Tehtävä 4, 16.-20.5., Ivi, ke 18.5. mennessä

Tehtävä 4 Arvioitiviikko.Teidän tulee arvioida oman ryhmän toimintaa monipuolisesti: mm. osallistuivatko kaikki tasapuolisesti, kuinka onnistuitte ja tapahtuiko kehitystä. Koska toteutus oli ensimmäinen laatuaan olisi hyvä jos myös arvioisitte tehtäviä sekä tietysti tätä wikiä oppimis/opiskeluympäristönä. Tehtävä suoritettava ajalla 16- 20.5.

Västäräkki

ARVIOINTIA RYHMÄTYÖSKENTELYSTÄMME

Perin kommentit

Mediakasvatuksen opiskelu on ollut kokonaisuudessaan mielenkiintoista. Mediakasvatus on enenevissä määrin osa nyky-yhteiskuntaa ja sosiaalisen median tuomat haasteet liittyvät voimakkaasti kasvatuksen parissa työskentelevien ihmisten arkipäivään. Koulutusosion ensimmäinen lähipäivä oli todella tarpeellinen, kuten infossa painotettiin. Wikialusta tuntui aluksi hieman erikoiselta osittain haastavaltakin. Perustekstin luomiseen pääsi kuitenkin helposti sisään ja toiminta alkoi helpottua.

Alussa tehtiin ryhmäjaot ja jaettiin tehtäväkokonaisuudet. Eri viikkotehtäville luotiin vastuuhenkilöt, mutta vastuuhenkilöiden "työnkuvasta" oltaisiin voitu sopia hieman tarkemmin. Oman ryhmämme toiminta lähti hyvien alkuvalmistelujen jälkeen odottavalla kannalla liikkeelle. Heti alkuviikosta lähtien oli huomattavissa aikuisopiskelulle tyypilliset piirteet, kaikkien panos ei ollut alussa tasapuolista ja eri toimintaviikkojen tehtävien pääpaino jakaantui herkästi jaetuille vastuuhenkilöille.

Viikkotehtävien edetessä työpanos kuitenkin tasaantui ja jakaantui suhteellisen tasapuolisesti, kiitos alussa tehtyjen vastuujakojen. Mielenkiintoista oli huomata ryhmän jäsenten erilaisuus ja erilainen käsitys eri aiheista ja tehtävistä. Minusta se oli rikkaus ja varmasti opettavaa kaikille. Hienoa oli myös huomata jäsenten eri vahvuudet, toiset oli hyviä tuottamaan tekstiä, toiset tuottivat/kyseenalaistivat aiheita, toiset osasivat käsitellä tekstin muodollisuutta. Nämä kaikki täydentävät toisiaa ja ovat osaltaan juuri vapaata sosiaalista mediaa.

Toteutimme mielestäni ryhmän työssä hyvin mediaoppimista. Kyseenalaistimme toistemme näkemyksiä, toimme esille omia kantojamme, muokkasimme vapaasti tuotostamme. Näistä muodostuu sosiaalinen media ja minusta olemme saavuttaneet tehtäväkokonaisuuden tavoitteen.

Peskin kommentit

Mediakasvatuksessa ihmisten kommunikointi tapahtuu verkkokulttuurin luomin ehdoin, joista tässä opiskelemme wikiympäristöä ja käytämme välineenä maailman ja kultturin muokkaamiseen. Wiki on oppimisympäristö ja puitteet, joka on tarkoitettu sisällölliselle oppimiselle. Tekemissämme harjoitustöissä asiaa ja sisältöä käsiteltiin hyvin ja muutamissa töissä jopa erittäin hyvin, mutta tekniset yksityiskohdat eivät kaikilta sujuneet yhtä hyvin. Tarkoitan tässä lähteiden ja viitteiden kirjaamista, joiden tekemistä olisi helpottanut yksityiskohtaisempi wikin teknisten yksityiskohtien opettaminen ennakkoon. Wikiympäristössä korostuu tavoitteellinen oppiminen, eli oppimaan oppiminen, on taito, jota on pyrittävä kehittämään jatkuvasti normaalin oppimisen rinnalla. Oppiminen on aina sidoksissa tapahtumaympäristöönsä, tässä wikiin, jossa tapahtuu koko sosiaalinen vuorovaikutus yksittäisestä sananvalinnasta lähtien. Oppimisen kannalta wiki on uusi asia ja sen vahvuus on verkko-oppimisen globaalisuus.

