Keskustelu:Näpistelijät
A-OSA
Sugata Mitra: Build a School in the Cloud
Tulevaisuuden oppiminen
- katsoimme videon viimeisenä, mikä vaikutti katsomiskokonaisuuteen: ensimmäiseksi katsominen olisi antanut ihan hyvän pohjan muille videoille
- ihmisistä tulee koulussa koneen osia
- tulevaisuuden taitojen arviointia vaikea: relevantin tiedon poimiminen valtavasta tietomäärästä myös tulevaisuudessa eli kriittinen lukutaito
- mikä tieto on tärkeätä ja mikä ei, niiden erottaminen?
- Kaikki eivät ole yhtä hyvä kaikessa
- tuliko lapsille syvällinen ymmärrys esimerkiksi biokemian opiskelusta? vai oppivatko he pinnallisesti?
- olisi kaivannut lisätietoa, miten oppiminen toimi ja millaisia kognitiivisia muutoksia?
- intialaisille lapsille myös teknologia oli uutta mikä osaltaan motivoi heitä, voiko tämä toimia aina? vai häviääkö motivaatio jossain vaiheessa kun laite on tuttu?
- "kouluja ei tarvita"-ajatus: kaikki eivät halua tietää asioista vaan katsovat esim. teeveetä
- yhden kiinnostavan asian opiskeleminen tuottaa yksipuolisen maailmankuvan
- kyllä kaikkien on osattava perustaidot: kirjoitus, laskutaito -> niiden osaamattomuus tuottaa eriarvoisuutta
- vuosien ajan taistelu, että kaikki osaisivat lukea ja nyt lakaistaisiin taidot maton alle -> järjettömän kuuloinen ajatus!
- kaikkien ei tarvitse osata kaikkea täydellisesti: mutta esim matikka tarvitaan kaupan teossa, ei joudu huijatuksi, lukujen hahmottaminen
- koska tiedon saa nopeasti käsiinsä, koulun ei tarvitse tuottaa ulko-oppimista enää
- mutta muistin päälle rakennamme uutta tietoa asioista
- lankanumeroiden muistaminen ennen, töissä ongelmatilanteessa muistaa vastaavan tilanteen ja se auttaa asian hoitamisessa
- "uusi teknologia vie aina kyvyn muistaa" - panikointi
- mutta muistia voi käyttää johonkin muutun kuin esim. numeroiden muistamiseen
- kiinnostusten toisen tekemiseen kasvattaa motivaatiota
- toiselle kertominen voi syventää oppimista
- "granny cloud" ja isoäiti tapa kysellä
- kehuminen osaamisesta: oppii paremmin ja muistaa paremmin
- kokeet sulkevat aivot, koska stressiä, vrt. työelämä, kokeessa ei välttämättä muista mutta kokeen jälkeen muistaa heti
- muistaa ehkä jopa kohdan kirjasta, jossa vastaus on mutta sitä ei voi käyttää
- keskustella ryhmässä kokeiden sijaan
- opettaja ohjaaja ja kysymysten esittäjä
- koulunkäynnin mahdollistuminen myös kehittyvissä maissa tietokoneen, mutta vaatii edelleen internetin
- tarvitaanko koulunkäyntiä enää
- entä oman kielen katoaminen, jos käytetään vain englantia opetuksessa? esim. tieteessä julkaistaan englanniksi eikä suomeksi
- maailmanlaajuiselle yleiskielelle on tarvetta, mutta pienten kielten säilyvyys on turvattava, esim. Intiassa
https://www.theschoolinthecloud.org/ - kriittisyys jäi videossa aika vähälle, positiivisuutta
Noah
- Facebookin pahuus
- emme tätäkään katsonut ensin, mikä olisi ehkä ollut tarpeen
- klikkausten määrä havainnollistui hyvin
- Noah aika hätäinen käyttäjä -> ei keskittynyt pitkään mihinkään, kuvasi hyvin ajattelun ja toiminnan muutosta digitaalisen median aikana
- ei ehkä yleistä kuvaa teknologian tuomista ongelmista vaan yhden henkilön netin käyttö
- ilman saatetekstiä: kuvaus mustasukkaisesta ja epävarmasta, tyhmästä pojasta, joka ymmärtää väärin, puiston penkillä ymmärtää, että joku "puhuu nyt varmasti minusta"- ajattelu
- Facebookissa tykätään myös surullisista postauksista
- videochatissa tyttö niin sanottu "viisas" hahmo, joka kertoi miten asiat ovat
- yksityisyyden rikkominen, käytti Facebookkia väärin vrt. tekstiviestit ja kirjeet -> yksityisyyttä on voitu loukata ennen Facebookkia!
- poika ei kiinnitä huomiota tyttöystäväänsä ja sai kokea saman chattitytöltä
- kaikki jää nettiin ja Facebookin poistaminen
- teinien ylianalysointi viesteistä
- viestittelyssä omat sääntönsä, uutinen kommunikoinnista viesteissä, esim. pisteen käyttäminen
- keskittymisen herpaantuminen ja keskittymisen lyhytkestoisuus, mutta kärjistikö video
- ajan käyttö: selailee ilman syytä sivustoja
- jos on syytä keskittyä, luulisi että ihmiset keskittyvät?
- Noah keskittyi heti kun luuli tyttöystävän jättävän hänet eli epänormaalissa tilanteessa
- ohjaajien ajatus videon taustalla? http://ryersonfolio.com/tiff-profile-patrick-cederberg-and-walter-woodman-directors-of-noah/
- päivät menettivät merkityksensä
- olivatko etäsuhteessa? kommunikaatio muka rajoittui vain internettiin?
