Tehtävä 3, 9.-15.5., Lehtipuu, to 12.5. mennessä

Tehtävä 3 Juha Suorannan artikkeli Wikioppiminen ja radikaali tasa-arvo . Pohtikaa Klafkin portaiden ja toisaalta Rhizome- sävellyksen nuottikuvan avulla koulujärjestelmää ja ajattelun vapauden suhdetta toisiinsa. Kirjoittakaa vapaasti ja lennokkaasti. Tehtävä suoritettava ajalla 9- 15.5.

Västäräkki

Koulujärjestelmä

Koulujärjestelmä on Suorannan mukaan suljettu oppimisympäristö, jossa vapaa taitaminen ja luominen ei ole mahdollista. Valtaa käytettäessä rajoitetaan toiminnan vapautta ja demokraattisuutta. Hierarkkiset portaat Suorannan artikkelissa kuvaavat, miten oppimista säädellään ylhäältä päin auktoriteetein opettajan ollessa välikädessä sekä vallankäyttäjänä oppilaille että sen kohteena. Koulujärjestelmien tavoitteena on paitsi tarjota opetusta, myös sosiaalista oppilas tähän yhteiskuntaan, ammattiopetuksessa sosiaalistaa erityisesti ammattikuntaan. Järjestelmiä kritisoidaankin siitä, että opetussuunnitelmassa määritellään tärkeä, tavoiteltava tieto, minkä opettaja vahvistaa käytännön työssään. Oppiminen perustuu kuunteluun ja muistiinpainamiseen, mikä arvioidaan jokaisen oppilaan kohdalla henkilökohtaisesti. Opetus etenee oppiaineittain sen sijaan että opeteltaisiin kokonaisuuksia. Toisaalta opettajien autonomian vuoksi opetustapa voi vaihdella paljonkin eri opettajien välillä. Vanhemmat opettajat, jotka ovat saaneet koulutuksensa 1970-luvulla behaviorismiin sosiaalistuneina, voivat toteuttaa hyvinkin struktuurista opetusta. Nuorempi opettajasukupolvi on jo koulutettu vahvemmin ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, mikä näkyy myös opetustyylissä eli käytännössä oppimisen tukemisen tyylissä.

Peruskoulu tarvitsee Suorannan mukaan tulevaisuudessa päivitystä. Sen tulisi pystyä hyödyntämään wikipedagogiikkaa koulunkäynnissä. Wikipedagogiikassa hyödynnetään niitä taitoja, jotka ovat tuttuja oppijalle ja opettajalle koulun ulkopuolelta. Perinteisestä tietoyhteiskunnasta tulisi siirtyä osallistumisen kulttuuriin, jossa opitaan yhdessä ilman tutkintojen, oppikirjojen yms. rajoitteita. Koulumaailmaan pitäisi kehittää valtakunnallinen yhteiswiki, jossa kaikki koululaiset, ei pelkästään yhden koulun toimijat, voisivat opiskella.

Vapaa ajattelu ja wikioppiminen

Wikimaailman tavoite on vapauttaa ajatteluun ja toimintaan. Tätä Suoranta luonnehtii Rhizomes-nuottikuvalla. Sen rihmastomaisuus eroaa koulujärjestelmän hierarkiaportaista totaalisesti ja kuvaa siten hyvin Wikimaailmaan syntyvää tietoa, joka elää käyttäjien mukaan jatkuvasti. Toisaalta vaikka nuottiviivastot eivät määrääkään sävelkulkua, on tämäkin sävellys syntynyt säveltäjän kautta, hänen arvomaailmansa ja kulttuurinsa kautta. Samoin wikimaailmaa voidaan tarkastella tietyn aikakauden ja globaalin kulttuurin tuotteena, vaikka se korostaakin vapauttaan ja monimuotoisuuttaan. Nuottikuva näyttää laajuudellaan ja ristiin rastiin polveilevalla rihmastollaan ensin sekavalta ja mahdottomalta hallita. Asiaan perehdyttyään asiaan oppiva henkilö pääsee juonesta kiinni ja sama koskee wikioppimista. Asioiden laajuus ja avoimuus hämmentää aluksi, kunnes wikimaailmasta ymmärtää hakea omansa. Wikiin kertyy tietoa ympäri maailmaa, mikä antaa sille oman vahvuuden juuri sen globaalista taustasta, tieto on samanaikaisesti tavoitettavissa, tiedon "rihmasto" leviää nopeasti.

