Muokattava teksti

Sosiaalisen median määrittelyä

Sosiaaliselle medialle ei ole olemassa selkeää määritelmää, mutta käytännössä termillä viitataan verkkopalveluihin, joita niiden käyttäjät muokkaavat ja rakentavat. Yleisimpiä sosiaalisen median palveluita ovat muun muassa You Tube, Facebook ja Wikipedia. (Matikainen 2009, 5 -7.) Matikaisen mukaan (2009, 13) sosiaalisen median käsitettä voidaan pikemminkin pitää välineenä tietynlaisten verkkoympäristöjen kuvaamiseen eikä se käsitteenä ole tieteellisen keskustelun tulosta.

UGC-lyhenteellä (user-genered content) sosiaalisessa mediassa puhuttaessa tarkoitetaan käyttäjien tuottamaa sisältöä (Matikainen 2009, 9). Wikipediassa soiaalisen media määrittelyssä käytetään yhteisöllisesti tuotetun ja jaetun mediasisällön käsittä; jokaisella käyttäjällä voi olla rooli sekä sisällön tuotannossa että tiedon välittämisessä tiedon vastaanottamisen lisäksi.

Sosiaalinen media versus perinteinen media

Sosiaalisen median erottaa perinteisestä mediasta vuorovaikutteisuus. Sosiaalisesta mediasta puuttuu perinteisen median tietokäsitys ja siksi jokainen käyttäjä voi olla myös tiedon tuottaja. Käyttäjän tiedon tuottamiseen ja jakeluun tarvitaan jonkinlainen verkkoalusta ja siksi teknologiasidonnaisuus on toinen erottava tekijä verrattuna perinteiseen mediaan. Eroja löytyy myös yhteisöllisyydestä, joka on voimakkaasti mukana sosiaalisen median puolella ja monimuotoisuudesta. (Matikainen 2009, 9-12.)

Marko Forss (2012) nostaa blogissaan esille ongelman sosiaalisen median levittämän tiedon oikeellisuudesta. Hän argumentoi väärien käsitysten leviämisen korjaamisen olevan mahdotonta. Ihmiset kun ovat taipuvaisia tekemään johtopäätöksiä pelkän otsikon perusteella perehtymättä itse tekstiin sen tarkemmin. Tarvitaankin yhä enemmän kriittistä medialukutaitoa niin perinteisen median kuin somenkin suhteen. (Forss 2012.)

Sosiaalisen median funktio lasten arjessa

Aikuisten lisäksi sosiaalista mediaa käyttävät lapset. Pääjärven (2011) tekemän lasten Mediabarometrin mukaan yleisimmät kodeista löytyvät mediavälineet olivat televisio ja tietokone, jotka löytyivät 97 %:sta kodeista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1137 suomenkielistä alakoululaista yhteensä 19 eri koulusta.. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lapsista pelasi pelikonsolilla tai Internetissä. Pelaaminen oli selvästi suositumpaa poikien keskuudessa. Pelaamisen sukupuolittuminen näkyi myös pelivalinnoissa. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden oppilaista tytöt pelasivat prinsessapelejä ja Franklin-peliä, kun taas pojat pelasivat autopelejä, Super Mario-pelejä ja Mind Graf -peliä. Kaikista kyselyyn vastanneista lapsista 80% käytti internetiä. Käyttö lisääntyi selvästi verrattaessa ensimmäisen luokan ja viidennen luokan oppilaita toisiinsa. Viidesluokkalaisten suosikkeja olivat pelisivustot ja suosikkimainintoja saivat lisäksi Youtube.com, Facebook.com, goSupermodel.fi, Howrse.fi, MovieS- tarPlanet.fi, Google-hakukone ja Stardoll.com. Viidesluokkalaisista yli 75% oli luonut pelihahmoja tai käyttäjäprofiileja internetsivustoille ja näin he olivat olleet sosiaalisen median sisällöntuottajina. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että lapset vierailevat sivustoilla, jotka eivät vielä kuuluisi heidän ikäryhmälleen. Esimerkiksi Facebookin ikäraja on 15-vuotta. Sosiaalisessa mediassa kulutettiin aikaa ja luotiin sekä ylläpidettiin sosiaalisia suhteita. Internet mahdollisti myös uusien asioiden, kuten facebookin, kokeilemisen ja rajojen ylittämisen näennäisturvallisesti omasta kodista käsin. (Pääjärvi 2011, 20 – 50.)