- menikö chatissa tapaamansa tytön jälkeen ulos, tutustui uuteen maailmana
- Noah nimen symboliikka? sulkee ensin koneen ja pakenee kun vielä voi ja johdattaa myös muut pelastukseen
- jos netti ei toimi tai sivu se turhauttaa
- kommunikaatio välineen vaihtaminen sen mukaan mikä toimii parhaiten
- oli useita eri välineitä, joilla kommunikoida -> päättivät olla kommunikoimatta, koska välineet eivät toimineet
- teknologian toimivuuden merkittävyys, synnyttää raivoa ja turhautumista, voi johtaa jopa laitteen hajottamiseen -> huomaa miten kärsimättömyys on kasvanut, saatavuus kasvanut ja helpottunut, joten kaikki on saatava heti
B-OSA
Moduli I -- Johdanto -video
Keskustelimme johdantoluennon yhteydessä erityisesti siitä, mikä on opettajan ja oppilaan suhde digitaalisen median kohdalla. Pohdimme miten vanhempien tulisi suhtautua digitaaliseen mediaan ja lapsiin sen käyttäjinä avoimemmin ja osallistumalla. Näin digitaalisesta mediasta ei tule mörköä vaan turvallinen paikka toimia. Esimerkkinä käytimme Pokemon Go-peliä, jonka avulla lapset ja vanhemmat voivat yhdessä tutusta digitaaliseen mediaan. Keskustelumme päähuomio oli lukutaidossa ja sen merkityksessä digitaalisen median käytössä. Pohdimme erityisesti analyyttisen- ja kriittisenlukutaidon merkitystä. On erityisen tärkeätä, että nuoret ymmärtävät mikä esimerkiksi Internet on ja miten se toimii. Pohdimme muun muassa ymmärtävätkö lapset, että Google ei välttämättä ole luotettava hakukone vaan myös yritys joka tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa. Lisäksi analyyttisen lukutaidon kohdalla esille nousi eri tekstilajien tunnistaminen, esimerkiksi uutisen tunnistaminen ja näin luotettavan tiedon löytäminen. Kriittisen lukutaidon kohdalla mietimme sitä, miten sosiaalisessa mediassa on mahdollista esittää helposti jotain muuta kuin on. Lisäksi keskustelimme siitä, miten omilla teoilla voi vaikuttaa sosiaalisessa mediassa tai internetissä esimerkiksi niin, että jättää tietoisesti klikkaamatta tai jakamatta joidenkin sivustojen linkkejä. Keskustelun lopuksi mietimme mitä viidessä vuodessa on tapahtunut ja ovatko nuoret tulleet tiedostavammiksi digitaalisen median suhteen.
Moduli II -- Wikioppiminen -video
Keskustelimme erityisesti wikioppimisen hyvistä ja huonoista puolista sekä siitä, miten wikioppiminen tai sen tapaiset opiskelumuodot näkyvät peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa. Totesimme, että peruskouluihin ja lukioihin olisi hyvä saada lisää kiinnostuksen ohjaamaa oppimista, kuitenkin niin, että jokainen saisi koulutuksen kautta jonkinlaisen yleissivistyksen. Näin oppiminen olisi ehkä mielekkäämpää. Kaikki opiskeleminen ei voi suuntautua vain kiinnostuksen mukaisesti. Pohdimme myös, miten työelämän tarpeet ovat muuttuneet ja kuinka vuorovaikutuksesta ja sen hallinnasta on tullut entistä tärkeämpää. Tähän liittyy kuitenkin kääntöpuolena jatkuva esillä oleminen ja itsensä brändääminen, joka pidemmän päälle on erittäin raskasta. Jotkut ovat kuitenkin kääntäneet tämän edukseen ja luoneet harrastuksistaan tai kiinnostuksen kohteistaan itselleen ammatin (blogi, youtuben tubettajat ym.), jonka toteutumista on edesauttanut digitaalinen media. Toisaalta tähän liittyy myös varjopuolena se, että kaikki ihmiset eivät ole sosiaalisia tai halukkaita toimimaan ryhmässä. Jäävätkö he tulevaisuudessa ulkopuolelle jostakin. Lopuksi keskustelimme siitä, onko wiki- tai ryhmäoppiminen lisääntynyt viime vuosina. Totesimme, että erilaiset ryhmätyöt ainakin yliopistossa ovat lisääntyneet, mutta varsinainen wikioppiminen oli ryhmällemme täysin uutta.
Moduli III -- Wikipedian viisi pilaria ja wikiopisto -video
Henkilökohtaisesti en ole ihan noin positiivisilla mietteillä suhteessa yhteiseen tekemiseen verkossa. Vaan hieman skeptinen. Miksikö? Tuntuu, että maalaisjärki (tolkun ihmiset), hyvä tahto, huumori ja oikein-ymmärtäminen ovat jossain määrin olleet kadoksissa viime aikoina. Hmm, vai lienenkö itse jonkinsortin mielensäpahoittaja? Myönnän hetimiten, että osittain verkossa tekeminen on onnistunut, kuten Wikipedia sen osoittaa. Wikipedia on jotenkin onnistunut saavuttamaan sellaisen aseman, ettei sitä haluta sössiä.
Vaikka tällainen vastarannan kiiski tai kuha olenkin, niin pidän hyvänä, että on myös paikkoja (esimerkiksi Wikiopisto), jossa voi tuoda julki vähän kevyemminkin muodostettua materiaalia, eikä heti litistetä lyttyyn. Neutraaliutta ja objektiivisuutta on hyvä harjoitella omissa tuotoksissa ja toisten töitä arvioidessa. Täydellisyyteen ei koskaan päästä. Ja ainut mikä on varmaa on epävarma.
Luennossa tuli kivasti esille armollisuus. Että armollisesti korjattaisiin, jos todetaan korjauksen tarvetta. Omasta puolestani tynkä-artikkelit saavat armon olla Wikipediassa. Olen joskus saanut tynkä-artikkelista jonkin uuden suunnan ja päässyt eteenpäin. Saattaapa olla niinkin, että monen mielestä tynkä-artikkelin jatkaminen tuntuu helpommalta kuin uuden aloittaminen tyhjästä.
