Luku 12

Luku 12 Valtion talous ja verotus.

Verotuksen tarkoitus

a. valtion menojen kattaminen,

b. tulojen ja varallisuuden uudelleenjako,

c. kokonaiskysynnän stabilointi,

d. resurssien ohjaus.

Veroja on kahta tyyppiä välilliset verot, jotka peritään luonnollisilta tai juridisilta henkilöiltä suoraan, kuten esim. tulovero, varallisuusvero ja perintövero. Toinen typpi on välilliset verot, jotka peritään transaktiosta eli verotetaan käyttöä, kuten ALV, bensiinivero. Edellinen vero voi olla könttäsumma (harvoin käytetty) tasavero tai progressiivinen vero. Progressiivisessa verotuksessa maksetaan maksukyvyn mukaan, eli varakas maksaa suhteessa enemmän kuin vähemmän varakas. Suomessa on progressiivinen verotus, täällä maksetaan tietystä tulosta pohjaprosentti ja ylimenevästä osasta marginaalivero.

Yksilöiden ja yritysten verottaminen käytännössä

Koska valtiolla oletetaan olevan väkivaltamonopoli, niin verottaminen perustuu aina väkivallalla uhkailuun tai väkivaltaan, mikäli veroja ei makseta vapaaehtoisesti. Väkivallalla uhkailun ja väkivallan katsotaan olevan legitiimiä, koska näin on lailla säädetty.

Verotusperiaatteet

Puhutaan horisontaalisesta ja vertikaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Horisontaalinen on sitä, että samassa asemassa olevat yksilöt verotetaan samalla tavalla, esim. tehdastyöläiset. Tässä katsotaan että verotettava on ”samassa asemassa” ja saa saman kohtelun. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus on sitä, että erilaisessa asemassa olevat tulee verottaa eri tavalla kuin yhteiskunnan oikeudenmukaisuusperiaatteet sanovat. Esim. toimitusjohtaja maksaa enemmän veroa Mersun käyttöoikeudesta kuin työläinen. Tässä katsotaan verotettavan maksukykyä, hyvinvointia ja julkisesta kulutuksesta saatu hyöty. Esim. vanhainkotimaksut perustuvat tähän.

Iäisyyskysymyksiä verotuksesta.

a. Mitkä julkiset palvelut tulisi maksattaa kuluttajalta? b. Pitäisikö maksujen suuruuden perustua keskimääräisiin kustannuksiin, historiallisiin vai vaihtoehtokustannuksiin. (Esim. lasten- ja vanhustenhoito?) c. Pitäisikö maksun olla sama kaikille? (terveyskeskusmaksut?) d. Valtion lainanoton yläraja ja työttömyys/inflaatio? e. Valtion lainanotto ja niukkuusongelma/rahamarkkinat? f. Sallitaanko lainanotto ulkomailta?

Valtion verot ja niiden käyttö vaikuttavat pitkälle koko yhteiskuntaan. Tekijöitä johon on vaikutusta ovat säästäminen, kysyntä, rahapolitiikka, riskinotto, talouden kasvu, inflaatio, käyttäytyminen jne. Tähän verojen lisäksi vaikuttavat tukiaiset ja verovähennykset. Kysymys on kuinka varat tulisi asettaa, että voimavarat tulisi mahdollisimman hyvin käytettyä? Könttäsummaverotus on tehokkain, sillä siihen yksilö ei pysty jälkeenpäin vaikuttamaan, esim. poistojen muodossa. Vaikea toteuttaa, sillä aina löytyy puutteita (esim. matkakulujen vähennys).

Valtio pyrkii pitämään talouden kasvuvauhdin ennallaan ja budjettinsa tasapainossa, jolloin verotusta ”rukataan” melkein vuosittain. Kyseessä on esim. verotuksen lisääminen kun on näkyvissä budjettivaje ja/tai verotuksen painopisteen muuttamista (esim. korotetaan bensaveroa tai annetaan ylimääräistä maataloustukea). Joskus esiintyy myös ”piiloveroja”, kuten tuonnintasausvero (esim. 4,5 % v.1987).

Tuotannossa yleensä käytetään hyödykeverotusta, joka on yksikkövero tai könttäsummavero. Esimerkkinä. juomateollisuuden maksama vero, joka lasketaan per tuotettu litra. Tässä valmistaja maksaa veron (helppo saada ja laskea), mutta kustannus näkyy kuluttajahinnoissa. Bensavero on %- pohjainen ja peritään tuottajalta/maahantuojalta.

