisältöä opiskelun apuvälineenä juuri sen vuoksi kun tieto ei ole varmaa ja samalla arvioimaan tekstiä muihin asiantunteviin lähteisiin. Näin toimien opiskelija lisää omia mahdollisuuksia kriittiseen reflektioon. (Anne jatkaa:) Wikipedian neutraalius ei aina toteudu samalla tavalla kaikilla tieteenaloilla. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisellä alalla on sellaisia tunnettuja faktoja ja teorioita, joissa ei ole suurta muokkaamismahdollisuutta. Asiakokonaisuudet kirjoitetaan wikiin sellaisina kuin ne tunnetaan. Sen sijaan esimerkiksi historiaan liittyvissä artikkeleissa voi olla enemmänkin vaihtelua sen mukaan, miten paatoksellisesti asiasta kirjoitetaan. Etenkin lähihistorian tapahtumat voivat olla sellaisia aiheita, jotka otetaan henkilökohtaisemmin ja joissa erilaisia näkökantoja esitetään kärkkäämmin. Näissä tapauksissa neutraaliutta voi olla vaikea saavuttaa kokonaan.

WIKIPEDIA ON VAPAATA AINEISTOA. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että Wikipedia ei markkinoi itseään hyvänä tietosanakirjana. Se on VAPAA TIETOSANAKIRJA, jossa kaikilla on mahdollisuus tekstien muokkaamiseen, käyttämiseen ja levittämiseen pilariohjeissa mainitun lisenssin mukaisesti http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi . Kukaan ei omista Wikipediassa tuotettua tekstiä. Siksi on hyvä kiinnittää huomiota siihen millaista omaa materiaalia haluaa Wikipediassa julkaista. Mahdollisuus muokata jo olemassa olevaa tietoa on monille vapauttavaa ja ilahduttaa demokraattisena mallina osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen.

WIKIPEDIAN MENETTELYOHJE ohjeistaa kunnioittamaan kanssamuokkaajia Wikipediassa. Erilaisille näkemyksille annetaan tilaa ja niitä kunnioitetaan. Yhteinen toiminta Wikipediassa perustuu konsensukselle ja mikäli eriäviä näkemyksiä ilmaantuu, ne ratkaistaan kohteliaasti ja toisia kunnioittavasti yhteisillä keskustelusivuilla. Wikipediassa kuljetaan asia edellä kohti lopputulosta parasta näkökulmaa yhteisesti etsien.

WIKIPEDIASSA EI OLE EHDOTTOMIA SÄÄNTÖJÄ ja luennoitsijat rohkaisevatkin osallistumaan Wikipedian kehittämiseen ilman mokan tekemisen pelkoa. Kokeilun mahdollistaa matala kynnys. Monilla aikuisilla on hallussa kirjoittamisen yleiset ohjeet, mutta jäin pohtimaan miten myös lapsia ja nuoria saisi innostettua wiki-prosessin pariin? Kenties esim. äidinkielen tunneilla voisi opettaja mahdollistaa wikiprojektin toteuttamisen ryhmätyöskentelynä. Wikipedian käyttö voisi laajentaa oppilaiden käsityksiä tiedon muodostamisesta ja sen jäsentymisestä. Saadut kokemukset voisi jakaa koulun yhteisellä sähköisellä foorumilla avoimesti mahdollisimman monen saataville.

WIKIOPISTO herätti luennolla mielenkiintoisia ajatuksia ja kysymyksiä. (Marjut) Millaisia erilaisia käyttömahdollisuuksia Wikiopistossa on eri-ikäisille tai eri elämän tilanteissa eläville oppijoille? Mitkä ovat Wikiopiston ns. rajat, onko niitä ja tarvitaanko niitä? Mihin suuntaan Wikiopistoa olisi ideaalia viedä? (-M) (Eija jatkaa:) Yksi mahdollisuus Vadénin mukaan yliopistotasolla voisi olla esim. samanhenkisten opiskelijoiden ja opettajien kokoontuminen kiinnostavan aihepiirin tai tutkimusalueen ympärille. Suoranta heittää ilmaan idean käyttää Wikiopistoa opinnäytetyön tekemisen apuna esim. tiedonkeruun ja keskustelun välineenä. Peruskoulu- ja lukiotasolla Wikiopisto toimii hyvin yhteistoiminnallisissa oppimistapahtumissa - erilaisissa yhteistyötä vaativissa projekteissa. Wikiopiston sivuilta löytyy ohjeita kouluille wikiopetuksen järjestämistä varten https://fi.wikiversity.org/wiki/Ohjeita_oppilaitoksille(E.) (Anne jatkaa:) Wikiopisto voidaan nähdä myös mahdollisuutena esimerkiksi artikkelin työstämisessä muiden alan asiantuntijoiden tai työryhmän kanssa. Ryhmän jäsenet voisivat työstää aihettaan helposti ja vapaasti riippumatta heidän fyysisestä olinpaikastaan. Tietenkään lopullisen artikkelin kirjoittaminen ei välttämättä ole hyvä idea julkisessa ympäristössä tiedon "varastamisen" näkökulmasta. Mutta kuten jo aikaisemmin kirjoitettiin, voisi wikiopistoa hyödyntää keskustelun tai tiedonkeruun välineenä tutkimusaiheen ympärillä. Esimerkiksi lähdeartikkelien tai -viitteiden kommentoiminen wikiopistossa voisi auttaa jäsentelemään tutkimustyötä.

Voiko Wikiopistossa tukea Wikiopisto Suomen tasolla vaikuttaa olevan vielä kovin jäsentymätön verrattuna esim. vastaavaan Englannissa. Luennoitsijat kyselivät avoimesti Wikiopiston mahdollisuutta toimia tieteen tekemisen areenana. Suorannan esittämä kysymys voiko Wikiopistossa tuotetut alkuperäiset tutkimukset julkaista Wikipediassa jäi luennoitsijoiden välillä vielä selkeää vastausta vaille. Uudelleen määriteltävä olisi mm. lähteistäminen, joka tällä hetkellä Wikipediassa on kovin löyhää, vaikka yleisiä ohjeita tarkemmin lukiessa, suositus lähteiden käyttämiseen on selkeästi mainittu.


Minä puolestani pohdin, onko Wikiopiston laaja-alaisemman kehittymisen esteenä kenties Suomen koulutusjärjestelmää hallitseva hierarkkinen ja suljettu toimintaympäristö, joka estää opettajia laajemmalla joukolla tarttumasta uudenlaiseen kehittämisen haasteeseen? Eri opetusorganisaatioilla saattaa olla selkeä visio ja päätös siitä, että kaikki opetustoiminta tapahtuu ainoastaan oppilaitoksen tarjoamilla omilla sähköisillä opetusalustoilla. Miksi? Opetusorganisaatioiden toimintaa valvotaan tulosrahoituksen puitteissa erilaisin mittarein ja tästä johtuen niiden on helpompi kerätä opetukseen liittyvää tietoa omien sisäisten järjestelmiensä kautta. Toinen syy vähäiselle Wikiopiston kehittämistoiminnalle saattaa löytyä opettajien ennakkoasenteissa siirtyä toimimaan avoimille oppimisen foorumeille.


Pohdintatekuin: Anna-Maija

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikiversity.org/w/index.php?title=Wikiäisten_pohdinnat_modulista_3&oldid=26770”