Kommentoitavaa tekstiä

Kommentit/ Kanerva

Hassua, nimittäin oli jokseenkin jännä lukea tätä, asiaa oli paljon, mutta se on kirjoitettu helpoksi lukea. Olette jotenkin onnistuneet paketoimaan sanottavanne yksinkertaisessa muodossa. Käsite tulee selvitetyksi ja samalla muutama muukin käsitteeseen läheisesti liittyvä asia, mm. blokit. Seuraavaa tekstiä varten, kannattaa kiinnittää huomiota tekstin pirstaleisuuteen. Se tulee siitä, että olette kirjoittaneet hyvin lyhyitä kappaleita peräkkäin, eritoten otsikon Web 2.0 alle. Pitemmät kappaleet antavat kiinteyttä tekstille. Lopetuksenne on erinomainen, todella hyvää ja ajankohtaista pohdintaa! Eikun sitä seuraavaaa....

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media käsitteenä

Internetin kehittyminen 2000 – luvulla on tuonut mukanaan ilmiön nimeltä sosiaalinen media. Sosiaalinen media kiehtoi alussa etenkin nuoria ja nuoria aikuisia, mutta nykyään sosiaalista mediaa käyttää lähes päivittäin kaiken ikäiset ihmiset. Oleellinen piirre sosiaalisen median käsitteessä on se, että käyttäjät itse luovat sisältöä yhteisöllisen ja vuorovaikutteisen toiminnan tuloksena, nykyaikaisen teknologian mahdollistamana tietoverkossa. Sosiaalisen median käyttäjät jakavat verkossa omia näkemyksiään, mielipiteitään ja kokemuksiaan. (Matikainen 2009, 9 – 10.) Scholzin (2007) mukaan sosiaalisen median käyttöön liittyy joukko vetovoimaisia ideologisia piirteitä, joita ovat demokratia, avoimuus, sisältöjen vapaus ja kollektiivinen älykkyys (Matikainen 2009, 9). Sosiaalinen media on laaja käsite, jonka kohdalla voidaan puhua jopa niin sanotusta sateenvarjokäsitteestä. Lietsala ja Sirkkunen (2008) ovat Matikaisen (2009) mukaan jäsentäneet käsitettä muodostamalla kuusi genreä: sisällön luominen ja julkaiseminen (esim. blogit), sisällön jakaminen (esim. YouTube), verkostoitumis- tai yhteisöpalvelut (esim. Facebook), yhteistoiminta (esim. Wikipedia), virtuaalimaailmat (esim. Habbo) ja liitännäiset palvelut (esim. Googlen kartat).

Sosiaalinen media on toimintansa kautta vahvasti sidoksissa kaupallisuuteen. Sen käyttäminen on yleensä maksutonta. Palveluiden taustalla ovat kuitenkin voittoa tavoittelevat yritykset, jotka keräävät sosiaalisen median käyttäjiä oman markkinoinninsa kohteeksi. (Matikainen 2009, 12.) Palveluiden maksuttomuus takaa suuret käyttäjämäärät. Sosiaalisen median kohdalla pätee hyvin sanonta ”ilmaista lounasta ei ole olemassakaan”.

Sosiaalisen ja perinteisen median eroja miettiessä on hyvä tarkastella molempien medioiden osa-alueita. Perinteisen median tuotantomallilla tarkoitetaan journalistisia verkkopalveluja: MTV3, YLE, Helsingin Sanomat ja muut iltapäivälehdet, joiden sisältö tuotetaan pääosin ammattilaisten voimin ja joiden käyttäjiä voidaan nimittää kuluttajiksi. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan sellaisia verkkosovelluksia: YouTube, Wikipedia ja Flickr, joiden muotoa ja sisältöjä käyttäjät itse merkittävässä määrin rakentavat.[[1]]

Web 2.0

Web 2.0 on käsite joka alunperin kehitettiin erään konferenssin markkinointiin, mutta se levisi sen seurauksena laajempaan käyttöön. Termillä Web 2.0 viitataan toiminnallisempiin www-pohjiin, joissa sisällön tuottamisen ja jakelun ajatellaan olevan vapaata. Keskeisenä ajatuksena Web 2.0 -sovelluksessa kulkee kollektiivisuus. [[2]]