Wikioppimisen tuloksia tutkittaessa tulee keskittyä selvittämään, millaisia tulkintoja on omaksuttu. Tehdäänkö kasvatustehtävää omaksi tyydytyksesi vai pyritäänkö aidosti selvittämään, millaisia tulkintoja wiki on oppijoissa synnyttänyt? Siinä on haastetta jokaiselle verkossa toimivalle opettajalle ja kouluttajalle. Oppimisessa yksinkertainen käsite tai asia voidaan tulkita ja ymmärtää monella eri tavalla, joka on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Konstruktivismi vaikuttaa kasvatuksessa ajatteluun ja toimintaan, mutta käsitteenä se on edelleen jäsentymätön. Wikissä oppija keskittyy tavoitteellisesti tekstin merkitykseen yrittäen ymmärtää sen perimmäisen tarkoituksen oman kokemuksensa avulla. Avoimeen diskurssiin perustuva opetus, ilman viitekehystä, rakennetta ja työkaluja, ei käytännössä johda toivottuihin tuloksiin. Wikiympäristössä päästään tuloksiin asettamalla hyvät harjoitustyöt kuten meidän tehtävät, jotka jaetaan tehtävätaktisesti osatehtäviin työryhmän jäsenille. Tehtävätaktisessa ajattelussa annetaan jokaiselle osatehtävä, jolle kerrotaan selkä tavoite ja opiskelija saa vapaasti itse päättää tehtävän tekemisestä.

Lehtipuun kommentit

Kurssin anti on ollut juuri siinä,että kaikki ryhmän jäsenet ovat päässeet tutustumaan wikimaailmaan. Tehtävien edetessä rohkeus laittaa tänne omiakin ajatuksiaan on kasvanut ja ryhmän jäsenten roolit on tulleet näkyviin. Kaikilla on oma tärkeä merkityksensä tehtävien tekemisessä ja kaikilla on omat vahvuudet mm.oman työhistoriansa kautta. Pohdintaa olemme saaneet aikaan runsaasti. Tasapuolisuudesta en osaa yhtäkkiä sanoa, tuntui, että itse olin aluksi hidas osallistumaan, aikaa meni materiaaleihin tutustumiseen ja luontaisesti en mahdottoman pitkiä tekstejä saa aikaiseksi. Joku aina ehti kirjoittaa hyvää tekstiä ja itse sitten jatkoin niihin teksteihin omia jatkojani. Tasapuolisuus meni siinä sekaisin, kun kaikki eivät laittaneet nimimerkkejä tekstinsä perään. Tiedän kyllä, että kaikki eivät halunneet "kyttäysmeininkiä", mutta tämä tehtävä varmaan vaati näitä nimimerkkien käyttöä, jotta pysyttäisiin perässä siitä,että kaikilla on ollut mahdollisuus ilmaista asiansa.

Se, mikä minusta toimi hyvin,oli se, että sai toisen ajatuksesta kiinni ja jatkoi siitä, mihin joku muu oli päässyt. Tehtäviin tuli ajatuksia monelta kantilta ja mielestäni ryhmä oli sitoutunut tehtäviin kiitettävästi, aikataulut pysyivät kurissa ja kaikilta saatiin osaamista mukaan. Kukaan ei laittanut mitään älyttömyyksiä tehtäviin, vaan kaikki pysyivät asiassa.

Aikuisopiskeluun tuo ongelmia tämä muun elämän eläminen, työssäkäynti, perhe ja mahdollinen opiskelu muualla samanaikaisesti. Joskus tuntui, että aika ei yksinkertaisesti riitä ja oli pakko aikatauluttaa omia päiviänsä, että minne mahtuu siivu kutakin tekemistä varten. Ensimmäinen tehtävä menikin itseltäni nopeaan ohi, siihen oli kyllä paljon materiaaliakin tutustuttavaksi, joten opin sen, että nopeat syö hitaat! Toisesta tehtävästä alkaen olin paremmin mukana ja olen tyytyväinen siihen, mitä ryhmänä saimme aikaan.

Karkin kommentit

Alku aina kankeaa...

Wikioppiminen oli minulle aivan uusi opiskelumuoto. Internetissä on tullut pörrättyä ja facebookissakin naamailen, mutta ryhmänä toimiminen tällaisessa ympäristössä on haasteellista. Kommunikointi on niin erilaista kasvotusten kuin pelkästään viestien heitteleminen toisille. Itseäni rasitti eniten se, että olen tottunut tekemään tehtävät nopeasti alta pois. Nyt jouduin odottelemaan muiden kommentteja ja vastauksia viesteihin. Varsinkin ensimmäisessä tehtävässä tämä tuntui tuskalliselta, koska sovitusta päivämäärästä ei pidetty kiinni. Onneksi meillä oli siinä tehtävässä kaksi vastuuhenkilöä, koska olin aikatauluttanut sovittujen päivämäärien mukaan oman osani suorittamisen tehtävästä.