Vähän ristiriitaista. Toisaalta hyvä, että mahdollisimman moni voi osallistua ja saa tuotua oman äänensä esille. Mutta toisaalta, en välttämättä haluaisi ihan kenen tahansa kirjoituksia lukea. Kyllä kirjoituksella ja kirjoituksella on eroja. Jos pitäisi saada mahdollisimman asiantuntevaa tietoa jostakin ja käytettävä aikakin on tietysti rajallinen, niin mieluusti toivoisin lukevani erinomaisen asiantuntijan kirjoittamaa tekstiä. Hyvä siis, että Wikipediassa on lähdevaatimus, vaikka löyhäkin.
Joka tapauksessa, viiden pilarin ohjesäännöissä on sopivaa asennetta kaikenlaiseen yhdessä tekemiseen ja toimimiseen.
--elina
Wikipediassa ja myös Wikiopistossa hienointa on ajatus vapaudesta tuottaa ja muokata sisältöä. Mielenkiintoista videolla oli keskustelu siitä, mikä on tietämisen arvoista ja miten Wikipediassa artikkeleiden aiheet ja määrät vaihtelevat eri kielialueilla. Esimerkiksi Suomessa voi olla artikkeleita aiheista, joita ei ole englannin kielisessä Wikipediassa lainkaan.
Jäin erityisesti pohtimaan Wikiopiston kohdalla sitä, mikä on lopulta tieteellinen julkaisu ja voisiko Wikiopistossa esimerkiksi julkaista tieteellisiä artikkeleita. Itselläni on ilmeisesti melko jäykkä käsitys tieteestä, tai en tiedä asiasta tarpeeksi, mutta mielestäni tieteellinen julkaisu on jonkun Suomen yliopiston julkaisemaa tutkimustietoa, joka on myös tunnustettu osaksi akateemista yhteisöä. Ehkä ongelma onkin juuri tämä: Wikiopisto on vielä liian tuntematon. Tutkimushankkeiden toteuttaminen Wikiopistossa kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, mutta kuka lopulta valvoo tutkimuksen totuudellisuutta tai sitä, että se on toteutettu oikein? Tässä tapauksessa osallistujien tulisi olla jonkin asteisia asiantuntijoita, jotta tutkimuksesta tulisi tieteellisesti pätevä.
Toisaalta on Wikiopistossa hyviäkin puolia opinnäytteiden tai kurssien kannalta. Videolla mainittiin, että yliopistossa ei kurssien jälkeen palata ryhmätöihin tai vastaaviin kurssitöihin. Wikiopistossa tehtyihin töihin voisi palata tulevaisuudessa ja seurata esimerkiksi sitä, miten työ tai tutkielma kehittyy ja millaista keskustelua sitä syntyy. Näin oma tutkielma voisi laajentua ja siihen tulisi uusia näkökulmia. Toisaalta tämä vaatii esimerkiksi tutkielman tekijältä mielenkiintoa ja aikaa seurata Wikiopistoa. Lisäksi tähän liittyy tiedon jakaminen, mikä on tärkeätä. Wikiopiston kautta on mahdollista jakaa tietoa helposti ja keskustella muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa. Tämä mahdollistaisi sen, että yksilö voisi opiskella laaja-alaisemmin ilman, että hänen on päästävä esimerkiksi yliopistoon. Näin ollen yksilöillä, joilla ei ole resursseja päästä opiskelemaan, voisivat silti kasvattaa tietämystään heitä kiinnostavista asioista Wikiopistossa.
Wikiopistossa on siis hyvät ja huonot puolensa eikä sitä selvästi tunneta vielä Suomessa tarpeeksi. Sivustolla on edelleen melko vähän toteutuneita keskusteluita ja itselleni koko yhteisö on täysin uusi. Vaikka video oli viisi vuotta vanha, ei kehitystä ilmeisesti ole tapahtunut ihan hirveästi…
Tällaisia ajatuksia. Vähän sekavia sellaisia. Jotenkin tästä videosta oli vaikea nyhtää irti mitään :D
Kuten Elina tuossa kirjotti, niin tuo viiden pilarin ohjesääntö oli kyllä hyvä ja sen soveltaminen yhdessä tekemiseen olisi hyvä. Siinä on hyvin tuotu esille, mitä yhdessä tekeminen on ja mitä sillä voidaan saavuttaa. Voisiko sitä esimerkiksi soveltaa yliopistossa tai vaikka ihan peruskoulussa?
Emma-Lotta
Videolla puhuttiin siitä, miten Wikiopisto on vasta muotoutumassa omanlaisekseen ympäristöksi (ja niinkuin ylempänä todettiinkin, kehitys ei ilmeisesti ole ollut kovin nopeaa…). Kiehtovaa oli huomio siitä, että tiedon rakentuminen ja jopa käyttötapa riippuvat kulttuurista, kielestä ja kunkin alueen käyttäjäkunnan mieltymyksistä: englanninkielinen wikipedia on eri näköinen kuin suomenkielinen, ja sama näkyy varmasti myös wikiopistossa.
Wikiopistossa myös uuden tiedon tuottaminen on sallittua. Mietiskelin reaaliaikaisen tutkimuksenteon mahdollisuuksia: mitä jos tutkimuksen kirjaisi suoraan wikiopistoon, jossa se olisi muiden nähtävillä ja kommentoitavissa koko syntyprosessinsa ajan? Tiedon tuottaminen ja oppiminen olisi aika korostetusti sosiaalista toimintaa tällaisessa tilanteessa. Tarjolla olisi ehkä paremmat mahdollisuudet keskusteluun kuin perinteisessä tutkimuksenteossa, kun kommentteihin olisi helppo vastata ja sitten edelleen vastata näihin vastauksiin – tieto hioutuisi hienompaan muotoon jokaisen korjauksen ja korjausehdotuksen myötä. Realistisesti ajatellenhan tämä vaatisi paljon aikaa ja tarpeeksi paljon tutkimuksesta (aidosti) kiinnostuneita ihmisiä, joita ei välttämättä noin vaan olekaan saatavilla. Toisaalta opinnäytetöissä tällainen tieteellisen tutkimuksenteon ja wikioppimisen sekamuoto voisi olla aika jännä kokemus.
