Motivaatiomatojen keskustelua modulista 3

Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto

Jenni:

  • Mielestäni oli aika yllättävä tieto, että jotkut valtiot päivittävät wikipediaansa professionaalisti. En oikein tiedä, onko se hyvä vai huono asia ja heikentääkö vai vahvistaako se wikipedian perusideaa?
  • Luennolla käsiteltiin wikipedian perusperiaatteita viiden pilarin kautta ja pohdittiin, mikä wikiopiston rooli on, sillä sille ei ole annettu samanlaisia "sääntöjä" ja ohjenuoria tai tarkoitusta kuin esimerkiksi wikipedialle. Itse ajattelen, että wikiopiston voisi mieltää työkaluksi, jota voi hyödyntää melkein missä tahansa yhteydessä, mutta ennen kaikkea opetuksessa ja oppimisessa. Työkalu-termiä puollan sillä, että mielestäni wikiopistoa ei voi silti ajatella koulujärjestelmän tai yliopistojen korvaajana tai edes rinnalle (kuten videossa pohdittiin), sillä kuten aiemmassakin modulissa pohdimme yhdessä, wikiopisto ei sovellu kaikkeen opetukseen. Ehkä kansalaisopistotyyppisen opetuksen rinnalle wikiopiston voi sijoittaa.
  • Mietin myös sitä, kuinka paljon jo tämän kurssin aikana olen saanut uutta tietoa wikipediasta, wikiopistosta ja muista wikiympäristöitä, eli ainakin itselleni nämä asiat ovat melko uusia ja outoja. Moduleissa ja luennoissa on käsitelty jonkin verran sitä, miten vähän wikiympäristöjä ja erityisesti wikiopistoa osataan oikeastaan hyödyntää. Esimerkiksi aloitusluennolla tehtiin nopea gallup siitä, kuinka moni on joskus muokannut jotain wikipedia-artikkelia, ja muistaakseni vain pari kättä nousi. Tämä mielestäni puoltaa sitä ajatusta, että luultavasti aika monelle wikipediankin toiminta on melko vierasta. Mielenkiintoista olisi selvittää, kuinka moni esimerkiksi suomalainen oikeastaan tuntee wikipedian toimintaa, vaikka varmasti suuri osa (joka aktiivisesti internetissä pyörii), on lukenut wikipedia-artikkeleita. Ja onhan wikipedian rooli tiedonlähteenä viime aikoina muuttunut, sillä muistan, että peruskouluaikoinani ja lukiossakin wikipedian käyttö lähteenä oli hieman tuomittavaa ja arveluttavaa eikä se saanut olla ainakaan ainoa käytetty lähde. Nykypäivänä tilanne on kuitenkin toinen, ja wikipediaan viittaminen on ihan ok. Voisiko tästä johtua se, ettei wikiopistoa osata ainakaan vielä hyödyntää siinä mittakaavassa kuin sitä voitaisiin? Tarvitseeko wikiopisto vain riittävästi aikaa kehittyäkseen yleisemmäksi työkaluksi opetuksessa? Ymmärretäänkö wikipedian hyödyt vasta paremmin sitten, kun esimerkiksi opetuksen, tutkimuksen ja työelämän piiriin siirtyvät ne henkilöt, jotka ovat kasvaneet wikiympäristöjen luonteviksi käyttäjiksi?

Sanni:

Kommentteina asioihin, joita Jenni nosti esiin:

  • Mietin samaa asiaa professionaalisuuden suhteen. Toisaalta tieto tulee ns. "luotettavalta" lähteeltä, mutta onko näkökulma kuitenkin silloin liian kapea ja puolueellinen? Myös muiden pitäisi siis antaa muokata professionaalisesti tehtyjä wikejä, jolloin aineisto ei olisi vain yhden tahon varassa.
  • Mielestäni wikiopisto ei välttämättä kaipaakaan varsinaisia sääntöjä ainakaan vielä tässä vaiheessa, kun sen toiminta on vasta aluillaan. Säännöt muokkautuvat ehkä ajan kanssa sen mukaan, millaisiin käyttötarkoituksiin sitä opitaan hyödyntämään. Vaikka wikiopisto ei tosiaan ehkä ole paras mahdollinen väline kaikkeen opetukseen, tulisi sitä kuitenkin nostaa enemmän esille, sillä luulen, etteivät kaikki opettajatkaan ole huomanneet sen tarjoamia mahdollisuuksia, mihin varmasti on osaltaan vaikuttanut kielteinen suhtautuminen wikipedian käyttöön lähteenä.

Muuta mieleen tullutta:

  • Videolla puhuttiin myös deletionismista ja tynkäartikkeleista. Vaikka monet wikipedian käyttäjät haluavat pitää wikipedian siistinä ja huoliteltuna täysin ymmärrettävistä syistä, täytyisi silti myös tynkäartikkeleille antaa mahdollisuus. Wikipedian ideana on sen jatkuva kehittäminen ja tietojen päivittäminen, joten miksi sinne kirjoitetun artikkelin tulisi välttämättä olla kerralla valmis varsinkin, jos aihe on järkevä? Onhan wikipedialla myös omat keinonsa ilmaista artikkelin keskeneräisyyttä, jolloin jokainen lukija varmasti huomaa, ettei kyseessä ole valmis ja loppuun saakka hiottu teksti. Keskeneräisen tekstin esittäminen ja sen eteenpäin muokkaaminen mahdollistavat yhdessä tekemisen sekä sen, että mikäli alkuperäisellä kirjoittajalla ei ole sana täysin hallussa, voi joku muu wikipedian käyttäjistä tulla kantamaan oman kortensa kekoon. Itselläni on ainakin wikipedian aktiivisista muokkaajista aika yhteisöllinen mielikuva sen perusteella, miten he antavat oman näkemyksensä toistensa teksteistä, ja miten jotkut käyttävät paljon aikaansa siihen, ettei kukaan toinen tule artikkeleihin kirjoittamaan mitään sellaista sopimatonta, joka ei sinne kuulu. Yhteisöllinen mielikuva välittyy myös sen perusteella, miten käyttäjät tekevät artikkeleita yhdessä. Ei siis pitäisi tuomita nopeastikaan alulle laitettuja artikkeleita, vaan niille tulisi antaa mahdollisuus ja niitä tulisi työstää yhdessä paremmaksi.
  • Wikipedian sanakirjamaisuus ei ole mielestäni huono asia, sillä se on varmasti niin wikipedian lukijoille kuin kirjoittajillekin selkeyttä lisäävä tekijä. Wikipediasta lähdetään yleensä ensisijaisesti hakemaan tietoa, ja silloin lukijan kannalta on hyvä, kun tieto on helposti saatavilla tuttua wikipediamaista kaavaa noudattaen.