SMAL/Keskustelu IV
Luennossa pohdittiin internetin merkitystä vapauttajana. Kun perinteisten portinvartijoiden asema heikentyy, demokratia lisääntyy. Toisaalta mietimme ryhmässämme, mitä demokratia on ja voiko sillä olla itseisarvoa. Mielestämme portinvartijoiden heikentyminen saattaa toki periaatteessa vahvistaa demokratiaa ja lisätä vapautta, mutta olisi hedelmällisempää tarkastella demokratian ja vapauden hedelmiä. Voidaanko esimerkiksi MV-lehden olemassaoloa pitää demokratian voittona?
Luennossa kommentointia pidettiin ensimmäisenä vapauden asteena. Viime aikoina monet verkkojulkaisut ovat rajoittaneet kommentointimahdollisuuksia. Ryhmän jäsenten tuttavatkin ovat saattaneet pitää tätä sananvapauden heikentymisenä. Pohdimme ryhmässä, onko verkkojulkaisuilla velvollisuutta ylläpitää keskustelua varsinkin silloin, kun sen laatu on heikkoa. Jos puhutaan pelkästä vapaudesta, on helppo pitää sen puolta, mutta se tapa, jolla vapaus nykyään ilmenee, sisältää ryhmämme mielestä usein enemmän huutamista ja jopa valheiden levittelyä kuin hedelmällistä ja tuloksekasta keskustelua. Onko vapaus arvo itsessään? Pitääkö ihmisellä olla oikeus huutaa aiheetta ”tuli on irti” täydessä teatterissa?
Keskustelimme myös siitä, kuinka nettipalvelujen käyttäjät ovat itse myytävä tuote. Korhonen-Vemmelsääri huomautti, että tässä ei ole mitään uutta. Myös perinteinen media toimii ikään kuin kaksilla markkinoilla. Samaan aikaan, kun esimerkiksi sanomalehti on tuote, jota myydään lukijoille, sen lukijat ovat tuote, jota myydään mainostajille. Mainos-tv:n kohdalla ainoa tarjottava tuote on katsojat, jotka saatetaan segmentoida hyvinkin tarkasti mainostajille tarjottaviksi paketeiksi. Jogurttimainokset naisille suunnatun tv-ohjelman mainoskatkoilla vastaavat tällöin pitkälti kohdennettua mainontaa Facebookissa.
Uutta taas on se, kuinka kohdistettu mainonta pystyy nykyään lävistämään ihmisen koko elämän sosiaalisessa mediassa. Muistelimme testiä, jossa amerikkalaispariskunta pyrki salaamaan raskautensa internetiltä ja kuinka vaikeaksi tehtävä osoittautui[1]. Naureskelimme myös, että olemme molemmat tainneet siirtyä uuteen asiakassegmenttiin, sillä viimeisen muutaman kuukauden aikana olemme molemmat kohdanneet huomattavasti ovulaatio- ja raskaustestimainoksia. Siinä huomasimme, että ainakin vielä mainonta edelleen pelaa oletuksilla eikä kuitenkaan pääse kuluttajan pään sisään – emme kumpikaan halua lapsia.
- ↑ Salon: One woman’s attempt to hide her pregnancy from big data — it’s more difficult than you’d expect (http://www.salon.com/2014/04/28/one_womans_attempt_to_hide_her_pregnancy_from_big_data/)