Sähköinen media ja wikiopiston tyyppiset alustat varmaan myös mahdollistavat sen, että tieteellisen julkaisemisen rajat venyvät ja määritelmä laajenee. Toisaalta voi olla vähän turhan optimistinen kuvitelma, että tällaista muutosta olisi tapahtumassa kovin nopeasti (etenkään kun ottaa huomioon, ettei tilanne ole kovin pitkälle päässyt viimeisessä viidessä vuodessa). Tieteen kentän uudistumiselle olisi ehkä paineita, mutta onko siihen valmiuksia? Tieteenteon kulttuuri on lopulta aika vakiintunutta, ja murrosvaiheessa voi tulla ongelmia vaikkapa sen suhteen, mikä lasketaan viralliseksi tieteelliseksi julkaisuksi – olisiko se wikiopisto lopulta pätevä julkaisukanava tutkimukselle, ja kuka julkaisisi lehdessään tutkimuksen joka on jo vapaasti netissä saatavilla? Wikiopiston hyödyntäminen opiskelussa vaatisi opettamisen uudistusta ja siirtymistä kohti wikioppimista, yhteisöllisyyttä, projektioppimista (näiden ongelmia ja toki myös etuja käytiinkin viime kerralla läpi).
Olen myös muiden kanssa samaa mieltä siitä, että Wikipedian säännöt sopivat aika hyvin oikeastaan kaikkeen yhteisölliseen toimimiseen.
-Susanna
Minua jäi häiritsemään, kun videolla Vadén kuvaili Wikipediaa ”kuolleen tiedon säilytyspaikaksi” verrattuna wikiopistoon, mikä sinänsä on ihan relevanttia, mutta toisaalta Wikipedia painottaa olevansa tietosanakirja. Eikö tietosanakirjojen idea nimenomaan ole koota jo olemassa olevaa tietoa kokonaisuudeksi, josta pystyy helposti hakemaan asiasta tietoa, jonka pohjalta voi mahdollisesti lähteä kehittämään kyseistä asiaa pidemmälle. Tietosanakirjan tai Wikipedian ei siis ole edes tarpeenmukaista olla varsinaisena alustana tieteen tekemiselle vaan varastoida senhetkinen paikkansapitävä tieto tai tiedot, minkä takia sen toimiminen vain ”kuolleen tiedon varastoijana” tuntui melko tarpeettomalta.
Ja on hyvä että on olemassa esimerkiksi tutkimuksen tarkoitukseen paremmin sopivia sivuja, kuten vaikka tämä Wikiopisto.
Wikipedian neutraalista näkökulmasta oli myös kiinnostavaa, kuinka Wikipedian ei edes ole tarkoitus välittää ”oikeaa” tai ”parasta” tietoa, vaan sen tarkoitus on olla neutraali tietosanakirja. Tämmöinen lähestymistapa tietoon voi osoittautua ongelmalliseksi, jos tieteellisinä pidettyjä asioita yritetään pitää neutraaleina. Esimerkiksi jos Wikipedian artikkeli evoluutiosta voitaisiin teologisesta näkökulmasta nähdä värittyneenä, koska evoluutio esitetään faktana, eikä se ole Wikipediassa esimerkiksi evoluutioteoria nimellä, vaan tuota hakusanaa käyttämällä päätyy evoluutio sivulle. Ja jos evoluutio esitettäisiin Wikipediassa evoluutioteoria-artikkelina, senkin voisi tulkita mielipiteelliseksi.
Voi olla että olen vanhanaikainen, mutta minun on hirvittävän vaikea mieltää yhteisölliseksi toiminnaksi esimerkiksi Wikipedian kaltaisia sivustoja. Artikkeleita tavallaan rakennetaan yhdessä, mutta niiden muuttaminen ja muokkaaminen, kuitenkin yleensä tehdään yksin. Toki siellä on mahdollisuus keskusteluihin, mutta kuinkakohan moni niitä oikeasti käyttää, eikä vain muokkaile kaikessa hiljaisuudessa artikkeleita tahtomaansa muotoon. Wikiopistossa yhteisöllisyys on ehkä selkeämpää, kun meillä on selkeästi yhteinen päämäärä mitä yritämme yhdessä selvittää.
Olen muiden kanssa samaa mieltä että Wikipedian pilarit pätevät aika hyvin kaikkeen sosiaaliseen toimintaan, minkä pyrkimyksenä on luoda jotain. Wikipedian ohjeet tälle ovat jopa lempeämmät, millaiseen meininkiin välillä törmää esimerkiksi luennoilla. Onneksi melko harvoin mutta, joskus olen törmännyt että jonkun ihmisen mielipide on saatettu tyrmätä täysin, eikä oman mielipiteen puolustamiselle ole juurikaan annettu mahdollisuutta.