Web 2.0 viittaa käyttäjien keskinäiseen tiedon jakamiseen ja tuottamiseen. Web 2.0 on maksuton käyttäjille, kuten esimerkiksi sisältöjen jakamisen suhteen. Matikaisen (2009, 9) mukaan Web 2.0 on kuitenkin enemmän markkinahenkinen, sekä teknologiakeskeinen käsite kuin sosiaalinen media yleensä. Web 2.0 -ajattelua edustaa sosiaalisen median sovelluksista esimerkiksi Flickr, johon käyttäjät lataavat sisältönä olevat kuvat yhteisöllisesti katseltaviksi, kommentoitaviksi ja käytettäviksi. [[3]] Monet uudet käsitteet ja teknologiat ovat yhdistetty Web 2.0 -ilmiöön, kuten esimerkiksi blogit, RSS-syötteet, sekä erilaiset yhteisöllisyyttä tukevat www-sovellukset. Wikipedia on hyvä esimerkki sekä edellä mainittu Flickr-sovellus (Matikainen 2009.)

Astabäckin, Petteri Kankaan ja Santtu Toivosen (2007) määritelmän mukaan Web 2.0 mahdollistaa sosiaalisen median (Matikainen 2009, 10). Web 2.0 teknologian yleisiin periaatteisiin kuuluvat: se ettei sivusto ole suljettu tietovarasto eli tietoa pitäisi saada sekä helposti tuotua järjestelmään että sieltä pois. Ajatuksena on myös, että käyttäjien tulisi omistaa oma tietoaineistonsa. [[4]]

Blogit

Blogikirjoittelusta ovat suomalaisetkin innostuneet kiihtyvällä vauhdilla. Suomalaisista blogeja kirjoittavat hyvin eri-ikäiset ihmiset. Blogikirjoittelu on antanut kaiken ikäisille suomalaisille mahdollisuuden kirjoittaa, omista harrastuksista, ruokaohjeista tai kiinnostuksen kohteistaan. Internet on täynnä erilaisia ruoka- ja muotiblogeja, joissa ihan tavalliset ihmiset julkkiksiin kommentoivat erilaisia ilmiöitä. Blogit käsittelevät vahvasti kirjoittajan omaa elämää, kuin myös laaja-alaisempia asioita, kuten globaalit tapahtumat. Tarjontaa blogien kohdalla on laidasta laitaan. Blogien laajakirjoisuus lienee tuonut hieman väsymystä lukijoille, koska blogeista on nykyään ylitarjontaa. Ainakin internetissä julkaistavalta suomalaiselta blogilistalta löytyy jo yli 23 000 blogia, joten valinnanvaraa on siis huimasti.

Blogi käsitteenä

Blogit toimivat journalismin ja median rajamailla. Blogeissa analysoidaan tietoa, havainnoidaan ja julkaistaan arvioita erilaisista aiheista. (Domingo & Heinonen 2008). Matikainen (2009, 13-14) kirjoittaa, että blogit ovat osa sosiaalisen median kenttää. Yrityksille bloggaaminen on muuttunut pakolliseksi, joskin heidän kirjoituksensa on omien tuotteiden esille tuomista (Scoble & Israel 2006, 13). Blogi voidaan määritellä ajankohtaiseksi kirjoitetuksi tekstiksi, johon tulee kirjata päivämäärä milloin kirjoitus on tehty. Blogeihin liittyy vahvasti se, että niitä voi kommentoida ja sinne laitettu teksti on siellä kertomassa blogihistoriasta. (kts. Kilpi 2006; Alasilta 2009.) Tremayne (2007) tuo esille, että blogille tyypillistä on minä-muodossa esitetty kirjoitustapa, dynaamisuus ja ajan mukaan etenevä järjestys. Blogi on kirjoitusasultaan lyhyt ja epämuodollinen, jossa on subjektiivinen ja hermeneuttinen, tulkinnallinen tapa kirjoittaa. Blogien journalistinen ote tulee esille sen kommentoitavuuden ja linkittämisen kautta (Domingo & Heinonen 2008).

