Mediakasvatus ja uudet lukutaidot/Syksyn 2013 kurssi/Jani, Iida ja Pietari

Kiinnostuimme mahdollisuudesta kehittää kuvataidekasvattajien yhteinen tehtävätietopankki. Ryhdyimme selvittämään onko vastaavaa projektia toteutettu aiemminkin. Selvisi että yrityksiä on ollut: mm. Taikin opiskelijoille suunnattu Kuhasumppu-sivusto sekä Kuvataideopettajat Ry:n yhteyteen perustettu tietokanta. Huonosta menestyksestä johtuen tutkimuksemme pääpaino siirtyi kartoittamaan jo tehtyjä projekteja sekä niiden ongelmakohtia. Ryhmämme tutustui Elina Savukosken opinnäytetyöhön (Oppisoppi - Verkkopedagogiikka kuvataidekasvattajan näkökulmasta, 2012.), vuoden 2008 kuvataideopettajien stulyksen verkostoitumista käsittelevään artikkeliin ja erinäisiin verkkosivuihin sekä haastattelee Kuvataideopettajat Ry:n Erja Väyrystä.

Esityksemme löytyy tältä sivulta PDF-muodossa, selvittelytyömme keskeisimmät sisällöt tässä:

Kuva ja visuaalisuus ovat keskeisiä elementtejä digitaalisessa mediassa, elokuvassa, tv:ssä, lehdissä, katukuvassa ja mainonnassa. Koulu ei voi vain saatella lapsia ja nuoria passiivisen kuluttajan rooliin, vaan tarjottava valmiuksia aktiiviseen ”virtuaalitoimijuuteen” nykypäivän yhteiskunnassa.

Kuvan tarkastelun ja tuottamisen taidot ovat tämän päivän luku- ja kirjoitustaitoa. Lapset ja nuoret tuottavat jatkuvasti visuaalista sisältöä nettiin, kommentoivat muiden kuvia ja kohtaavat kaikenlaista materiaalia verkossa. Tarvitaan kykyä selviytyä mediayhteiskunnassa ja koulun on oltava ajan hermolla. Sosiaalisen median muodot voivat olla kuvataideopetuksen välineinä?

Kuvataideopettajien verkostoituminen maan ja maailmanlaajuisesti kehittäisi opetussisältöjä, antaisi tukea ja avartaisi näkemyksiä. Visionamme kurssin alussa oli kuvataideoppiaineen omat verkkosivut joita opettajat päivittävät ja muut pääsevät kurkistamaan opetuksen tavoitteisiin ja koulumaailmaan.

Verkkoympäristön vahvuudet ja verkkoympäristön erityispiirteet: yhteisöllisyys ja vuorovaikutuksellisuus, materiaalien linkittäminen toisiinsa ja aina ajan tasalla oleva tieto. (Savukoski 2012, 7-9)

Tausta-ajatus verkko-oppimisympäristön suunnittelutyössä: muutos kouluoppimisesta (formaalinen oppiminen) koulun ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen (informaali oppiminen)

kuvataidekasvattajan haaste ja rikkaus: verkko tarjoaa uusia mahdollisuuksia, uusia tekniikoita ja sovelluksia, joista tulee olla tietoinen. (Savukoski 2012, 56) Verkkosivusto ei koskaan ole valmis, sen on tarkoitus muuttua, pysyä ajan tasalla ja kasvaa koko ajan paremmaksi -> uusiutuva tieto vaikuttaa myös kävijämäärään positiivisesti. (Savukoski 2012, 56)

Ongelmia prosessin aikana: suunnitteluntyön monimutkaisuus, projektiin vaikuttavien tekijöiden omat näkemykset, aikataulut ja budjetin ylittyminen. (Savukoski 2012, 56)

Haavoittuvin osa prosessia: tekninen toteutus; sovellusten tekeminen ja valmiina olevien sovellusten räätälöinti asiakkaan tarpeisiin aikaa vievää, sovellusten kehittelyyn ja testaamiseen kuluvasta ajasta puhumattakaan. (Savukoski 2012, 56) Kuvien julkaisusta: valokuvien ja taideteoskuvien tekijänoikeus- ja käyttömaksut. (Savukoski 2012, 56) ideoiden toteutus riippuu siitä, onko projektilla käytettävissä sovellusasiantuntijoita ja budjetissa varoja niiden toteuttamiseen. (Savukoski 2012, 56)

Lopuksi, tässä Kuvataideopettajat RY:n toiminnanjohtajan, Erjä Väyrysen vastaukset kysymyksiimme Kuvataideopettajat RY:n käytössä olevasta tietopankista.

Millaiseen tarpeeseen sivusto on aikanaan luotu ja milloin?

On luotu kaksikin sivustoa: Kuvispakki, jota tehtiin 2005-2009 ja Ideagalleria 2009 alkaen. Molempien ideana vuorovaikutteinen vertaisuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva opetus-/tuntisuunnitelmien -ja ideoiden työkalupakki ja arkisto.

Kuvispakista tekivät gradun Lapin yliopiston taidekasvatukseen Susanna Laurila ja Suvi Martikainen 2006.

Montako henkilöä sivuston ylläpito työllistää ja paljonko?

Ideana on ollut, että opettajat/käyttäjät itse täydentäsisivat - siis ylläpitäisivät - sivustoja, jakavat omia kokemuksiaan.

Idea ei toimi - juuri kukaan ei vapaaehtoisesti ja omatoimisesti mitään ole sivustoille vienyt. Eli ylläpidosta ei oikein voi edes puhua...

Toimiiko sivusto hyvin ja minkälainen käyttöaste sillä on? Mitä hyvää siinä on?

Eivät ole toimineet, kun kukaan ei oikein käytä. Siis eivät täydenny. Käyttöastetta vaikea seurata muutoin.

Mitä huonoja puolia ja heikkouksia sivustossa on?

Ks. edellinen vastaus. Ovat hankalat kirjautua ja käyttää...

Oletteko miettineet miten huonoja puolia voitaisiin kehittää ja jos, niin miten? (Esim. onko se resurssi- tai rahakysymys?)

Reilua on tietysti myöntää, ettei Kuvataideopettajien yhdistykselläkään ole ollut aikaa eikä resurssia nykyistä Ideagalleriaa kehittää, tehdä houkuttelevammaksi tms. Todennäköisesti luovutaan ideasta kun yhdistyksen sivusto uudistetaan lähivuosina.

Ja lykkyä tykö. Ehkä uudet mediat lopulta mahdollistavat jonkun yhteisen opetussuunnitelma-arkiston.

Useampia yritelmiä erilaisista opetussuunnitelma-arkistoista siis löytyy, mutta ne ovat enemmän tai vähemmän kariutuneet vähäiseen käyttöasteeseen. Tämä tieto lannisti myös hieman ryhmäämme, eikä uuden järjestelmän suunnittelu tunnu enää niin kiinnostavalta tehtävältä. Sivuston rakentamisen lisäksi sen ylläpito olisi aikaavievää ja vaatisi resursseja enemmän, kuin vapaaehtoisvoimin on ehkä saatavilla.