Someviestinnän aakkoset

Tälle sivulle rakennetaan mallia kuinka sosiaalisessa mediassa viestitään. Luodaan ensi perushahmo someviestinnästä, sen mahdollisuuksista ja haasteista, jotka tulisi ottaa huomioon ja sen jälkeen listään linkit ja vinkit.

Pohdittavaksi ennen tiedonrakentelua

• Wikityöskentely vaatii taitoja, joita ei syntyessään saa. Tarvitaan uskallusta, rohkeutta, uskoa, mokia ja yhteen hiileen puhallusta, ennen kuin loistava wiki syntyy. Miten niitä sitten opetetaan toisille, kun itselläkin vertaistuottaminen voi olla vielä hakusessa?
• Wikillä on laajat toimintamahdollisuudet - mihin niitä sitten todella voisi käyttää opetuksessa?
• Työn jakaminen ja osaaminen - kuka tekee ja kuka osaa ja kenelle voisi osaamista jakaa - kuinka wikityöskentelyä tuetaan?
• Toimintakulttuurin muutoksesta on puhuttu etäoppimisen historian havinoista alkaen, nyt taitaa olla käsillä se oikea murros. Mutta mikä murtuu?
• Päteekö sosiaalisen median kautta tulevan tiedon lukutaidossa samat säännöt kuin web 1.0. maailmassa? Mistä lähde tunnistetaan?

Toimintakulttuuri

Miten toimia sosiaalisessa mediassa?

• Kerro ajatuksiasi
• Muista perustella kommenttisi
• Kysy näkemyksiä

Mitä tietoja sinun kannattaa antaa omasta itsestäsi?

• Mitä kerrot kontakteillesi ja mitä annat näkyä kaikille?
• Laitanko kuvan?
• Laitanko vapaa-ajalla otetun kuvan vai vaaditaanko bisnes-tyylistä ilmettä?

• Sosiaalisen median vaikutus kulttuurimme laajemmin

'Sosiaalinen media ikkuna avoimempaan yhteisöön'

Siirry linkkiin

Medialukutaito

Medialukutaidosta on viime aikoina puhuttu paljon ja on oltu huolissaan erityisesti nuorison medialukutaidon kehittymisestä. Ongelma liittyy tietysti sekä tiedon määrän lisääntymiseen että tietolähteiden lukumäärän kasvuun. Molemmat näistä ovat hienoja asioita, kunhan vain tässä laajentuneessa valikoimassa osataan toimia. Kaiken perustana on kriittisyys sekä lähteiden että tiedon osalta.

Tiedon luotettavuudesta

Tiedon luotettavuuden tarkistamisessa sinun on kuljettava kahta eri polkua pitkin. Luotettavuutta on aina tarkasteltava sekä tiedon itsensä että tietolähteen kannalta.

1. Tieto

Tiedon osalta keskeisenä keinona luotettavuuden arvioinnissa on vertailu. Miten löytämäsi tieto vastaa aiempia tietojasi tai käsityksiäsi kyseisestä asiasta? Mitä muut sanovat? Vahvistavatko muut lähteet löytämäsi tiedon vai löytyykö ristiriitaista tietoa?

Tiedon tyypillä on toki suuri merkitys: sinun on arvioitava, onko tieto neutraalia faktaa tai vaikkapa hyvin arvolatautunutta. Tiedon osalta meidän on usein vain uskottava tai epäiltävä, varmuutta on vaikea saavuttaa.

1. Lähde

Tiedonlähteen tarkastelu on usein jopa tärkeämpää tai ainakin helpompaa kuin tiedon tarkastelu. Mitä tiedämme lähteestä ja sen taustoista? Mikä on lähteen suhde tarjoamaansa tietoon? Voitko pitää lähdettä "tiedollisena auktoriteettina".

Wikipedian artikkeli medialukutaidosta[[1]] kertoo mitä medialukutaidolla tarkoitetaan. Yleisradiolla on paljon hyvää opetustarjontaa tästä aiheesta erityisesti Mediakompassin alla [[2]].

Someohjeistus

kirjoita tähän

1. Numeroidun luettelon kohta

• Luettelon kohta

• Luettelon kohta

Someviestinnän käsitteet

• Vuorovaikutteisuus (interactivity)

Ohjelmien ja julkaisualustojen ominaisuus, jonka ansiosta useampi kuin yksi tekijä voi osallistua sisällön tuottamiseen.

• Blogi

Termi on peräisin englannin kielen sanasta weblog, "verkkoloki".

Blogit jaetaan useisiin alalajeihin joita ovat esimerkiksi:

• päiväkirjablogi
• mediablogi
• yleisöblogi

• Mikroblogi

Lyhyistä viesteistä koostuva blogi, esimerkiksi Twitter.

[[Tiedosto:Tiedosto:Esimerkki.jpg]]== Some organisaation ulkoisessa viestinnässä ==

1. kuinka kehitämme viestintää?

olennaista olisi yhteistyö !

Sisäisessä viestinnässä tulisi olla riittävästi tukea, että ongelmatilanteet tulisi helposti ratkaistua

viestinnän merkitys on olennaista tiedonkulussa

Mobiili someviestintä

Mobiili someviestintä on aihe, josta en tiedä yhtään mitään, tai ainakin oletan niin.