Ensimmäiseen tehtävään lähtiessä tuntui kuin olisi hieman hukassa. Ei oikein tiennyt, miten ja mistä pitäisi aloittaa. Sovimme jokaiselle tehtävälle vastuuhenkilöt, jotka rakentaisivat pienen rungon eli otsikot tehtävänannon mukaan. Kun wikioppimisen tarkoitus alkoi valjeta, myös kritiikki keskenämme lisääntyi mm. aikataulujen suhteen ja vastuuhenkilön roolista. Tämä kritiikin anto ei ollut yhtään huono asia vaan päinvastoin. Aloimme herätä ryhmänä työskentelyyn ja piti tottua siihen, että tehtävä rakennetaan yhdessä eikä vastuuhenkilön pidä/ tarvitse lopuksi suurta työtä tehdä tehtävän valmiiksi saattamiseksi.

Tarkempaa opastusta wikiympäristön käyttöön olisin kaivannut lähiopetuspäivänä. Suurin murhe oli lähdeviitteiden tekeminen, jota en vieläkään osaa. Tuntui turhalta alkaa opetella sitä itsekseen ja laittaa energiaa siihen, kun yksi ryhmän jäsenistä osasi homman valmiiksi kuin vanha tekijä. Tekstin muokkaaminen sujui muuten hyvin ja tarvittavat tiedot löytyi. Lähiopetuspäivä oli huomattavasti lyhyempi kuin siihen varattu aika, joten tarkemmin olisi ehtinyt silloin keskittyä wikin toimintaan, kun vain olisi tiennyt, millaisia asioita pitäisi osata tehtävien teossa.

...mutta tekemällä oppii.

Kävyn kommentit

Olin tutustunut wikialustaan aikaisemmin keväällä toisen verkkokurssin yhteydessä, mikä helpotti kirjoittamisen aloittamista. Se tehtävä tehtiin suljettuna moodlessa, joten sain kokemusta tiedon muuttuvuudesta, eli miten teksti muuttuu useamman kirjoittajan toimesta, mutta julkisuutta siinä ei tarvinnut pohtia. Itse pohdinkin matkan varrella myös wikioppimisen etiikkaa, onko oikein, että formaalin opetuksen tehtävä määrätään tehtäväksi wikiopistossa ilman, että käydään keskustelua tästä oppimisympäristöstä, sen tavoitteista ja perusfilosofiasta. Samalla Suorannan luonnehtimia wikimaailman eroja suhteessa koulujärjestelmään poljettiin mm. vapaan osallistumisen suhteen. Kun formaaliopetus, jota tämäkin kurssi edustaa, siirretään wikialustalle, voidaan jäädä pohtimaan, onko tämä aitoa wikioppimista. Ulkopuolelta annettu tehtävä ja oppijoiden tavoittelema opintosuorite oppimisen lähtökohtina eivät mielestäni ole wikihengen mukaisia.

Kokemuksena wikiopistossa ryhmätehtävän suorittaminen oli mielenkiintoinen. Ryhmämme koostui hyvin erilaisista persoonista. Me erosimme toisistamme ilmeisesti oppimistyyliltämme, kirjoitustavaltamme ja työskentelyaikatauluiltamme. Olikin varsin haasteellista jokaiselle vastuuhenkilölle vuorollaan huolehtia työn etenemisestä. Joku oli suuntautunut tehtävän tekemiseen, kun toinen halusi vielä keskustella ja sopia asioita tehtävään liittyen, kolmas halusi ehkä kasvotusten keskustella teemasta jäsennelläkseen ajatuksiaan, neljäs taisi haluta hämmentää soppaa ja loput taisivat toivoa vain työrauhaa. Vaikka verkkomaailma ja sosiaalisten taitojen harjoittelu katsotaan usein toisensa poissulkeviksi, mielestäni me kyllä harjoittelimme myös sosiaalisia taitoja. Sähköpostilla tai wikin sivulla keskusteluissa jää pois sanattoman viestinnän keinot, joten sanojen ja ilmaisujen merkitys kasvaa. Työskentelyssämme tuli esille ryhmätyöskentelyn haasteet wikimaailmassa. Kun ryhmä kasataan tehtävää varten sen sijaan että olemassa oleva ryhmä alkaisi tuottaa tehtävää, menee ryhmädynamiikkaan paljon aikaa. Konsensuskin onneksi ryhmäläisistä tuntui löytyvän. Opittiin sietämään erilaisia ilmaisuja tai toimintatapoja, opittiin sosiaalisen median toimintakulttuuria, vaikka osa keskusteluistamme tapahtuikin julkisuudelta piilossa sähköpostien välityksellä. Mikäli jatkaisimme työskentelyä täällä, oppisimme ehkä, miten asiat kannattaa esittää ja miten kuunnella toista, jotta oma tavoite etenisi -kuten "oikeassa" elämässä.