-ainokem
Moduli IV -- Vapauden asteet verkkomediassa -video
Tässä ajatuksia, mitä itsellä heräsi videota katsellessa:
Nämä erilaiset (neljä) vallantasot liittyvät myös analyyttiseen ja kriittiseen lukutaitoon, joista oli puhe aikaisemmilla videoilla. Esimerkiksi sen ymmärtäminen, että Facebook kontrolloi sivustojaan ja omistaa sinne tuotetut materiaalit. Näin ollen ei ole täysin sama, mitä sivustolle laittaa. Omistajan näkökulmasta käyttäjät ovat tuote, jota myydään, mikä on muuttanut yksityisyyttä. Olisi ymmärrettävä, että käyttämällä jotain sosiaalisen median palvelua, sinusta tulee osa tuotetta ja yritys saa toiminnastasi rahaa. Tämän ymmärtämällä pystyy suhtautumaan kriittisemmin palveluiden toimintaan ja myös ymmärtämään paremmin niiden toimintaa. Tähän liittyy myös sen ymmärtäminen, että Facebook tai Google ovat luovuttaneet valtaa käyttäjilleen eli niissä on toisen asteen vapautta. Käyttäjien mukaisesti sivustot muuttuvat. Esimerkiksi Googlen hakukone suhteuttaa haut käyttäjän aikaisempiin hakuihin. Tämä on jälleen osa analyyttista lukutaitoa. On oleellista ymmärtää, miten Google toimii, jotta siihen osaa suhtautua oikein.
Vapaus on mahdollistanut sen, että jokainen, jolla on pääsy internetiin, voi oppia jotain uutta. Aatteiden ja ideologioiden levittäminen on tullut entistä helpommaksi ja näin ollen myös ihmisen mahdollisuus sivistyä on tullut helpommaksi. Toisaalta vapaudella on huonotkin puolensa, koska aina ei voi olla varma mikä on totta ja mikä ei. Mielestäni on edelleen tärkeätä, että joillain sivustoilla on portinvartijoita, jotka pitävät huolen, että sivustoilla julkaistava tieto on luotettavaa, kuten esimerkiksi uutiset tai tiedejulkaisut. Tärkeätä on se, että sivustoille on mahdollisuus päästä ja että tietoa on mahdollista lukea. Sivustoilla on kuitenkin tärkeätä olla esimerkiksi kommentointi mahdollisuus, jotta asioista on mahdollista keskustella ja esittää mielipiteitä. On siis oltava sivustoja, joita valvotaan, mutta samalla myös sivustoja, joita voidaan tehdä ja muokata yhdessä eli niin sanottuja open source sivustoja, jotta jokaisella on myös mahdollisuus tuottaa sisältöä ilman, että sitä valvotaan tai säädellään.
Videota katsellessa tuli myös mieleen käsin kirjoittamisen ja internetissä julkaisemisen suhde. Onko vapaampaa kirjoittaa käsin ja jakaa sitä eteenpäin kuin julkaista netissä, joka on säädeltyä. Toisaalta tämä vaatii kirjoitustaitoa ja jakaminen on hitaampaa, mutta esimerkiksi vallankumouksellisessa mielessä tämä voisi olla vapaampaa. Toisaalta internetissä toiminen takaa nopean tiedon levittämisen laajalle alueelle. Voisiko kuitenkin joskus olla niin, että kirjoittamisesta tulee suositumpaa, koska internetiä valvotaan ja kontrolloidaan (ainakin osittain) esimerkiksi valtioiden toimesta? Voisiko joskus tapahtua käänne, että käsin kirjoittaminen lisääntyy jälleen, koska se voi olla turvallisempaa?
Emma-Lotta
Kontrollia ei välttämättä tule ajatelleeksi tai huomanneeksi. Vaikka kontrollia onkin, niin internet on tuonut vapautta monille eri alueille, olipa kyse politiikasta, oppimisesta, ideologioista, vallankumouksesta, ....
Luennossa käytiin läpi erilaisia median vapausasteita. Verkkomedian osalta 0 ja 1 -tasot ovat tyypillisiä. Vierailen informaatiota yksisuuntaisesti tarjoavilla sivuilla ja sitten myös sivuilla, joissa on jokin kommentointi tai liketysmahdollisuus. Opiskeluissa liikutaan tuplatasollakin, jossa mitä-sanotaan lisäksi voi vaikuttaa myös siihen miten-sanotaan. Verkon triplataso onkin jo vaativampaa puuhaa, jos pohditaan ihan sähkön ja kaapelien omavaraisuutta. Ilman nettiverkkoa, triplatasoista vapautta voisi olla vaikkapa koulutustilanteissa, joissa porukalla fyysisesti paikalla ollen tuotetaan ja hallitaan, mutta mahdollisuus näkyvyyteen ei ole lainkaan samaa luokkaa kuin verkossa voisi olla. Olisi hyvä ymmärtää taustoja ja omaa sijaintiaan näillä vapausasteilla erilaisia toimintoja tehdessään. Millaisia asioita haluan edistää. Malttaisinko joskus olla myös klikkaamatta? Kaupankäynnistä ja kontrollista on monesti kyse. Mitä FB tai Google antavat ja mitä käyttäjät antavat? Onko vaihtokauppa reilu? Käyttäjämääristä päätellen kauppa on riittävän reilua ja neuvottelua käydään jatkuvasti. Käyttäjä miettii mitä julkaisen ja <FB> miettii, miten käyttäisin käyttäjästä saamiani tietoja. Aina ei ole haittaa, vaikka olisinkin kontrolloitu ja myyntiartikkeli, mutta ehkä joskus haluaisin olla näistä sivussa ja irti.
Luennosta jäi mieleen Khan Academy. Siihen voisi tutustua lähemmin. Hienoa toimintaa!
'Oikeus tulla kuunnelluksi, mutta ei kuulluksi'. Massaan voi hukkua, eikä tuotokset johda välttämättä mihinkään. Mutta sitten joku asia saattaa yllättäen saada siivet alleen ja ponnahtaa viraaliksi.