Huomioitavaa mobiilissa someviestinnässä on

1. hyvä puhelin
2. aktiivinen henkilö
3. helppo tavoitettavuus

Laitteen sijasta keskeistä on kuitenkin ihmisen identiteetti, jonka halutaan olevan läsnä virtuaalimaailmassa. Reaalimaailman ja virtuaalimaailman raja hämärtyy ja häviää lopulta kokonaan.

Facebook tai mikä tahansa muu sosiaalisen median ympäristö merkitsee läsnäoloa ja toisten ihmisten tapaamista. Fyysisia tapaamisia tarvitaan yhä vähemmän.

Sosiaalisten yhteisöjen merkitys ihmisten arjessa on kasvanut paljon Yhteydenpito on osaltaan siirtynyt webiin, kun tarjolle on tullut palveluita esimerkiksi vanhojen koulukavereiden tavoittamiseen helposti.

Mukana on useita palveluita. Tunnetuimman Facebookin lisäksi se ymmärtää esimerkiksi Foursquare-, LinkedIn- sekä Twitter-sivustoja. Omien ja ystävien tietojen seuraaminen on helppoa.

Parhaiten Socially loistaa sosiaalisten palvelujen ja puhelimen toimintojen yhdistämisessä. Ohjelma oosaa mahdollisuuden yhdistää puhelimen kontaktitiedot ja kuvat esimerkiksi Facebook-ystäviin. Sovelluksen avulla ominaisuus on saatavilla myös älypuhelimiin, jotka eivät tue sitä suoraan.

Kuvien lisäksi synkronoitaviin tietoihin vooidaan valita vaikkapa kalenteri: ystävien syntymäpäivät ja tapahtumat synkronoituvat matkapuhelimen kalenteriin vaivattomasti.

Erilaiset verkkopalvelut viestintään

kirjoita tähän

Viestintätyylit

kirjoita tähän

Vinkkejä viestijälle verkkokirjoittamiseen

Verkkotekstin ominaispiirteitä

Verkkoteksteillä on paljon yhteisiä piirteitä perinteisten, paperilta luettavien tekstien kanssa. Kuitenkin tapa, jolla luemme ja käytämme verkkosivuja, heijastuu tekstien laatimiseen ja tuo niihin omat erityispiirteensä.

Verkkoteksti silmäillään Verkkoteksteille on ominaista silmäilevä ja etsivä lukutapa. Tutkimusten mukaan

• vain harva lukee verkkotekstiä sanasta sanaan; useimmat tyytyvät tekstin silmäilyyn ja lukevat vain osia tekstistä
• arviolta vain 10 % jatkaa aloitussivulta eteenpäin
• lukijat jaksavat odotella sivujen latautumista enintään muutaman sekunnin
• useimmiten lukija hakee jotakin tiettyä tietoa
• osa lukijoista haluaa hahmottaa tekstin rakenteen, osa tarttuu huolettomasti kiinnostaviin linkkeihin.

Lue lisää verkkotekstin ominaispiirteistä

Vinkkejä viestijälle

1. Tee ohjaavaa tekstiä ja kirjoita metatekstiä
2. Kiinnitä huomiota linkkien teksteihin: Kertovatko ne todella siitä, mitä linkkien takana on?
3. Käytä yksiselitteisiä ja napakoita lauserakenteita.
4. Jäsennä tekstiä väliotsikoiden, luetteloiden, nostojen ja tiivistysten avulla
5. Korosta tekstiä lihavoinnilla, vältä kursivointia ja alleviivauksia
6. Käytä päätteettömiä fontteja, esim. Arial, Tahoma, Verdana
7. Käytä normaalia fonttikokoa (10-12 pistettä)

Video viestintämuotona

Videoiden liittäminen Videoita kannattaa upottaa osaksi Wikiä. Tähän tulee video: Koira uimassa

Mitenkäs tämän saisi upotettua? Käydäänpäs vähän vakoilemassa muita sivuja. Eipä onnistu ainakaan näin....

Kuvan rooli someviestinnässä

Kuva on tärkeässä osassa Someviestinnässä(kin). Yksi kuva kertoo enemmmän kuin tuhat sanaa.

Tapahtumien järjestäminen ja someviestintä

Tapahtumien järjestäminen

Tapahtumien järjestämisessä wiki on verraton työkalu, sillä järjestelyissä on mukana useimmiten useita henkilöitä. Wikiin voi tehdä vaikkapa tehtävälistan ja vastuuttaa ja aikatauluttaa tehtävät. Jokainen järjestelyissä mukana oleva pystyy muokkaamaan tehtävälistaa ja merkitsemään, mitkä hommat on tehty ja mitkä vielä vaiheessa. Kun tehtävät on tehty, kaikki osalliset näkevät tilanteen.

Wikissä voi myös keskustella ja vaihtaa mieleipiteitä vaikkapa sopivista esiintyjistä tai paikoista.

Vinkkejä tapahtuman järjestämiseen Helsingissä Helsingin kaupungin sivuilta >

Tapahtumasta viestiminen

Tapahtuman markkinoinnissa voi hyödyntää vaikkapa Facebookia. Lähes kaikilla meillä on FB-profiili ja tapahtuman järjestäjät voivat laittaa kutsun eteenpäin omille verkostoilleen.

QR-koodien hyödyntäminen

kirjoita tähän

Hyviä esimerkkejä someviestinnästä

kirjoita tähän

Sudenkuopat

kirjoita tähän

Lisätietoja aiheesta

kirjoita tähän

Huohvanen 2009