Tämän kurssin myötä itselleni hahmottui mediakasvatuksen merkitys ja haasteet wikimaailman lisäksi. Alkukurssista meni paljon aikaa sovelluksen opetteluun, mutta kurssin edetessä taidot harjaantuivat ja saatoin jo keskittyä sisältöihin. Koin välillä oivalluksen hetkiä, kun aluksi sekavalta vaikuttavat asiat tuntuivat hahmottuvan ja jäsentyvän, usein ryhmän avustuksella. Ryhmässä tulleet opit olivatkin merkittäviä. Opin myös itsestäni uutta sekä oppijana että ryhmässä toimijana ja toisaalta havaitsin asioita, joita jo tiesinkin, kuten välillä niin lyhyen pinnan tai herkän ärtyvyyden. Katselen omaa ja muiden toimintaa sosiaalisissa medioissa nyt uudella tavalla, varovaisuuden rinnalle on tullut myös ymmärrystä tuohon maailmaan, ainakin uskon niin.

Ryhmämme toiminnan tasapuolisuutta on hankala arvioida, perustuuhan se käytännössä vain tuotokseen ja taustakeskusteluihimme. Se, kuinka paljon jokainen meistä käytti aikaa tehtävään ei ole tiedossa. Ainakin itse yllätyin, että lähdemateriaaliin tutustumisen ja jäsentämisen vaativuudesta. Vaikka perusasiat olivat helposti nostettavissa tekstistä, sen syvällisempi ymmärtäminen ja pohtiminen vei paljon aikaa. Kurssin aikana oli kyllä nähtävissä epätasapainoa tehtävien tekemisessä.

Ivin kommentit

Selkeästi vaikein vaihe oli siis aloitus, joka oli eräänlaista tunnustelua myös toisten tapaan toimia. Vaikka eri tehtäville sovittiin vastuuhenkilöt valvomaan tehtävien valmistumista, niin vastuuhenkilöiden rooli jäi lopullisesti sopimatta. Myös sisällön tuottamisessa nojauduttiin liikaa annettuihin lähteisiin. Keskusteluun käytettiin liikaa sähköpostia, kun keskustelusivukin on olemassa; siis wikipedian kaikkia elementtejä ei osattu hyödyntää. Wikioppimisen peruslähtökohta ei ole se, että opitaan mitä halutaan., vaan myös se, että kestetään toisten näkemyksiä. Hyvät kommunikointitavat, niin sähköpostitse kuin WIKI alustallakin ovat meidän ryhmämme vahvuus. Kuten myös se, että kaikki osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin. Jopa niin aktiivisesti, että päätimme tässä viimeisessä tehtävässä antaa kaikille oman palstatilan.

POHDINTAA TEHTÄVISTÄ

Pesk

Mediakasvatus ja uudet lukutaidot kurssilla ryhmä sai neljä tehtävää, joissa piti seurata miten ryhmäläiset pystyvät seuraamaan toistensa osallistumista ja mikä olisi sopiva määrä osallistumiselle. Miten tieto ryhmäläisten osallistumisesta menee opettajalle ja kuka sen tiedon lähettää. Ryhmän sisällä jaettiin neljälle tehtävälle vastuuhenkilöt, jotka tarkailivat edellä mainittua vaatimusta ja välittivät tiedot edelleen opettajalle. Aluksi sisällön tuottamisessa kokeilimme muokata samaa tekstiä, mutta seuraavissa tehtävissä jokainen lisäsi omia kappaleitaan asiallisesti sopiviin väleihin. Tässä viimeisessä tehtävässä kirjoitimme selkeästi erillisiä kappaleita, joissa jokainen toi esille omia näkemyksiään. Kaikissa tehtävissä ryhmän vetäjät muokkasivat lopuksi tekstin sisällöllisesti ja kappaleiden osalta sujuvaksi. Asiasisällön osalta tehtävät olivat mielestäni korkeatasoisia ja teknisesti tehtävien tekeminen kehittyi koko ajan parempaan suuntaan. Keskustelu tehtävien sisällön osalta käytiin täysin jokaisen oman sähköpostin avulla. Siihen olisi voinut käyttää wikiopiston tarjoamaa keskustelutoimintoa, jonka käyttöä työn kuluessa ehdotettiin.