Vapaalla ajattelulla tarkoitetaan opetuksessa ja oppimisessa sitä, että yksilö itse määrittelee, mikä tieto on hänelle tärkeää ja mikä ei ja tieto on kaikkien saatavilla ja muokattavissa. Radikaali tasa-arvo käsitteenä merkitsee jokaisen mahdollisuutta osallistua oppimistoimintaan iästä, sukupuolesta ja koulutuksesta riippumatta. Wikimaailmassa on mahdollisuus radikaalin tasa-arvon toteutumiselle. Wikimaailmassa oppimisympäristöä kutsutaan avoimeksi järjestelmäksi. Avoimessa ympäristössä kaikki ovat tasavertaisessa asemassa ja saavat toimia vapaasti ilman auktoriteettia. Wikimaailmassa toteutuu koulun ulkopuolisen oppimisen ideologinen järjestelmä, jossa opitaan tekemällä ja osallistumalla itse sekä muilta. Wikimaailma on yksi kansansivistyksen muoto, johon kaikki voivat osallistua ja muokata ja kehittää tietoa ja toimintaa. Wikioppimista voidaan kuvata myös vapaiden ohjelmistojen mahdollistamaksi tavallisten ihmisten luomaan internetmaailmaan. Perinteisen koulun asettama järjestys ei pysty tasa-arvoa näin toteuttamaan. Sääntöjen luoma koulu on kaukana tällaisesta osallisuuden pedagogiikasta, jossa oppijan oppiminen on arkielämään kytkeytyvää ja luontaista mielihyvää ja tarpeita täyttävää.

Wikioppiminen ja wikin käyttö on mahdollista jokaiselle, joka osaa lukea, kirjoittaa ja käyttää tietokonetta. Wikin käyttö mahdollistaa vapaan tiedottamisen verkossa ja tekemällä oppimisen, samoin muilta oppimimisen. Wikin käyttämisestä tekee mielenkiintoisen juuri sen vapaus. Kukaan ei anna ylhäältä oppeja, joiden avulla wikissä asioidaan, vaan jokainen saa vapaasti oppia ja opettaa muita wikin käyttäjiä. Tästä muodostuukin wikioppimisen yksi tärkeimmistä periaatteista, tasa-arvo. Kaikilla on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Wikimaailmassa ajatuksena on, että opeta sitä, mitä et tiedä. Wikimaailman oppimisympäristössä tasa-arvo on kasvatuksen ja oppimisen lähtökohtana ei tavoitteena. Wikioppimiseen liittyy ns. piilo-opetussuunnitelma. Siihen kuuluu aktiivisuus ja vuorovaikutus, teknologian välttämätön käyttö, tekstien lukemiseen ja kirjoittamiseen perustuva tekeminen, joustavuus, tavoitettavuus, ajatusten esittäminen keskusteluissa, reflektiivisyys sekä itsekuriin perustuva oppiminen päämäärien saavuttamiseksi. Nämä kaikki toteutuvat Wikioppimisympäristössä toimiessa ja opettavat käyttäjäänsä monella eri tavalla. Piilo-opetussuunnitelmassa havaittuja taitoja voidaan miettiä postmodernissa tietoyhteiskunnassa tarvittavina taitoina, kuten koulujärjestelmän piilo-opetussuunnitelmaa koskevissa tutkimuksissa havaittiin piilo-opetussuunnitelman sosiaalistavan vallitsevaan teollisuusyhteiskuntaan ja opettavan tehdastyön edellyttämiä taitoja. Koulujärjestelmähän on luotu takaamaan yhteiskuntarauhaa, antamaan opetusta kaikille, ja järjestelmän tarkoituksena on tuottaa hyviä, tunnollisia ja lainkuuliaisia työntekijöitä yhteiskunnan tarpeisiin. Wikioppimisen piilo-opetussuunnitelma kasvattaa informaatioyhteiskunnan palvelukseen luomaan ja käyttämään tietoa, jonka merkitys nousee käyttäjien olemassaolevasta tai herätetystä, synnytetystä tarpeesta.

Pohdintaa

Koulujärjestelmä eroaa wikioppimisesta paljon. Klafkin koulutusjärjestelmän portaat ja Rhizomen sävellyksen nuottikuvaa katselemalla ymmärtää eron vielä eri tasolla kuin, miten tekstissä kirjoitetut eroavaisuudet tuodaan esiin. Portaikko on hyvin selkeä ja hierarkinen. Nuottikuvasto näyttää, miten laajasti oppiminen levittäytyy ja miten moninaista oppiminen parhaimmillaan on. Opitaan uutta, yhdistetään vanhaa opittua uuteen ja jaetaan omaa oppimista muille.