Blogeista erotetaan Heinosen ja Domingon (2008) mukaan neljä erilaista blogityyppiä: yleisö-, kansalais-, journalisti- ja mediablogi. Yleisöblogissa lehdet tarjoavat lukijoilleen mahdollisuuden tehdä blogia heidän sivuillaan. Kansalaisblogissa tavalliset kansalaiset kirjoittavat mielipiteitään ja asioitaan toisten luettavaksi. Journalistiblogissa kirjoittajana on ammattijournalisti, joka pohtii asioita vapaammin ja laajemmin. Mediablogissa on aiempia blogityyppejä suurempi valvonta. Mediablogissa blogi käy läpi julkaisuprosessin. Mediablogia pidetään mm. vaalien aikaan ehdokkaiden toimesta. Erilaiset blogit ovat tulleet haastamaan institutionaalisen journalismin, jos ne eivät pyri muuttamaan journalismia, niin ainakin laajentamaan sen mahdollisuuksia.

Blogien kohdalla on mielenkiintoista miettiä, mitä blogikirjoittajat saavat aikaan journalismi profession silmissä. Uhkaavatko he ammattitoimittajia omalla subjektiivisemmilla, vapaimmilla ja dynaamisilla kirjoituksilla? Blogien uudenlainen journalistinen lähestyminen, vuorovaikutuksellinen suhde yleisöön, voi muuttaa blogien vallan mahdollisuuden suureksi. Blogit haastavat sosiaalisen median yhtenä muotona näin ollen perinteistä mediaa. (Matikainen 2009, 17.) Blogeissa on olemassa kolme rakenteellista tekijää( Jan Schmidt 2007): säännöt, suhteet ja koodit. Säännöt ovat blogien julkaisemiseen liittyviä. Suhteet ovat verkostojen rakentumisen kanavat. Koodit ovat ohjelmistojen, käyttöliittymien ja vastaavat, joiden kautta bloggaaminen tapahtuu.

Sosiaalisen median funktio ihmisten arjessa

Koko maailman väestöstä arviolta 23,8 % käyttää internetiä, kun taas Euroopan väestöstä noin puolet käyttää sitä. Suomessa nuoremmista ikäluokista lähes kaikki käyttävät verkkosovelluksia. Yhdysvalloissa tilastojen mukaan 35 prosentilla verkon käyttäjistä on profiili jossain seuraavista yhteisöpalveluista: Facebook, MySpace tai Linkedn. Ikäryhmässä 18-24 -vuotiaat profiili on luotuna 75 prosentilla. Sosiaalisen median osuutta verkon käytössä voi lähestyä tarkastelemalla maailman kymmenen suosituimman sivun käyttöä. [[5]]

Maailman kymmenen suosituimman www-sivuston joukossa enemmistö on sosiaalisen median sivustoja mm. Facebook, YouTube ja Wikipedia. Samat sivustot ovat suosituimpia myös tarkasteltaessa Suomen käytetyimpiä sivustoja, vaikkakin Suomen suosituimpien joukossa on myös perinteisen median edustajia, kuten Iltalehti, Iltasanomat ja Helsingin Sanomat.

Maailman suosituimmat www-sivut

1. Google
2. Facebook
3. YouTube
4. Yahoo
5. Baidu
6. Wikipedia
7. Windows Live
8. QQ
9. Twitter
10. Amazon

[[6]] (Luettu 21.11.2012)

Suomen suosituimmat www-sivut

1. Google Suomi
2. Google
3. Facebook
4. YouTube
5. Iltalehti
6. Wikipedia
7. Ilta-Sanomat
8. Helsingin Sanomat
9. Yle - Yleisradio
10. Blogspot.fi

[[7]] (Luettu 21.11.2012)

Janne Matikainen (2009) toteaa tutkimuksessaan sosiaalisen median osuuden olevan suuri, kun tarkastellaan suosituimpia verkkosivustoja. Huomio on myös nähtävissä tilastoista, joissa on toki perinteinen media hyvin edustettuna. Kun tarkastellaan Suomen suosituimpia www-sivustoja huomataan sosiaalisen median suosio. Suomen suosituimpien www-sivustojen välillä on eroja, kun verrataan vuosien 2009 ja 2012 tilastoja. Yksittäisenä huomiona voidaan sanoa, että IRC-galleria on tipahtanut kymmenen suosituimman listalta pois kokonaan, kun taas Facebook on noussut suosituimmaksi. Myös Wikipedian käytön suosio on kasvanut suuresti. [[8]]