--elina
Jostain syystä tästä modulista on hirveän vaikea keksiä mitään mielekästä pohdintaa, mutta yritetään saada jotain aikaan tähän…
Internet tosiaan on siinä suhteessa vapaa ympäristö, että jo nyt käytännön tasolla kuka tahansa voi julkaista netissä mitä tahansa. Vapauden eri tasot eri medioissa on kuitenkin hyvä tuntea, että osaa sopivalla tavalla harkita sitä, miten mitäkin sivustoa käyttää ja mitä missäkin tahtoo lopulta julkaista. On myös helpompi ymmärtää ajatuksia sivujen toiminnan välillä, jos tiedostaa vaikkapa Googlen tai Facebookin tavoitteen myydä käyttäjien huomiota mainostajille. Jokainen voi sitten itse päättää, missä määrin tahtoo tulla tuotteistetuksi.
Toisaalta en ehkä pitäisi vapautta itseisarvona, sillä alempien vapauden asteiden medioille on oikeasti tarvetta. Kyllä uutisia tulee edelleen mieluiten seurattua sellaisilta kanavilta, missä lukijoilla on korkeintaan kommentointi- ja tykkäysmahdollisuus. Olisi kiinnostavaa nähdä, millaiseksi muotoutuisi vaikkapa uutissivusto, jolle kuka tahansa voisi julkaista omia uutisjuttujaan ja -kuviaan (onkohan tällaista jo kokeiltu jossain?), vaikkakin vapaa rellestäminen netissä johtaa joskus helposti aika rumiin tuloksiin ja tuloksena voisi olla vain trollien temmellyskenttä. Wikipediankin nykyinen luotettavuus perustuu lopulta aika pitkälti siihen, että on se yhteisö, joka jaksaa omistautua sisällön muokkaamiselle ja laadun valvomiselle.
-Susanna
Verkkomedioiden vapaus, varsinkin yleisimpien sosiaalisten median kanavien vapaus, esitettiin videolla olevan melko näennäistä, ja se sai pohtimaan omaa suhdettani sosiaaliseen mediaan. Itse en ainakaan tule normaalissa arjessa ajatelleeksi, että esimerkiksi Facebookkia käyttäessäni, olisin sivuston näkökulmasta siellä lähinnä sitä varten että minulle voitaisiin esittää minulle sopivia mainoksia. Kyllä senkin pitäisi jo aiheuttaa pientä huolta, kun tajuaa että monet suosituimmat sosiaalisenmediansivustot ovat Amerikkalaisten suuryritysten omistuksessa. Videolla ei juuri käyty läpi kuin kaksi ensimmäistä vapauden astetta, jotka kattoivat verkkolehtien julkaisut ja niiden luoman näennäisen vapauden kommenttipalstan muodossa ja Facebookin tai YouTuben tyyppisten kanavien vapauden, joissa käyttäjät luovat sisällön, mutta julkaisualusta omistaa ne ja pystyy asettamaan sääntöjä ja rajoittamaan käyttäjiensä vapauksia.
Minusta on myös ihan kiinnostava pohtia, että onko esimerkiksi uutissivustoille edes tarpeellista olla käyttäjilleen erityisen vapaita? Tuoko se uutisiin hirveästi uutta informaatioarvoa, että sinne loppuun saa käydä näpyttämässä nasakan mielipiteen kyseisestä aiheesta vai onko se kommenttipalsta, siellä lähinnä houkuttelemassa ihmisiä, että he klikkaisivat provosoivia otsikoita, ihan vaan että pääsisivät kommenttipalstalle kertomaan mielipiteensä tai ajatuksensa, jolla ei loppujenlopuksi ole väliä kuin heille itselleen.
YouTubessa on tapahtumassa kiinnostavaa käyttäjien vapauden rajoittamista. YouTube on alkanut tiukemmin vahtimaan sitä minkä se säännöissään kuvailee ”mainostaja ystävälliseksi sisällöksi”. Jos sisältö ei ole mainostajaystävällistä, videolle asetetaan ikäraja ja se menettää mainosoikeudet. Tämä on koettu ongelmalliseksi, koska nykyään on ihmisiä, jotka tienaavat sillä että tekevät videoita YouTubeen ja nyt he menettävät mainostuloja. Lisäksi YouTuben sisältöä koskevat ohjeet, eivät ole kovin tarkkoja koska ikärajoja on pistetty videoille joissa esimerkiksi, ihmiset kertovat masennuksestaan tai jossa henkilöillä on paljon aknearpia.
Kiroilun kieltäminen YouTubessa on puhuttanut sen käyttäjiä ja on pohdittu että rajoittaako se ilmaisun- tai jopa sananvapautta. YouTube on ottanut selvästi sellaisen linjan että haluaa tukea ainoastaan sellaista sisältöä, joka on myös lapsiystävällistä, mikä on sinänsä ongelmallista, koska se rajaa aika suuren YouTubeen käyttäjäryhmästä pois, jotka voisivat olla kiinnostuneita rajummasta sisällöstä.
Sivusto on myös lanseeraamassa uutta ”YouTube Hero” systeemiä, jonka tarkoitus on antaa joillekin videoiden katsojille oikeuksia asettaa videoille ikärajoituksia tai jopa poistaa niitä, jos kokevat niiden sisällöt sopimattomiksi. YouTube Hero on muutenkin kiinnostavasti yritetty pelillistään, tekemällä portaikollisen etenemisen, että mitä korkeammalle on edennyt, sen enemmän saa valtuuksia saa vapauksia sensuroida sivustolla esitettyä sisältöä. YouTube yrittää siis rajata sellaisen sisällön luomista minkä kokee sopimattomaksi ja palkitsee sellaisia käyttäjiä, jotka auttavat heitä kitkemään sopimatonta sisältöä pois.
Tuli aika paljon tekstiä tästä YouTubesta, mutta se on minusta hyvä ja ajankohtainen esimerkki siitä mitä ongelmia voi koitua siitä, kun julkaisualustalla on oikeudet käyttäjiensä luomaan sisältöön, että se voi alkaa rajoittamaan käyttäjiensä vapautta. Tämä voi johtaa siihen että alustalle sopimattoman sisällön tuottajat menevät sitten tekemään sisältöä muille julkaisualustoille, ja tässä tapauksessa YouTube menettää sisällön tekijöitä ja sitä kautta myös katsojia.