Minkälaisia mediasisältöjä tuotetaan

Matikainen (2009, 11) viittaa Katri Lietsalan ja Esa Sirkkusen sosiaalisesta mediasta löytämiin kuuteen genreen. Niiden kautta voi myös hahmottaa somen funktiota ihmisten arjessa. Blogit, wikit ja podcasting liittyvät sisällön luomiseen ja julkaisemiseen. Sisällön jakaminen onnistuu mm. YouTubessa. Videoiden lisäksi voi jakaa kuvia ja kirjanmerkkejä. Tärkeän osa-alueen muodostavat verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut. Facebookin käyttäjämäärä on syyskuussa 2012 ylittänyt jo miljardin. Yhteistuotantoa edustaa mm. Wikipedia. Virtuaalimaailmat (Habbo ja Second Life) on kehitetty somen myötä. Lisäksi oman genrensä muodostavat erilaiset liitännäispalvelut, kuten Google-kartat, joita voi käyttää toisessa palvelussa.

Blogien pääluokkia ovat päiväkirjablogi, harrastusblogi, ammattiblogi, kannanottoblogi ja yleiskommentointiblogi. Suomessa blogit ovat harrastusblogeja tai päiväkirjablogeja. Päiväkirjablogessa kerrotaan omasta elämästä ja niiden osuus on Matikasen aineiston mukaan reilu kolmannes. Vastaavana ajakohtana harrastusblogeja on ollut yli puolet blogeista. Harrastusblogien suurimmat alaluokat ovat muotiblogit (40 %) ja ompelu- ja askartelublogit (28 %), lisäksi pidetään runo- ja muita kirjoittamisblogeja, ruoka- ja juomablogeja, valokuvausblogeja ja lemmikkieläimä käsitteleviä blogeja. Ammattiblogeissa käsitellään kirjoittajan ammatilliseen kompetenssiin liittyviä asioita. Ammattiblogit ovat pääsäääntöisesti markkinoinnin ja käsityöalan blogeja ja niissä on yleensä myös verkkomyyntiä. Kannaottoblogeihin luetaan yhtesikunnallisiin ja poliittisiin asioihinkeskittyneet blogit. Myös kansaedustajat ovat löytäneet kannanottoblokit: ne toimivat yhteydenpitovälineenä äänestäjiin. Martikainen on kuitenkin pannut merkille, että vain yhdessä hänen aineistonsa kansanedustajablogissa oli kommentoimismahdollisuus. (Matikainen 2009, 19; 23; 24 – 25.)

Sosiaalinen media saattaa toimia julkaisuväylänä myös rasistisille kirjoituksille ja mielipiteille (Matikainen 2009, 90).

Mitä tarpeita mediasisältöjen tuottaminen tyydyttää?

Sisällön tuottamisen motiivien, eli sen ymmärtäminen, miksi ihmiset haluavat tuottaa mediasisältöjä on oleellista, sillä sisällöntuottajuus on tärkeä osa koko sosiaalisen median määritelmää (Matikainen 2009, 5). Matikainen (2009, 38-41) on havainnut sosiaalisen median käytön motiiveiksi sosiaalisuuden ja täsmällisyyden. Sosiaaliset syyt nousivat tutkimuksessa täsmällisyyttä tärkeämmäksi. Sosiaalisia syitä ovat jakaminen, toisten tapaaminen, muiden kirjoituksien lukeminen ja vapaus julkaista omia tuotoksia. Nuorilla olennaisia ovat sosiaaliset syyt, kun taas iän myötä täsmällisyyden merkitys korostuu. (Matikainen 2009, 38-41.)