Matikaisen tutkimusraportin mukaan verkon käyttöä voidaan lähestyä myös käyttötarkoituksen mukaan. Kun selvitetään, mitä ihmiset verkossa tekevät, tiedetään missä määrin verkon käyttö on juuri sosiaalisen median käyttöä. Kolme tärkeintä käyttötarkoitusta ovat: sähköpostin käyttö, verkkolehtien lukeminen sekä työhön ja opiskeluun liittyvien asioiden hoito. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin jako eri käyttöryhmiin, joita olivat vertaisverkot ja pelit, verkkokeskustelu, vinkkien ja kuvien lähettäminen, hyötykäyttö sekä kuvien tallentaminen ja pikaviestittely. Sosiaaliselle medialle on ominaista se, että käyttäjät tuottavat itse sisällön. Eniten tuotetaan keskustelupuheenvuoroja, valokuvia ja osallistutaan verkkoyhteisöihin. Matikainen luettelee raportissaan perinteisen ja sosiaalisen median käytön motiiveiksi luotettavuuden, nopeuden ja tuttuuden, sosiaaliset syyt perinteisen median käyttöön, sosiaaliset syyt sosiaalisen median käyttöön sekä sosiaalisen median täsmällisyyden. [[9]]

Tutkimusraportissaan Matikainen(2009, 45) kuvaa taulukoiden avulla, useiden tutkijoiden ajatuksia niistä motiiveista, joiden takia ihmiset tuottavat sisältöä verkkoon. Jay Deragonin mukaan on olemassa itsensä ilmaisemiseen ja toteuttamiseen liittyviä tekijöitä, jotka motivoivat ihmisiä toimimaan. Tällaisia tekijöitä ovat: oppiminen, yhteydet, samankaltaisuus, liiketoiminta, luovuus ja odotukset. Kelly Nuxoll esittää verkkoyhteisöihin osallistumisen motiiveiksi itseilmaisua, viestintää, jakamista ja yhteistyötä. Suomalainen Esa Sirkkunen näkee sosiaaliseen mediaan osallistumisen motiivit sekä yksilöllisinä että yhteisöllisinä. Yksilöllisiä motiiveja ovat esimerkiksi itsensä ilmaiseminen, omien taitojen kehittäminen sekä suhdeverkostojen ja sosiaalisen pääoman. Yhteisöllisinä motiiveina Sirkkunen näkee muun muassa tietojen ja taitojen jakamisen muiden kanssa sekä uudentyyppisen "osuustoiminnallisuuden". Matikaisen haastattelemille henkilöille sisällön tuottaminen verkkoon oli merkityksellinen osa elämää, eikä vain viihdettä tai ajankulua. [[10]]

Sosiaalinen media tarjoaa vaivattoman kanavan poliittisille toimintaryhmille, yhden asian liikkeille tai yksittäisille toimijoille päästä oman asiansa kanssa esille. Se voi toimia vaikutuskanavana myös yksittäisen henkilön ja toisen yksilön väillä. Kun jokaisella on mahdollisuus tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, voivat yksittäisen henkilön vaikutukset jäädä kuitenkin hyvin huomaamattomiksi. Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee jatkuvasti. Kritiikkiä sosiaalisen median palvelut saavat siitä, että useissa palveluissa käyttäjät tuottavat sisältöä verkkopalvelun ehdoilla, jolloin omaehtoisuus voi jäädä vähäiseksi ja sosiaalisen median vapaus ei toteudu. Tällöin esimerkiksi käyttäjäjoukkoja ohjataan toimimaan tietyllä halutulla tavalla. Monet suosituimmista palveluista ovat pitkälti suuryritysten hallinnassa ja se antaa oman haasteensa sosiaalisen median käyttämiseen. [[11]]

Pohdintaa

Sosiaalinen media käsitteenä ymmärrettiin vielä muutama vuosi sitten lähes pelkästään Facebookina. Facebook olikin monen "tavallisen tallaajan" ensimmäinen kosketus sosiaaliseen mediaan. Facebook mahdollisti ihmisten yhteydenpidon etäisyyksistä piittaamatta, mikäli yhteinen kieli vain löytyi, ihan erilaisella ja uudella tavalla Messengeriin tai MySpaceen verrattuna. Facebook onkin kerännyt yhä enemmän käyttäjiä kaikista ikäluokista. Etenkin monet MySpacen käyttäjät ovat siirtyneet kokonaan Facebookiin, jopa monet bändit, jotka aikaisemmin mainostivat itseään lähinnä vain MySpacessa. Facebook on erityisesti nuorehkojen naisten suosiossa ja lienee yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista tämän päivän Suomessa. Sivustoilla on mitä erilaisimpia yhteisöjä: kirpputoreja, eläinryhmiä, harrasteryhmiä, opiskeluporukoita, faniryhmiä ja monia muita. Facebook on luonut mahdollisuuden pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin sekä harrasteryhmien sisäiseen tiedotukseen.