Peri

Minusta eri viikkotehtävistä mielenkiintoisin oli aloitus ja lopetus. Aloitusosiossa tarkasteltiin sosiaalisen median käsitettä ja järjestelmää. Taehtävässä selvisi useita eri pimennossa olleita asioita. Mikä sosiaalinen media oikeasti on, mihin suuntaan se on kehittymässä ja miten se vaikutta nyky-yhteiskuntaan. Ryhmän jäsenten kannanotot alkoivat muodostua je kehittyä tästä tehtävästä alkaen. Opimme wikialustalla työskentelyä ja aloimme ymmärtää sosiaalisen median parissa tapahtuvaa työskentelyä. Oli mielenkiintoista nähdä miten koimme toistemme kommentit ja erilaiset ajatukset. Kuinka toiset kestivät voimakastakin kritiikkiä, juuri tämähän on sosiaalisen median mahdoillisuutta. Toinen mielenkiintoinen osio oli tämä viimeinen viikkotehtävä. Tässä osiossa arvioimme eri tehtäväkokonaisuuksissa ryhmän työskentelyä ja voimme antaa siitä oman palautteen. Minusta tämäkin on vielä todella arvokas oppimisviikko ja osa sosiaalisen median ymmärrystä. Samalla voimme pohtia omaa panostamme ryhmän hyväksi sekä mitä itse olemme oikeasti oppineet. Lisäksi voimme analysoida ja huomata jäsenten erilaisuuden eri asioiden käsittelyssä ja ymmärtämisessä. Kokonaisuutena olen mielenkiinnolla seurannut ryhmämme toimintaa ja sitä miten se on kasvanut osaksi sosiaalista mediaa.

Lehtipuu

Tehtävät ovat edenneet teoriasta vapaampaan pohdiskeluun. Ensimmäisen tehtävän laajuus yllätti, olen samaa mieltä muiden kanssa siitä,että se olisi voinut olla kevyempi. Kuitenkin se ykköstehtävä johdatti asiaan ja samoja lähteitä lukemalla joka tehtävään pääsi asiasta kyllä kiinni. Tämä viimeinen tehtävä on tarpeen juuri sen takia, että saamme selville toistemme mielipiteet tehdyistä töistä ja itse opin tästä palautteesta paljonkin.

Karkki

Ensimmäinen tehtävä tuntui haastavalta, koska wikiympäristössä toimiminen oli uutta. Vaati tottumista ja aikaa paneutua tehtävän tekoon ryhmänä ilman fyysistä kontaktia. Ensimmäisen tehtävän lähdekirjallisuus oli muita laajempi. Ensimmäinen tehtävä olisi voinut olla hieman lyhyempi niin, että olisi saanut rauhassa tutustua wikimaailmassa toimimiseen eikä olisi tarvinnut niin tarkasti paneutua lähteisiin ja tehtävänantoon, vaikka tehtävään olikin varattu aikaa muita tehtäviä enemmän. Toinen ja kolmas tehtävä luistivat jo paremmin. Lähdeaineisto oli suppeampi ja asiat olivat jo tuttuja. Samoin alkoi ryhmätyöskentelykin sujua luonnikkaammin kuin aluksi. Tämä viimeinen tehtävä antaa vielä hyvin tilaisuuden pohtia itsekin, miten tämä opintojakso on edennyt ja mitä se on antanut.

Käpy

Koin ensimmäisen tehtävän sekä haastavana että mielenkiintoisena. Lähdemateriaalin hahmottaminen vei paljon aikaa, enkä päässyt heti tehtävään kiinni. Erilaiset roolit ryhmässä alkoivat näkyä ja veivät osaltaan huomiota tehtävistä. Kokonaisuudessaan tehtävät ovat kuitenkin olleet mielenkiintoisia. Ne ovat vaatineet paitsi uuden tiedon omaksumista, myös syvällisempää pohdintaa. Kuten jo mainittiinkin, ensimmäinen tehtävä olisi ollut hyvä olla kevyempi, jotta sovelluksen käytön opetteluun olisi jäänyt paremmin aikaa. Viimeistä tehtävää päätimme lähestyä edellisistä tehtävistä poiketen jokainen omana itsenään. Mielestäni näin tulee paremmin erilaiset kokemukset näkyviin, mutta samalla myös toisten näkemykset ohjaavat osaltaan omaa ajattelua kuten aiemmissakin tehtävissä. Viimeistään tässä tehtävässä on konkretisoitunut ryhmämme heterogeenisuus.