Veron kohtaanto (eli. kuka viime kädessä maksaa sen) riippuu siitä millaiset kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat. Alla kaksi esimerkkiä.

KUVAT 1 JA 2

Muitakin erikoistapauksia on jossa esim. kuluttajan hinta ei nouse verojen takia. Riippuen käyrien joustosta vero voi joko lisätä kokonaistuloja tai pienentää niitä, ihan kuten aiemmat esimerkit perunoista, bussilipuista ja tietokoneista. Silloin perunamyyntitulot pieneni vaikka hinta laski, kun taas tietokoneiden tulot lisääntyivät vaikka hinta laski.

Inflaatio ja verotus

On parempi tarkkailla inflaation vaikutus verotukseen kuin päinvastoin. jos kyseessä on könttäsum-ma¬¬verotus, niin veron osuus hinnasta pienenee inflaation myötä. Prosenttiverotuksessa tilanne on au-to¬maattinen, mutta progressiivinen erotus lisää verorasitusta. Siksi tarvitaan usein verokorjauksia.

Myyntiä maksimoiva yritys ja verotus

Aikaisemmin olemme selvittäneet, että on eroa siinä, jos yritys tuottaa maksimivoittoa (MR=MC) tai jos yritys haluaa tuottaa maksimitulot. Maksimivoittotapauksessa vero on könttäsumma (meillä 28%) eikä ongelmia ole. Ongelmia tulee verotuksen kanssa jos maksimitulokohdassa voitto menee alle minimivoiton verojen ansiosta. Toisin sanoen, maksimivoitto verojen jälkeen on maksimivoittopisteessä.

Hyödykeverotus

Useimmissa maissa hyödykkeet jaetaan eri ryhmiin ja näitä verotetaan hyödyn/tarpeen mukaan. Periaate on, että perushyödykkeet kuten ruoka, vaatetus ja perusasuminen verotetaan lievemmin kuin ylellisyystuotteet esim. parfyymi ja kaviaari.

Työ ja vapaa-ajan verotus

Vapa-aikaa ei veroteta ja hyvinvointiyhteiskunnassa ihmiset ”ostavat” vapaa-aikaa, jolloin veroja yleensä kertyy vähemmän. Siksi olisi saatava veroja vapaa-aikaan liittyvistä toiminnoista, joista alkoholivero on hyvä esimerkki. Koska palkkavero on vero kaikille muulle paitsi vapaa-ajalle, niin vapaa-aikaa pitäisi verottaa! Katso kuva alla.

Kuva3 

Säästäminen ja verotus

Alhaisen inflaation aikana säästetään kuten myös silloin kun valtio suosii säästämistä. Tämä tapah¬tuu erilaisin verotoimenpitein esim. verovapailla säästötileillä, asuntosäästötileillä ja verohuojennuksin. Lainakorkojen vähennysoikeus on eräs keino. Lisäksi säästökoron on oltava yli reaalikoron.

Verotuksen kohtaanto ja käytäntö

Välittömät verot tulevat yleensä lopullisille maksajille (palkkavero). Välilliset verot siirtyvät osittain muiden maksettaviksi (käytön mukaan esim. bensiinivero).

Optimaalisesta verotuksesta

Kuten aikaisemmin sanottu könttäsummaverotus on optimaalisin verotus ja toiseksi paras veropoliittinen suunnittelu, kun taloudessa vääristymiä joita ei voida poistaa. Verotus johtaa hyvinvointiin ja kriteerejä ovet;

a. tulojakautuma,

b. BKTn maksimointi,

c. hyvinvointi esim. työolot ja vapaa-aika

Verotus Suomessa

Verotus Suomessa on palkkatuloveroiltaan progressiivista ja maailman korkeimpia. Toisaalta saamme verorahoilla paljon sosiaalisia palveluita. Pääomavero on melko alhainen (28%). Verohallinto hoitaa verotusasiat Suomessa ja heillä on laajat WWW paikat.

Suomen ehkä suurin verotusongelma on korkea marginaalivero 60 %, joka aikaansaa taaksepäin kaartuvan työvoiman kysyntäkäyrän, moni ei katso että ylityö kannattaa. 21.9.2008