Abraham Maslow’n mukaan ihmisen tarpeet voidaan luokitella seuraavaan hierarkkiseen järjestykseen: 1. fysiologiset tarpeet, 2. turvallisuuden tarpeet, 3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet, 4. arvonannon tarpeet ja 5. itsensä toteuttamisen tarpeet (lähteenä toistaiseksi vain wikipedia). Ensimmäinen tarve on perustavin ja viimeiden tarve korkein tarve (emt.). Verkkoilmiöiden selittäminen tarvenäkökulmasta käsin on kuitenkin ongelmallista, koska fysiologisia perustarpeita ei suoraan pysty verkossa tyydyttämään (Matikainen 2009, 42; 2011, 67). Sosiaalinen media palveleekin lähinnä yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeita sekä toisaalta myös itsen toteuttamisen tarpeita.

Ihminen ilmaisee itseään sosiaalisessa mediassa (Matikainen 2011, 67). Matikainen (2011, 67) nojaa Jay Deragonin (2007) ajatuksiin ihmisen itseilmaisun motiiveista, joita ovat oppiminen, yhteydet, samankaltaisuus, liiketoiminta, luovuus ja arvo-odotukset (emt.). Nähdäksemme toimintaa sosiaalisessa mediassa ohjaavat kuitenkin valitettavan usein taloudelliset intressit sekä julkisuuden ja vallanhimo.

Luottamuksen rakentuminen tai murentuminen

Matikainen (2009) on tutkinut sosiaalisen median käyttäjiä kolmesta eri näkökulmasta: perinteisen ja sosiaalisen median käytön, sisällön tuottamisen motiivien ja mediaa kohtaan osoitetun luottamuksen näkökulmista.

Luottamusta ja motiiveja voidaan ylipäätään pitää sosiaalisen ja yhteiskunnallisen elämän peruspilareina. Luottamus on sosiaalisen järjestyksen ja ryhmän koheesion edellytys (Kohring & Matthes 2007). Ihmisten välisen vuorovaikutuksen ryhmäilmiöt toteutuvat myös verkossa - tosin rajoitetusti, kuten Matikainen (2009, sivu) argumentoi. Sosiaalisessa mediassa luottamusta ja samalla koheesiota rakennetaan tietyn yhteisön sisällä. Esimerkiksi wikipediassa on kirjoitetut säännöt siitä, millaista sisältöä sinne saa tuottaa, ja niiden noudattamista valvotaan tiukasti. Luottamus muodostuu ryhmän sääntöjen noudattamisesta. Sääntöjä rikkovat jäsenet ovat uhka ryhmän toiminnalle, siksi niihin suhtaudutaan vakavasti. Vaarana on sosiaalisessa mediassa erityisesti maineen menettäminen. Lisäksi saatetaan erottaa ryhmästä tai sulkea keskustelun ulkopuolelle. Esimerkiksi facebookissa voi jaotella kaverit ryhmiin ja säädellä, kuka saa nähdä omia viestejä.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media. Luettu 21.11.2012

http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tarvehierarkia Luettu 22.11.2012

Forss, M. 2012. Kun medialukutaito ei riitä. http://markofobbaforss.puheenvuoro.uusisuomi.fi/125170-kun-medialukutaito-ei-riita Luettu 22.11.2012

Matikainen, J. 2011. Sosiaalisen median motiivit ja arvot. Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? Teoksessa: Aaltonen-Ogbeide, T. Saastamoinen, P. Rainio, H. Vartiainen T. 2011. Silmät auki sosiaaliseen mediaan. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011 http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.47/1353587927_214498&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Luettu 22.11.2012

Matikainen 2009

Lietsala ja Sirkkunen

Kohring, Matthes Pääjärvi, S.2011. Lasten mediaparometri 2011. 7 - 11 vuotiaiden lasten mediankäyttö ja mediakasvatuskokemukset. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2012. Mediakasvatusseura ry.