Ivi

Ovatko tehtävät olleet mielekkäitä.. Erityisesti viimeinen tehtävä on ollut erinomainen. Erinomaista harjoitusta sosiaalisen median rakentamisesta, subjektiivisesti. Jos sosiaalisella medialla tarkoitetaan "verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi", niin ryhmätyöskentelyyn liittyvistä kommenteista voi päätellä, että kaikki ovat oivaltaneet myös käsitteet "mahdollisuus" ja "tiedon vastaanottajana oleminen". Ryhmämme viimeiseen tehtävään tuottama sisältö on hyvää reflektointia menneestä kurssista. Tehtävät ovat olleet erinomaista treeniä kaikille, miten eri tavoin osittain "avoimet tehtävät" ymmärretään. Lisäksi tehtävien sisällön tuottamisessa, lähdekirjallisuuteen perehtyessä ja toisten tekstiä lukiessa on oppinut uusia asioita ja käsitteitä. Unohtamatta luonnollisestikaan sitä, että on oppinut ajattelemaan uudella tavalla. Tehtävät voisi kuitenkin jaotella siten, että jokaisella ryhmäläisellä olisi oma lähdeaineisto käytettävissä; kilpailutilanteiden välttämiseksi. Mielestäni näihin kaikkiin tehtäviin olisi riittävästi eri lähteitä käytettävissä. Jos jokainen ryhmäläinen käyttäisi eri lähdettä, niin vastaukset monipuolistuisivat entisestään. En edes tiedä pitikö tehtävissä sitoutua ainoastaan annettuihin lähteisiin, mutta näin pääsääntöisesti kävi.

POHDISKELUA WIKIOPISTO oppimis- ja opiskeluympäristönä

Karkki

Wikiympäristö toimii oppimisessa hyvin, kun on annettu tietty tehtävä, jota tehdä ja jonka avulla oppiminen tapahtuu. Myös omia ajatuksia tulee helpommin ilmi muiden kanssa tekstiä luodessa. Ilmeisiä väärinkäsityksiä syntyy kuitenkin ryhmän keskustellessa sähköpostitse/ keskustelupalstan kautta, koska äänensävyt ja ilmeet jäävät tulkitsematta. Välillä ei oikein mielipiteistä tiennyt, oliko niissä pientä "piikkiä" vai vain normaalia hyväksyntää omille ehdotuksille. Jos joku ehdotti tehtävän rakenteeseen jotakin, se yleensä tehtiin, vaikka eihän se välttämättä niin olisi tarvinnut olla. Mutta kuka tällaisista asioista loppupeleissä päättää? Wikimaailmassahan voi muokata luomaansa ja muiden luomaa loputtomiin.

Ivi

Selkeintä olisi, jos joku kokenut käyttäjä ensin pitäisi alustuksen wiki-alustan erilaisista käyttötavoista ja mahdollisuuksista. Jo pelkästään lähdeviittausten paikalleen laittaminen ja tekstin muokkaaminen tuotti toisille kohtuullisesti vaivaa. Parempi opastus wikin käyttöön olisi helpottanut työskentelyä, koska silloin kaikilla olisi ollut yhtäläisemmät toimintatavat eikä myöskään alustan käytön opetteluun yksin olisi mennyt niin paljon aikaa. Myös tekijänoikeuksiin ja Creative Commons lisensointiin liittyviä yleisiä sosiaalisen median tai julkaisemisen asioita olisi ollut alussa hyvä käydä läpi. Mutta ymmärsin tämän Wikialustan käyttämisen tavallaan avoimena tehtävänä; tavallaan, käyttäkää niin kuin parhaaksi näette ja opetelkaa loput. Hyvä niin!

