LosBlondas
3 x AikaA11-kurssia suorittavaa hoitotieteen opiskelijaa
SoteMateriaalipankki Tao:n sosiaali- ja terveysalan opettajille tehty ja nyt tämän kurssin avulla pankin käytön syventämistä ja konkreettista mediakasvatusta opettajille :)
Jäsenet
muokkaa- Kaisa Satamo: kaisasa
- Suvi Koskinen: Suppura
- Sami Hoisko: Rossi
Johdanto
muokkaaToteutimme vuoden 2011 aikana (ajatus-aste maaliskuusta elokuulle - toteutus syys-loka-marraskuussa) Hoitotieteen opintojemme syventävällä kurssilla projektin, jossa suunnittelimme ja toteutimme Materiaalipankin Tampereen ammattiopistolle opettajien yhteiseen käyttöön. Projekti tehtiin syventävän opetusharjoittelun yhteydessä. Luotu materiaalipankki nimettiin SoteMateriaalipankiksi. Sote tulee sanoista sosiaali- ja terveysala. SoteMateriaalipankki sisältää erilaisia opetusmateriaaleja sähköisessä muodossa ja se on sijoitettu Moodle-oppimisympäristöön, joka on verkkopohjainen oppimisalusta.
SoteMateriaalipankin sisältö koostuu Tampereen ammattiopiston opettajien omista materiaaleista. Opettajille itselleen on kerääntynyt paljon itse tehtyä opetusmateriaalia vuosien varrelta, jota he mielellään jakaisivat myös muille. Ainoastaan paikka, jonne materiaalit voisi laittaa jakoon, puuttui. Tästä syntyi ajatus materiaalipankin tekemiseen. Opettajien opetussuunnitelma on ollut pohja rakennetun materiaalipankin rakenteelle. Materiaalipankki sisältää vain lähihoitajien perusopintoihin liittyvää materiaalia, resurssisyistä eriytyvät opinnot on jätetty pois.
Aikaa11 - mediakasvatus ja uudet lukutaidot kurssi ilmestyi eteemme kuin tilauksesta: materiaalipankki oli luotu, mutta sen käyttö oli vielä yhtä ohutta ja heikkoa kuin syksyn ensimmäinen jää! Käyttöohjeiden tekeminen sosiaali- ja terveysalan opettajille Aikaa11-kurssia tehtävänä vastasi ilmiselvään tarpeeseen ja osaltaan varmisti sen, että SoteMateriaalipankista on hyötyä myös uusille opettajille. Kyseistä kurssia varten olemme selvittäneet myös millaisia materiaalipankkeja on jo olemassa, pohtineet materiaalipankin toimivuutta Moodle-alustalla sekä mahdollisia riskejä sen toiminnalle.
Materiaalipankin taustaa
muokkaaMateriaalipankille ei löydy kirjallisuudesta tarkkaa määritelmää. Materiaalipankista käytetään myös nimitystä aineistopankki, englanniksi data bank tai materials bank. Internetistä löytyy useita aineisto-/ materiaalipankkeja eri käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi AMMe, ammatilliseen erityisopetukseen suunniteltu kuva- ja oppimateriaalipankki, joka sisältää piirrettyjä ja valokuvia sekä oppimateriaalia kotitaloudesta, puhtaanapidosta, tekstiili- , savi- ja metallitöistä sekä yhteisistä opinnoista (http://www2.edu.fi/materiaalipankki). Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK käyttää opettajien työtä avustavana välineenä M-files-nimistä materiaalinhallintaohjelmaa, jossa aineistopankki on yksi osa kokonaisuutta (www.takk.fi). Oulun yliopiston materiaalipankki sisältää visuaalisen ilmaisun työkaluja ja ohjeita ja on tarkoitettu sekä opiskelijoiden että työntekijöiden käyttöön (www.oulu.fi/materiaalipankki).
Toteutettu materiaalipankki palvelee opettajan työssä avustavana työvälineenä. Materiaalipankin helppokäyttöisyys oli tärkeää sitä suunniteltaessa. Materiaalipankin on tarkoitus osaltaan ohjata opetusta esimerkiksi siten, että sieltä voi helposti tarkastaa mitä opiskelijoille on jo aiemmin opetettu ja lähteä näin oikealta opetuksen tasolta liikkeelle. Materiaalipankki toimii myös opettajille varsinaisen materiaalin lähteenä, esimerkiksi PowerPoint-luentojen muodossa ja sieltä löytyy myös hyödyllisiä linkkejä sekä esimerkiksi aiemmin käytettyjä koekysymyksiä ja muita tehtäviä.
