Puheviestintätaidot jaetaan karkeasti esiintymistaitoihin ja ryhmäviestintätaitoihin. Käytännössä molemmissa viestintätilanteissa tarvitaan samankaltaisia taitoja, mutta esiintyjä johtaa vuorovaikutustilannetta, kun taas ryhmätilanne on tasa-arvoisempi ja heikommin ennakoitavissa.

Esiintymistaidot

muokkaa

Keskeisin esiintyjän taito on pitää yllä kuulijan kuuntelumotivaatiota ja ottaa kontakti yleisöön. Puhujan täytyy puhua hyvin artikuloiden, ilmeikkäästi ja riittävän kovalla äänellä. Hänen on katsottava yleisöön ja puhuttava sellaista kieltä, jota kuulija ymmärtää. Terveellisestä ruokavaliosta puhutaan eri tavoin ala-asteikäisille kuin aikuisyleisölle.

Erilaiset puheet

muokkaa

Puheenvuorot voidaan jakaa karkeasti tavoitteensa perusteella kolmeen ryhmään: informatiivisiin puheisiin, vaikuttaviin puheisiin ja tilannepuheisiin. Nämä puheet eroavat toisistaan jonkin verran sisällöltään ja rakenteeltaan. Kuitenkin kaikkiin näihin valmistaudutaan suhteellisen samalla tavalla.

Puheen rakentaminen

muokkaa

Aiheen valinta ja yleisöanalyysi

muokkaa

Valitse aihe, jonka oletat kiinnostavan yleisöäsi. Jos et pysty vaikuttamaan puheesi aiheeseen, valitse ainakin näkökulma, jonka oletat kiinnostavan kuulijoita. Ennen kuin ryhdyt valmistelemaan puhettasi, ota kuulijoistasi huomioon seuraavat asiat:

  • ikä
  • sukupuoli
  • koulutustausta
  • asuinpaikka
  • arvot ja asenteet
  • mitä he tietävät aiheesta.

Tilanneanalyysi

muokkaa

Konkreettinen puhetilanne määrittää puheen laajuutta ja tyyliä. Pitää myös ottaa selvää, millaisia teknisiä mahdollisuuksia ja rajoitteita tilassa on. Teknisiä apuvälineitä, kuten mikrofonia tai havainnollistamisvälineitä, on testattava ennen esitystä. Ennakoi seuraavat asiat:

  • puheen tehtävä tilaisuudessa
  • puheen ajankohta ja kesto
  • tilaisuuden luonne
  • yleisön määrä
  • tilan suuruus
  • tekniset mahdollisuudet ja rajoitukset

Sisällön suunnittelu, rajaus ja tiedonhankinta

muokkaa

Päätä yleisö- ja tilanneanalyysin pohjalta puheesi keskeinen tavoite. Tavoite voi nousta aiheesta, tai tavoitteena voi olla luoda tietynlaista tunnelmaa. Joka tapauksessa kaiken valitun sisällön ja kaikkien ilmaisukeinojen pitää tukea viestin perillemenoa. Prosessointiin on varattava riittävästi aikaa. Hanki ensin itsellesi runsaasti tietoa, koska tieto lisää esittämisvarmuutta ja mahdollistaa jatkokeskustelun puheenvuorosi pohjalta. Malta kuitenkin rajata sisältöä. Liika informaatio tukkii kuulijan korvat.

Rakenteen suunnittelu

muokkaa

Puhe jaetaan aloitukseen, käsittelyosaan ja lopetukseen. Aloituksen tärkein tehtävä on luoda kuuntelumotivaatio. Hyvässä aloituksessa osoitetaan puheenvuoron sävy ja tyyli ja johdatetaan kuulijat aiheeseen. On tärkeä muistaa, että puhe alkaa aina kuulijoiden puhuttelulla. Käsittelyosassa huolehditaan siitä, että asia etenee johdonmukaisesti ja puheenvuoroa on helppo seurata. Lopetuksen tehtävä puolestaan on päättää puhe mieleenpainuvasti ja ajatuksia herättävästi. Harva pitää puheensä pelkästään ulkomuistista. Toisaalta paperista luettu teksti ei edes kuulosta puheelta. Tyypillisesti käytetään kahta tapaa: joko turvaudutaan tukisanalistaan, jolle merkitään puheen avainsanat, tai kirjoitetaan puhe mahdollisimman puheenomaiseen muotoon ja opetellaan se lähes ulkoa. Myös tekniset apuvälineet, kuten Powerpoint, saattavat toimia muistin tukena.

Erilaisia aloitustapoja

muokkaa
  • suoraan asiaan
  • kärkevä väite
  • sitaatti
  • kysymys
  • vastakohta-asettelu
  • kuvaus tai tilanne-esimerkki tai anekdootti

Käsittelyosan rakenneratkaisuja

muokkaa
  • aikarakenne: ennen, nyt, tulevaisuudessa
  • vertailurakenne
  • markkinointirakenne
  • vastakohta-asettelurakenne
  • luokittelurakenne

Erilaisia lopetustapoja

muokkaa
  • kysymys
  • vetoomus
  • sitaatti
  • viittaus tulevaan
  • toivotus

Havainnollistamisen keinot

muokkaa

Havainnollistamisella tarkoitetaan puheen ymmärrettävyyden lisäämistä. Sen keinot jaetaan kolmeen ryhmään: välineelliseen, kielelliseen ja ilmaisulliseen havainnollistamiseen. Välineellisellä havainnollistamisella tarkoitetaan teknisten apuneuvojen käyttöä, kielellisellä retorisia keinoja ja ilmaisullisella nonverbaalin viestinnän keinoja.

Välineellinen havainnollistaminen sisältää mm. seuraavat:

  • kuvat ja taulukot
  • äänitallenteet
  • videot
  • Powerpoint-esitykset
  • esineet

Kielellinen havainnollistaminen sisältää esim. seuraavia:

  • sanojen määrittely
  • esimerkit
  • konkretisointi lukujen ja määrien avulla
  • kielikuvat ja metaforat

Ilmaisullinen havainnollistaminen

  • äänenkäyttö (äänensävy, äänenkorkeus, tauotus, painotus, intonaatio)
  • eleet ja ilmeet
  • asennot
  • tilan käyttö

Esittäminen

muokkaa

Ennen esitystä varmuutta tuo se, että harjoittelee puheensa moneen kertaan. Se auttaa myös hahmottamaan puheeseen kuluvaa aikaa. Esiintymisjännityksen hallitseminen on osa puhujan taidokkuutta, ja se lisääntyy harjoittelun myötä. Esiintymistilanteessa on tärkeä luottaa itseensä ja keskittyä vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Esiintymistilanteen jälkeen on aika arvioida omaa suoritustaan tulevia puhetilanteita varten.