-ainokem
Moduli V -- Danah Boyd: It's Complicated -video
- nuorten yksityisyys: Miten nuoret ymmärtävät yksityisyyden ja ovatko he kiinnostuneita siitä?
- Nuoret kertovat aika vapaasti asioista, mutta poimivat salaisemmat asiat, jotka eivät tule julkisiksi
- asiat joilla ei ole väliä, voivat olla julkisia -> ne ohitetaan helposti
- asioita halutaan jakaa laajalle yleisölle, kaverimäärälle: salataan arkiluontoiset asiat erilaisten koodien avulla, esimerkkinä laulujen sanojen jakaminen FB, äiti ei tunnista, mutta kaverit tunnistavat
- julkinen on eri kuin julkaista: netin ulkopuolella: haluaa mennä ulos, mutta ei halua olla esillä -> nettiin laitettavat asiat ovat julkisia, jos niitä ei rajaa/suojaa
- nuoret saattavat salata nettiminänsä, koska siellä on erilainen sosiaalinen piiri: Netti mahdollistaa sen, että voi olla jotain muuta, ehkä jopa oma itsensä -> koulussa erilaisuus ei ole niin helppoa (!)
- yksityisyyttä suojelee myös tekojen naamioiminen netissä: esim. julkaistu materiaali ei ole yhdistettävissä "oikeaan" persoonaan
- oletuksena jaetaan ja valitaan mikä on yksityistä: kaikki jaettu ei ole tarkoitettu kaikille -> esim. perheen jäsenet käyvät kommentoimassa tai näkevät julkaisut, kommentoivat vaikka eivät ymmärrä kontekstia, eivät ymmärrä sääntöjä
- internetin ulkopuolella: puiston penkillä istutaan ja jutellaan -> joku tulee mukaan keskusteluun yhtäkkiä -> diginatiiveille netti on yksi "puiston penkki" -> vanhempien ja nuorten erilainen ymmärrys koodeista, toiminnasta netissä
- kommenttien poistaminen, koska niitä ei haluttu enää tulevassa muistella: kirjallisen kommentin voi näyttää, vertaa puheeseen: ei voida todistaa, että joku on sanonut jotain, kommentin avulla mahdollista todistaa
- Facebookin de-aktivoiminen ja aktivoiminen jatkuvasti -> oman yksityisyyden suojaaminen, tarve pitää oma yksityisyytensä -> hyvin kekseliästä, mutta samalla työlästä, Sijaiskodin lapsilla ei muka olisi oikeutta yksityisyyteen -> miksi edes joutuu tekemään näin, eikö kaikilla ole oikeus yksityisyyteen?
- salakielellä ja koodeilla saadaan yksityisyyttä, meemit esim eivät aukene ilman suurempaa kontekstia -> oma koodikielensä meemeissä, voi tehdä etiketti virheen kirjoittamalla vääränlaisen tekstin väärään meemiin
- sisäpiirin vitsit: ulkopuolinen ei tajua ja voi käydä kokonaisia keskusteluja -> muokkautunut kuvien ja tekstin osaksi (meemeiksi)
- vanhemmat kokevat netin vaarallisemmaksi: eihän puistossa käytyjä keskusteluja valvota selän takaa, vrt. vanhemmat haluat tietää netissä käydyt keskustelut -> vanhemmat eivät ymmärrä samalla lailla digitaalista mediaa ja kokevat sen erilailla
- ei peloteltaisi liikaa netin vaaroista, vaan avoimmuutta -> vahtiminen johtaa karkuun juoksemiseen, kuten videossa tuli esille, vrt. FB:stä lähdettiin pois, kun vahemmat tulivat sinne (Snäp)
- nuorilla tulisi olla vapaus/oikeus toimia itsenäisesti ja yksityisesti -> vanhemmista irtautuminen olennaista ja itsenäisyyden opetteleminen -> ei onnistu jos jatkuvasti valvotaan toimintaa netissä -> kompastelujen kautta oppiminen
- minkä takia koetaan tarpeelliseksi suojella: nettikiusaaminen helppoa niin nuorten kuin aikuistenkin kohdalla -> netti näyttää uhkaavammalta kuin se onkaan -> puuttui tästä videosta vaikka on olennaista (!) -> esimerkit itsemurhista, esim. Amanda esimerkki -> kiusaamisen kohdalla sanotaan, että kerro opettajalle: netissä rikkooko sääntöjä jos näyttää nettikeskusteluja? - voi tapahtua ympäristössä jossa vanhempi tai opettaja ei ole auktoriteetti -> ei luontevaa kertoa asiasta
- yksityisyysviestit ja kommentointi kiusaamisena, näkyy sekä nuorten, että aikuisten
- nuorilla on maalaisjärjeä ja osaavat toimia fiksusti, ei esim. suostuta alastonkuviin -> mutta snäpissä ajatus kuvien poistumisesta heti, mutta oikeasti voi ottaa screenshotin, jolloin kuva jää tallelle -> puhelin ilmoittaa kuitenkin jos joku ottaa screenshotin kuvastasi (EMME YMMÄRRÄ MITEN TÄMÄ ON MAHDOLLISTA!!) -> snäpin reaaliaikaisuus
- laajempi konteksti diginatiivius -> digitaalinen media luonnollinen konteksti nuorille toimia
Moduli VI -- Program or be programmed
- video todella paasaava ja pelotteleva -> ne jotka eivät osaa ohjelmoida ovat pulassa tulevaisuudessa -> onko näin?