YouTube on myös suosittu sosiaalisen median osa-alue. Varsinkin nuoriso käyttää sitä ja hakee kuuneltavaksi ja katseltavaksi musiikkia ja videoleikkeitä. YouTube toi mukanaan kaikille ihmisille mahdolllisuuden saada omia julkaisujaan maailmanlaajuiseen levitykseen, ja vieläpä ihan ilmaiseksi. Ei siis ihme, että palveluun on kertynyt jo miljoonia videoita. Wikipedia-sivustolle puolestaan kuka tahansa saattaa luoda sivun, johon taas kuka tahansa voi tuottaa tietoa, lisätä, poistaa tai korjata sitä.

Sosiaalisella medialla voi olla ratkaiseva voima tuoda joitain asioita esille. YouTube-videopalvelun ja blogosfäärin väitetään ratkaisseen Yhdysvaltain senaatin vaalit vuonna 2006. Vallassa ollut senaattori solvasi julkisesti hänen vaalitilaisuuksiaan seurannutta videobloggaajaa. Yleisen arvion mukaan videoklipin tehokkaan leviämisen myötä kyseisen senaattorin (George Allen) paikka Virginian osavaltiosta meni demokraateille antaen heille ratkaisevan 51. paikan satapaikkaisessa senaatissa. [[12]]

22.11.12 MTV3 Huomenta Suomi -ohjelman Mediakokki -osuudessa kirjailija Anja Snellman puhui sosiaalisen median roolista liittyen Gazan alueen taisteluihin. Snellman kertoi, miten taisteluosapuolet tiedottavat tilanteesta muun muassa Twitterissä, josta ajantasainen tieto leviää nopeasti ympäri maailman. Mielenkiintoista ajatella, että on olemassa joku sosiaalisen median "vastuuhenkilö", jonka tehtävänä on tiedottaa tapahtumista maailmalle. Iltasanomat -lehden verkkosivuilla puolestaan ilmestyi 23.11.2012 artikkeli, jossa Mielenterveyden Keskusliiton puheenjohtaja, psykologi Pekka Sauri kertoo henkisen vertaistuen hakemisesta ja saamisesta internetin kautta. Esimerkiksi Facebook on yksi väline vertaistukemiseen. [[13]]

Sosiaalinen media siis mitä ilmeisimmin on sosiaalista. Nuorten aikuisten parissa on jo nähtävissä merkkejä siitä, että jopa saman katon alla asuvat keskustelevat sosiaalisen median avulla, vaikka fyysisestikin tapaaminen olisi helppoa kurkistamalla viereiseen huoeeseen. Tulevaisuus näyttänee miten me sosiaalista mediaa lopulta sovellamme. Käykö lopulta niin, että olemme sosiaalisia ainoastaan aukaistessamme tietokoneen.

Lähteet

Alasilta, A. 2009. Blogi tulee töihin.Helsinki: Infor.

Domingo, D. & Heinonen, A. 2008. Weblogs and Journalism. A Typology To Explore the Blurring Boundaries. Nordicom Review 29, 3-15

Matikainen, Janne: [[14]] ja perinteisen median rajalla. Helsingin yliopisto, Viestinnän tutkimuskeskus CRC 2009.

Schmidt, J. 2007. Bloggin Practices: An Analytical framework. Journal of Computer-Mediated Communication, 12(4), 13. Saatavilla www-muodossa. http://jcmc.indiana.edu/vol12/issue4/schmidt.html. Luettu 22.11.2012

Scoble, R. & Israel, S. 2008. Blogit ja bisnes. Yritys 2.0. Helsinki: Basam Books.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media (Luettu 21.11.2012)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flickr

http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0

http://www.alexa.com/topsites (Luettu 21.11.2012)

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288518669980.html (Luettu 23.11.2012)

http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-media