Koulujärjestelmä antaa rajatun mahdollisuuden omaan ajatteluun, koulussa mennään tiettyjen sääntöjen ja samankaltaisuuksien mukaan. Wikissä toimimisessa vaaditaan oma ajattelua. Kaikki ei välttämättä ole totta, mitä sieltä löytää. Wikissä on mahdollista antaa ajatustensa kulkea vapaasti ja luoda uutta, jos siihen tuntee kykenevänsä ja sitä haluavansa. Wikin käytössä pitää osata käyttää omaa osaamistaan ja tietojaan oikein, koulujärjestelmä antaa asiat eteen ylhäältä alaspäin, oma ajattelu voi olla oppitunneilla rasite, jos opettaja etenee tiukasti opetussuunnitelman mukaisesti. Voiko wikioppiminen kuitenkaan kokonaan syrjäyttää kouluoppimista? Sosiaalisuus, sosiaalinen läsnäolo, on välttämätöntä alaluokille. Alakoulujen yksi tarkeimmistä tavoitteistakin on opettaa lapset toimimaan sosiaalisessa ympäristössä ja antaa eväitä omatoimiselle oppimiselle. Tästä alkaa lasten ja nuorten verkko-oppimisen maailma ja siinä tulevaisuuden koululaitoksella on suuri haaste. Wikioppiminen on yhä lisääntyvä muoto aikuisopiskelun parissa ja usein ainoakin vaihtoehto aikuisten kiireellisessä maailmassa. Opiskelu on vapaaehtoista ja se voidaan toteuttaa kunkin tarpeen ja resurssien mukaan.

Sini Alusniemen mukaan ("Dialogisuus aikuisten oppimisessa" 2008) tietoisuus ja maailma ovat olemassa vain ihmisten välisissä suhteissa, jolloin kaikki todellinen ajattelu ja toiminta edellyttää dialogia tapahtuakseen. Hän toteaa, että teoreetikoiden mukaan dialogi edellyttää demokraattista yhteiskuntaa ja ilmaisun vapautta toteutuakseen. Demokraattisessa yhteiskunnassa mahdollistuu dialogin vaatima ilmaisun vapaus, jonka turvin uskalletaan olla läsnä omalla persoonallisella tavallaan ja jakaa kokemuksia yhteisöllisesti. Ihmisten yhteiselo ja yhteisöllisyys toteutuu kultuurin luomin ehdoin, käsittein ja menetelmin, jotka vaikuttavat maailman muotoutumiseen tulevaisuudessa. Alusniemi muistuttaa dialogisesta oppimisesta puhuttaessa, että dialogi ei ole oppimismetodi vaan tietynlainen oppimisympäristö, joka luo sisällölliselle oppimiselle puitteet. Siksi dialogiassa tapahtuva oppiminen on avointa ja ennakoimatonta, eikä sille voi asettaa ennakkoehtoja tai tulostavoitteita ulkopäin. Dialogisuus ei ole sidottu fyysiseen läsnäoloon. Wikioppimisen vahvuus onkin sen globaalisuus, oppimisympäristön ollessa internetverkossa osallistujien ei tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa vaan yhteiselo ulottuu oppijoiden omiin tiloihin.

Tietokoneet ja internet ovat tulleet kouluihin. Tulevaisuudessa koulut varmasti kehittyvät verkon käytön suhteen, kun tällaisen oppimisympäristön kaikki mahdollisuudet huomataan ja niiden kokeileminen opiskelussa nähdään haluttua tarkoitusta palvelevaksi. Tulevaisuudessa oppilaiden kykyjä tulisi huomioida yksilöllisesti ja antaa perustietojen ja -taitojen lisäksi haasteita niille kyvyille, jotka ovat mielekkäitä ja "luonnonlahjoja" oppilaalle. Wikioppiminen tutustuttaa verkossa tapahtuvaan oppimiseen ja tiedon jakamiseen sekä opettaa toimimaan ryhmässä. Verkkotyöskentelyn sosiaalisuus lisääntyy yhdessä tietoa haettaessa ja tuotettaessa. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä verkkoympäristön avoimuuteen.

