Suomen historian käännekohtia (Hi4)

Suomen historian käännekohtia (Hi3)

Kurssin sisällöstä

Historiallisesti kurssi painottuu Autonomian alkupuolesta nykypäivään. Asiat on koottu muisiinpanotyylisesti, joten kurssikirjan lukeminen antaa laajemman kuvan kokonaisuudesta. Joissakin kohdissa on linkki Wikipedian artikkeliin asiasta.

Suomi Venäjän yhteyteen

• Tilsitin sopimus 1807
• Suomen sota 1808-1809
• Aluksi vain pakottamista mannermaasulkemukseen
• Lopulta muuttui valloitussodaksi
• Aselevon jälkeen tehtiin Haminan rauha 1809
• Porvoon valtiopäivät
• Porvoossa paikalla Aleksanteri |

(Venäjän keisari/suomen suurruhtinas)/tsaari

• valtiopäivillä vannottiin uskollisuutta
• Keisari lupasi hallitsijan vakuutuksen:
• 1.Ruotsin vallan aikaiset lait
• 2.Suomen sai pitää uskontonsa
• 3.Säätyjen erioikeudet(oikeudet pysyivät ennallaan)

Suomi on nyt kohotettu kansakuntien joukkoon(-Aleksanteri I-)

• Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon

Miksi Suomi sai autonomian?

• A.Rauhoitti suomalaisia
• B.Pietarin/Leningradin turvaaminen
• C.Ruotsin vallan aikaiset lait antoivat hallitsijalle suuret oikeudet
• D.hyvä vaihtoehto, koska se helpotti hallitsemista(Vrt. Suomen sulattaminen Venäjään kokonaan. Suomi ei ollut ainoa maa, jolle Venäjä oli antanut autonomian)

Mikä muuttui autonomian myötä?

• 1812 Vanha-Suomi liitettiin Suomeen
• Helsingistä pääkaupunki
• Sodat Venäjää vastaan lakkasivat
• Vero omiin tarpeisiin
• Suomen ja Venäjän välillä oli edelleen tulliraja
• Rahaksi Venäjän rupla(vaikka Ruotsin raha oli käytössä jonkin aikaa)
• Suomalaisille venäläisten kansallisoikeudet
• Talonpojat vapautettiin asevelvollisuudesta
• Toiseksi viralliseksi kieleksi venäjä
• Suomi sai oman keskushallinnon

Suomen keskushallinto

Jakautui Pietariin ja Helsinkiin

• Pietari:

• A.korkein valta keisarilla
• B.Pietarissa toimi ministerivaltiosihteeri, edusti suomalaisia
• C.Suomen asiankomitea(siviiliasiat, ei toiminut koko ajan)

• Helsinki:

• A.Venäjän edustajan kenraalikuvernööri
• B.Senaatti( pj:nä toimi kenraalikuvernööri)
• C Senaatissa oikeusosasto ja talousosasto
• D.Senaatissa myös toimituskunta(vastaa nykyaikaisia ministeriöitä
• E.Valtiopäivät

Autonomian aika alkoi Suomen liittämisestä Venäjään

Venäjän keisarit ja Suomen suurruhtinaat autonomian aikana

• Aleksanteri I (1809-1825
• Nikolai I (1825-1855)
• Aleksanteri II(1855-1881)
• Aleksanteri III (1881-1894)
• Nikolai II (1894-1917)

Kansallinen herääminen

• Suomalaiset kiinnostuivat historiastaan; oma kieli, kulttuuri
• Kansallisromantiikkaa
• Kalevala

Kansalliseen herämiseen liittyviä nimiä:

• Snellman
• Runeberg
• Lönrott(Kalevala)

1860-luvun murros

Nikolai I aikana ei kovia muutoksia Aleksanteri II 1855 tuli valtaan

Uudistuksia:

• 1.Maaorjuus lopetettiin
• 2.Lievitti mm. sensuuria

• 1863 valtiopäivät jälleen koolle, edellisen kerran 60 vuotta sitten(1803)

Lainsäädäntö

• Uusi valtiopäiväjärjestys(1869) : säännöllinen kokoontuminen
• Kunnallishallinnon uudistus: kirkollinen ja maallinen hallinto irti toisistaan
• Kunnallisia hallintoelimiä päätöksentekoa varten
• Oma raha: markka(1860)
• Koululaitos: kansakoulu(1866), Uuno Sygnaeus(huom. oppivelvollisuuslaki 1921)
• Kieliasetus(1863): suomi tulisi saavuttaa tasavertaisena 20 vuoden kuluessa
• Asevelvollisuuslaki: (1878) Suomelle oma sotaväki
• Rikolain uudistus(1899)
• Naisista täysvertaisia(1864) (tiettyin rajoituksin
• Elinkeinovapaus(1879)
• Viinan kotipoltto kielettiin(1866)

Talous:

• Maatalous suurimpana elinkeinonna 1800-luvulla
• Viljeltiin viljatuotteita, perunaa. Elintaso oli alhainen. Höyryvoimasta ja koskista saatiin energiaa.
• Vähän pääomia. Työvoimaa oli muttei tietoa ja taitoa paljon.
• Liikenneyhteydet huonoja.
• Myöhäismerkantilistiset säännöt/ rajoitukset. 1800-luvun lopulla maaseudun kaupankäynti vapautettiin.
• Sahateollisuus loi Suomeen ensimmäiset suuryritykset
• Ruotsi alussa tärkeä kauppakumppani. Myöhemmin Englanti, Venäjä Ja Saksa
• Pankkilaitos

Väestö:

1850 luvulta alkaa väkiluku kasvamaan Mm. lapsikuolleisuus ja rokotukset vaikuttivat 1867-1868 nälkävuodet, suuri nälkäkatastrofi, 15% väestöstä kuoli Suomessa. Johtui luonnonoloista, sadot jäivät vähäisiksi.

• Yhteiskuntarakenne: sääty-yheiskunta voimassa vielä 1800-luvun.
• Jakautui käytännössä kahteen: säätyläisiin ja rahvaisiin
• 70% ei enää kuulunut mihinkään säätyyn
• Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin ja siirtolaisuutta USA:han(myös Ruotsiin ja Pietariin
• Huono työtilanne, sotavuodet
• Liikenneyhteyksien parantuminen mahdollisti liikkumisen paikasta toiseen

Perustettiin erilaisia järjestyksiä ja yhdistyksiä:

• Suomalainen ja ruotsalainen puolue, kolmantena liberaalit
• Työväenpuolue- ja liike
• Naisasialiike
• Raittusliike
• Nuorisoseura
• VPK
• Urheiluseurat