Mitä sitten ollaan opittu? Mitä käytännön hyötyä WIKI tyyppisestä opiskelusta on? Miten koulumaailmassa ja opetuksessa WIKIÄ voisi hyödyntää? Jos koulu on sitä varten, että siellä opitaan maailmassa selviytymisen taitoja, niin: Mitä WIKI voi tarjota maailmassa selviytymiseen tai maailmassa selvitymisen opiskeluun. Vastaus riippuu luonnollisesti myös siitä miten halutaan selviytyä. Riman voi asettaa eri korkeuksille. Virtuaalimaailmassa selviytyminen on luonnollisesti eräs maailmassa selviytymisen osajoukko.

Oppiiko WIKI -tyyppisessä ympäristössä puhumaan ja keskustelemaan? Dialogitaitoja? Ja jos ei opi, niin mitkä ovat Suorannan motiivit: "Wikimaailma ei sulje pois oikeastaan minkäänlaista oppimista tai 'ei-oppimista' ". Kuitenkaan keskustelu- ja esiintymistaitoja ei WIKI maailmassa opi. Myös verkkotyöskentelyn ja medialukutaidon -edes- alkeet kuuluvat yleissivistykseen. Selkeä keskustelu olisi nopein keino ymmärtää toisia. Ihan toista kuin joku sähköpostien vaihto tai blokiin kirjoittaminen. Myös kysymykset kuuluvat keskustelutaitoon. Lähes kaikki nämä elementit puuttuvat, jos työskentely siirretään verkkoon.

Isoja systeemejä, kuten organisaatioita tai yhteiskuntaa, kehitettäessä dialogi on käytännössä ainoa mahdollisuus. Mitä ovat dialogitaidot? Kyky käsitellä omia tunteitaan, kyky kuunnella, kyky puhua, kyky nähdä taustalla vaikuttavia voimia. Ensinnäkin yksittäinen taho ei voi hahmottaa kokonaisuutta, vaan tarvitaan systeemin eri puolilta tulevien tahojen näkemyksiä, jotta kokonaisuutta voidaan hahmottaa. Tähän WIKI tarjoaa oivallisen mahdollisuuden. Kuten on havaittu kouriintuntuvasti. Silti vuorovaikutuksen nopeus puuttuu. Todettakoon vielä tähän, että ilmaisu "wiki wiki" tarkoittaa nopeaa [1]. No, kaikki on suhteellista.

Voimme -kuitenkin- siitä huolimatta yhtyä Suorannan ajatukseen: "Wikimaailmasta vapaan sivistystyön lähteenä".

Käpy

Mielestäni wikialusta opettaa varsin hyvin käytännössä sosiaalista mediaa ja mediakasvatuksen merkitystä. Aikuisopiskelussa ryhmäkontrolli tasapuolisuuden mittarina on tosin mielestäni huono. Muutoshistoriaa selaamalla näkee kyllä osallistumista ja tarkempaa sisältöä näkee eri versioiden vertailussa, mutta toisten kyttääminen tai arviointi heikentää ryhmän toimintaa eikä se mielestäni ole ryhmäläisten tehtävä näin pienimuotoisessa kurssissa. Tehtäviin käytetty aika ja lähde- ja muun materiaalin prosessointi eivät suoraan näy kirjoitetuissa teksteissä tai muutoshistoriassa. Mielestäni riittävä suoritus pitäisi olla tarkemmin määritelty ja sen pitäisi lopulta olla vain opiskelijan ja opettajan välinen asia. Esimerkiksi viimeiseen tehtävään voisi kuulua myös sähköposti tms. itsearviointi suoraan opettajalle. Jos ryhmä arvioi riittävää osallistumista, sen pohtimiseen olisi syytä ohjata vahvemmin lähiopetuspäivässä.

Wiki oppimisalustana opettaa mielestäni uuden tiedon lisäksi monia muitakin taitoja, jos haluaa oppia. Näitä muita taitoja, jotka ovat osa wikin piilo-opetussuunnitelmaa, ei tosin mainita tehtävää aloitettaessa. Ryhmätyön haasteet ovat tehtävässämme tulleet esille, uudessa ryhmässä ryhmädynamiikka vie paljon huomiota. Ihmiset hakevat paikkaansa ja neljä tehtävää on kovin vähän ryhmän hioutumiseen. Keski-ikäiset ihmiset, joiksi itsenikin katson, eivät ole opetelleet koulussa uusia lukutaitoja, vaan sosiaalisen median lukutaito on opittu arjessa tai myöhemmissä koulutuksissa. Ryhmässä voikin olla oppijoita, joiden medialukutaito vaihtelee suuresti. Ryhmäytyminen ottaa oman aikansa, mikä ajallisesti tiukasti ohjatuissa tehtävissä tuo omat haasteensa. Wiki toimiikin mielestäni paremmin uusien ryhmien kohdalla aikataulullisesti väljemmissä tehtävissä sekä omaehtoisessa oppimisessa.