Wikioppimisen tärkeyttä korostaessaan Suoranta nosti artikkelissaan esille koulujärjestelmän poliittisuutta, hierarkisuutta ja joustamattomuutta. Wikioppiminen tuntui olevan pelastus yksilön oppimisessa. Wikioppimisen radikaalia tasa-arvoa voimme kuitenkin kyseenalaistaa. Wikioppiminen ei rajoita yksilön toimintaa iän, sukupuolen, koulutuksen tai etnisen taustan perusteella, mutta myös siinä on olemassa luku- ja kirjoitustaidon lisäksi tietyt perusvaatimukset, kuten tietoteknistä osaamista, tietokoneen käyttömahdollisuutta ja verkkoyhteyttä. Wiki jättää osan ihmisistä ulkopuolelle toisin kuin oppivelvollisuuskoulu. Koulussa tapahtuu syrjäytymistä, nykyinen yhteiskuntajärjestelmä tuottaa syrjäytymistä. Opetus on pääosin varsin keskiluokkaista ja perinteitä korostavaa, mutta on tärkeää huomata, että myös wiki syrjäyttää. Koulujärjestelmä ei ole niin synkkä ja "paha" kuin Suoranta antaa ymmärtää. Varsinkin nuorempi opettajasukupolvessa on paljon tottuneita internetin käyttäjiä. Nämä opettajat hyödyntävät opetuksessaan internetin mahdollisuuksia, siis muitakin kuin wikiä. He ymmärtävät tiedon konstruktionistisen luonteen käyttäessään opetuksessaan paljon ryhmätyöskentelyä ja vertaisoppimista, mutta wikioppimisen lisäksi tässä toiminnassa opitaan sosiaalisia taitoja ja yhteisöllisyyttä samassa fyysisessä tilassa.

Wikioppiminen perustunee humanistiseen ihmiskäsitykseen, ainakin niissä on yhtäläisiä piirteitä. Ajatellaan, että ihminen suuntautuu siihen, mikä on hänelle tärkeää ja hyväksi. Mutta tärkeää olisi myös pohtia, milloin lapsi tai nuori on kykenevä arvioimaan omaa hyväänsä. Kasvatuksen, jota myös koulujärjestelmä toteuttaa, on paitsi sosiaalistaa niin kasvattaa lapsi omaksi itsekseen. Koulussa voidaan opetella ensin perustaitoja ja pikku hiljaa lisätä lapsen omaa vastuuta, kasvattaa vastuullisuuteen. Yksilö tarvitsee myös perustiedot aiheesta, jotta hän kykenisi ohjaamaan omaa oppimista, etsimään tietoa. Wikioppimisen sanansaattajia Suomessa ovat mm. Tampereen yliopiston tutkijat Juha Suoranta ja Tere Valdén. He ovat käyneet läpi formaalin koulujärjestelmän ja saavuttaneet aseman, jossa voivat kritisoida järjestelmää. Kritiikki on tarpeen ja muutoksen edellytys, mutta mietityttää missä ovat todelliset wikioppijat. Voidaankin pohtia, että mikäli ammattiin oppiminen tapahtuisi wikiopistossa tämän kurssin tapaan, kuinka moni todella saisi valmiudet ammatissaan työskentelyyn vai kapeuttaisiko tai syrjäyttäisikö oma kiinnostus ammatissa tarvittavat valmiudet. Wikioppiminen ei pelasta yhteiskuntaamme koulujärjestelmän ikeestä, mutta se soveltuu hyvin tiettyihin tilanteisiin.

Laajasti ajateltuna tiedon nopea kulkeminen ja asioiden avoin kritisointi wikissä tuo haasteen yhteiskunnille. Varsinkin yhteiskunnissa, joissa kansan kouluttamista ja naisen asemaa ei pidetä tärkeänä, saatetaan kapinoida vallitsevaa järjestelmää kohtaan. Nyt viimeaikoina on noussut esiin Arabimaiden kansannousut ja valtaapitävien aseman horjuttamiset. Nuottirihmaston kuvaa ajatellen globaali tiedon kulku ei ole enää estettävissä, maailman on muututtava avoimemmaksi syrjäisimmilläkin kolkilla. Tieto muuttaa maailmaa.

Lähteet

• Alusniemi, Sini: Dialogisuus aikuisten oppimisessa -Dialogisen oppimistilanteen ulottuvuuksia.. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen laitos, 2008.

• Suoranta, Juha: Wikioppinen ja radikaali tasa-arvo. (PDF) Viitattu 29.4.2011.