Materiaalipankin toimivuus Moodle-oppimisympäristössä
muokkaaValmennuskeskus (2011) on luetellut Moodle-oppimisympäristön hyviksi puoliksi seuraavia: materiaalit ovat hyvin esillä, lisämateriaaleihin ja linkkeihin on helppo perehtyä, oppimisympäristössä voi käydä omien aikataulujen mukaan, siellä on mahdollisuus kysymyksien tekoon, sekä nähdä myös muiden esittämiä kysymyksiä ja vastauksia sekä interaktiivisuusmahdollisuus muiden kanssa. Verkkotyöskentely on muutenkin enenevässä määrin sekä opettajien, että oppilaiden käytössä, joten materiaalipankin sijoittaminen Moodle-pohjalle tuntui hyvältä ajatukselta.
On tärkeää, että opettajat pystyvät käymään keskusteluja materiaaleista ja näiden käytöstä. Moodlessa pystyy helposti ilmoittamaan muille, jos on lisännyt omaa materiaaliaan tai päivittänyt jo olemassa olevaa materiaalia. Materiaalit ovat myös helposti nähtävillä ja käytettävissä. Niidenkin opettajien, joille Moodletyöskentely ei ole tuttua, on tätä kautta helppo lähteä tutustumaan verkkoalustaan ja sen käyttöön.
Ajatuksena on, että opettajat käyttävät materiaalipankin materiaalia opetuksensa tukena aktiivisesti. Jos opettaja käyttää ja muokkaa pankissa olevaa materiaalia, on tarkoitus, että opettaja tämän jälkeen poistaa kyseisen vanhentuneen aineiston ja laittaa muokkaamansa ja päivittämänsä aineiston tämän tilalle. Ihanteellinen ajatus olisi myös se, että käytön yhteydessä sieltä otettaessa materiaalia, myös laitettaisiin jotakin omaa opetusmateriaalia lisäksi. Näin ollen jokainen sekä ottaa materiaalia ja antaa materiaalia, tällöin hyöty olisi suurimmillaan ja tasapuolinen jokaiselle käyttäjälle. Näin pankki sekä päivittyy että saa uutta sisältöä.
Mahdollisia riskejä materiaalipankin toiminnalle
muokkaaMateriaalipankin ihanteelliselle toiminnalle on myös mahdollisia riskejä. Yhdeksi ongelmaksi voi muodostua, että opettajat eivät ole halukkaita opettelemaan Moodlen käyttöä ja näin ollen materiaalipankki jää heidän osaltaan käyttämättä. Tätä riskiä yritimme vähentää laatimalla käyttöohjeet-osion materiaalipankkiin kyseisen aikaa11 kurssin tehtävässä. AikuisMediakasvatusta parhaimmillaan - saada ajoittain kovinkin muutosvastarintaiset opettajat omaksumaan edes hippunen jotain uutta.
Riskinä voi myös olla, että osa hyödyntää SoteMateriaalipankkia opetuksessaan laittamatta kuitenkaan itse pankkiin mitään materiaaleja. Näin materiaalipankki olisi osaltaan epätasa-arvoinen niitä kohtaan, jotka päivittävät ja vievät aineistoa pankkiin saamatta itse mitään vastinetta. Syynä materiaalin jakamisen haluttomuuteen voi olla, että osa opettajista saattaa arkailla materiaalin jakamisessa ajatellen, etteivät ne ole tarpeeksi laadukkaita.
Kaikkien, jotka pankkia käyttävät tulee myös sitoutua sen kehittämiseen, jotta pankki pysyisi toimivana kokonaisuutena ja hyödyllisenä työvälineenä. Sitoutumattomuus voi johtaa siihen, että se osa käyttäjistä, jotka käyttävät pankkia oikeaoppisesti lopettavat materiaalipankin käytön, jos kukaan muu ei laita ”tikkua ristiin” pankin kehittämisen hyväksi. Näin aktiiviset käyttäjät saattaisivat vähentyä. Mikäli opettajat eivät sitoudu ylläpitämään ja päivittämään pankkia, on mahdollista, että se jää kokeiluluonteiseksi työvälineeksi. Opettajien motivaatio ratkaisee tämän.
Materiaalipankista voi tulla myös hyvin sekava, jos vanhoja, samankaltaisia aineistoja kertyy liikaa. Periaatteellinen idea on, että viimeisin versio jää pankkiin. Materiaalipankki vaatii toimiakseen päivityksiä ja siistimistä. Tähän tehtävään täytyisi saada vastuullinen henkilö, joka tekee nämä päivitykset. Tampereen Ammattiopisto on alustavasti sitoutunut nimeämään ko. henkilön.
Lähteet
muokkaa- http://www2.edu.fi/materiaalipankki Viitattu 25.10.2011
- http://www.oulu.fi/materiaalipankki Viitattu 17.11.2011
- http://takk.fi Viitattu 1.11.2011
- Valmennuskeskus. 2011. Sähköinen oppimisympäristö oppimisesi tukena. Verkko-artikkeli osoitteessa http://www.valmennuskeskus.fi/page.php?page_id=202. Viitattu 31.10.2011.