Lehtipuu

Sosiaalisten taitojen oppiminen alkaa jo kotona, esiintymisen taitoa toivottavasti opiskellaan koulussa, koska työelämässä on tarpeen uskaltaa tuoda asioita esiin ja jopa esiintyä asioiden puolesta. Oppijoiden luonteissa vain on paljon eroja, miten ne ujoimmat ja syrjään vetäytyvämmät lapset saadaan porukoihin mukaan? Wiki-ympäristö on varmaan ihanteellinen juuri hiljaisimmille käyttäjille,koska asiansa saa ilmaistua ilman muiden läsnäoloa.

Kurssin aloitus tuntui hätäiseltä ja siitä jäi itselle sellainen "puusta pudonnut" olo. Luultavasti sekin oli yksi syy omaan alkujähmeyteeni, en oikein päässyt käyntiin tämän asian kanssa, tietoa tuli paljon tai sitten joistain kohdin ei mitään. Jospa tarkoitus sitten olikin jättää meidät keskenämme oppimaan ja niinhän tässä on käynyt, että olen muilta oppinut ja matkimallakin oppii tekniikkaa. Tosin viitteiden laitto tuottaa ongelmia edelleen, mutta uskon senkin sujuvan sitten kun on aivan pakko, nyt on ollut osaamista ryhmässä, ja nekin asiat on saatu sujumaan. Ei ole ollut pakko käytää aikaansa sellaiseen, mikä sujuu itseltä hitaasti. Sehän tässä ryhmänä toimimisessa onkin ollut parasta, että kaikkien osaamista on käytetty tehtävien tekemiseen.

Peri

Wikiympäristön lähtökohtana voidaan pitää vapautta omaan mielipiteeseen/tuotokseen. Ainakin teoriassa ympäristö toimii oppimisessa hyvin, kun kyseessä on määrätty tehtävä, jota voi tuottaa ja näin sen avulla samalla oppia. Monet omat ajatuksia tulee helpommin esille ja niistä voi muodostaa uusia katsantoja, kun tarkastelee muiden luomaa tekstiä. Yksi kysymys kuitenkin on, miten muiden tuotos vaikuttaa omaan tuottamiseen ja voiko toisen vahvempi rooli manipuloida tuottamaan jotain sellaista, mitä ei tuottaisi, jos saman asian tekisi yksilötyönä. Samoin voi syntyä helposti väärinkäsityksiä, kun ryhmän jäsenet vaihtavat mielipiteitä välillä optusalustalla ja välillä sähköpostin välityksellä. Toisen ihmisen tarkoitusperiä ei todellisuudessa tiedä ja niistä tulee luotua usein vääränlaisiä käsityksiä. Yksi kysymys on myös, että miten oppimisalusta toimisi johdonmukaisesti? Tekstiä ja mielipiteitä voidaan lisätä vaikka loputtomiin. Jonkun tulee kuitenkin ottaa Max Weberin opit käyttöönsä, jos tekijöitä on kaksi tai useampi. Jonkun tulee ottaa johtava rooli ja ohjata toimintaa oikeaan suuntaa. Näin me toimimme ryhmätyömme osalta ja kokonaisuudessaan se toimi tyydyttävästi. Jos emme olisi luoneet vastuita ja ainakin suuntaa.antavaa aikataulua, tuskin työmme olisi valmistunut ajoissa.

Pesk

Verkossa toimivista sosiaalisen median palvelut jaetaan löyhästi uutisten jakopalveluihin, blogipalveluihin, yhteistyöalveluihin, mediapalveluihin, yhteisöpalveluihin, joista tunnetuin on Facebook. Wiki ja wikiopisto ovat yhteistyöpalveluita ja mediapalveluista tunnetuin on YouTube. Wikin kanssa samaan joukkoon kuluu avoin tietosanakirja Wikipedia ja Google Sites, joka on pienryhmille tarkoitettu verkkosivustojen julkaisualusta.

Lähteet

• Rauste-Von Wright, M-L ja von Wright, J: Oppiminen ja koulutus. Juva: WSOY, 1994.

• Suoranta, Juha: Wikioppinen ja radikaali tasa-arvo. (PDF)

• Suoranta, Juha: Vapaus, sivistys ja wikimaailma / Sivistyksen sukupolvet -seminaari (PDF) Helsinki 7.10.2008