- miksi kaikkien olisi osattava tehdä omat ohjelmansa
- lukutaitoon vertaaminen: ennen pappi luki mitä halusi, muu jäi pimentoon - kirjoitustaidon myötä kirjoitettiin mitä haluttiin
- tavallinen kuluttaja suurten markkinoiden armoilla
- pelin sääntöjen ymmärtäminen, jotta osaa toimia ja arvioida kriittisesti mediassa
- video erittäin provosoiva: jäi häiritsemään, pelon ilmapiirin luominen -> program or be programmed -> jos et toimi, tulet olemaan kaikkien vietävissä -> onko näin mustavalkoista!
- kriittiinen käyttäjä riittäisi: tietää, että asioissa on eri puolia ja ohjelmien tekijä omia intressejään. Olenko valmis hyväksymään tämän ja otan riskin siitä, että joku hyötyy toiminnastani myös?
- entä jos ei kiinnosta koodata? Saako silti käyttää nettiä? eikö syvällinen ymmärrys ja kriittinen lukutaito riitä?
- valintojen tekeminen internetissä: haluamme valintoja, mutta kavennammeko samalla omia mahdollisuuksiamme? vrt. ed. video: nuoret toimivat kapealla alueella, jolla omat sääntönsä
- valinnat vaikuttavat ympäröivän maailman rakentamiseen, tiedostamattamme rakennamme omaa "kuplaamme" -> esim. nettikaupan tms. mainokset näkyvät Facebookissa sen mukaan onko niissä käyty, selaushistorian vaikutus!
- Google haun muokkaaminen ryhmässä -> asioita voi kontrolloida -> mutta vaatii sen, että tiedostaa tämän mahdollisuuden!
- valinnat pienentävät elämänpiiriä
- Facebookin mainokset: mainoksiin sivun reunassa ei kosketa -> ajatus, että ne ovat viiruksia? Mainokset ylipäätään raivostuttavia: pomppuikkunat, videot
- Kiinnostavaa: Youtuben mainosten skippaaminen: mutta ruvettu tunkemaan asiaa siihen 5s, joka on pakko katsoa -> mainostajat hoksanneet tämän, 5s irvaileminen mainostamisessa
- valinnoilla vaikuttaminen netissä: en klikkaa tiettyjä asioita
- klikkiotsikoinnit! -> klikinsäästäjä auttanut valitsemaan, että ei tarvitse klikata
- onko vapautta olla valitsemasta: mikä on valinta? Olisi muitakin hakukoneita kuin Google, mutta ne eivät ole niin hyviä -> tiedostaa, että on muita tai, että Google ei ole paras!
- suurin osa ohjelmistoista on tehty yleisimmille koneille
- open source ohjelmat
- opetusohjelmassa nykyään koodaus: perusymmärrys siitä miten asiat toimivat -> seuraava sukupolvi ei ohjelmoitu, toisin kuin me olemme!! Lampaiden laidunmaat: Facebook ja snäp yms. -> ollaanko menossa parempaan suuntaan
- olemmeko aina pykälän jäljessä? pieni joukko perillä sen hetkisestä mediasta, eliitti
- vaikka kaikki osaavat koodata, eivät koodaa vrt. kaikki osaavat kirjoittaa eivät ole kirjailijoita -> ovatko jäljessä edes? Mitä iloa olisi, että kaikki osaisivat kaikkea samalla lailla tai tekisivät toisille koko ajan jotain?
- ei maailma lopu vaikka kaikki eivät koodaa! KRIITTINEN LUKUTAITO JÄLLEEN KERRAN! Kaikilla mahdollisuus olla eliittiä eli osata koodata! Valinta on se haluaako lähteä eliittiin mukaan. Käyttäjä taso on hyvä kunhan käyttää kriittisesti: ymmärtää toiminnan ja yksityisyyden
- tähän vielä lisään, että tiivistelmässähän voisi kytkeä tätä sitten siihen, miksi koulussa on tärkeätä opettaa sitä medialukutaitoa sen koodauksen rinnalla // E-L - tuli myös tässä mieleen, että tämä valinnan vapauteenhan liittyy vielä se, että emme voi valita olla käyttämättä internettiä, koska melkein kaikki on siellä nykyään tai ainakin jäämme paljosta paitsi/elämä vaikeutuu, jos valitsemme olla käyttämättä internettiä tai esim. vaikka älypuhelinta. Kai tämänkin jotenkin tähän liittyy // E-L
Moduli VII -- Changing Education Paradigms + Lukemisen uudet tavat
- lukutaidon muutos ja huonontuminen - uutinen lukutaidon huontontumisesta 10.10. - miten motivoida lukemaan - opiskellaanko töiden takia - pidetäänkö opiskelua itseisarvona - olisiko enemmän motivaatiota, jos olisi variaatiota opiskelun suhteen, mutta osaako lapsi arvioida mikä hänelle sopii - tasoryhmät vai kaikki samassa kasassa? - opettamisen lähtökohta lapsessa/nuoressa - tukea enemmän sitä, että jokainen saisi opiskella omassa tahdissaan: esim. vaativampia tehtäviä matematiikassa - akateeminen ja ei-akateeminen: koulujakäymättömät "huipputyypit" antavat ehkä vääränlaista mallia, mukana yleensä paljon tuuria - koulutuksella on väliä: ilman pätevyyttä ei välttämättä saa töitä kaikilla aloilla - mutta digitaalinen media mahdollistanut ammatin luomisen itselleen tyhjästä - onko mahdollista kehittää vielä uusia mediakulttuurin muotoja, kuten Google tms? Onko kaikki isot yritykset jo olemassa? - Videoista paistaa, että on "syntiä" , jos ei tuota itse sisältä nettiin!! Passiivinen käyttö on edelleen suosittua - aikaa on vähän niin mielummin lukee oikeata ja varmaa tietoa asiantuntijalta - netti on mahdollisuus kaikille, mikä on hyvä -> kaikilla on mahdollisuus julkaista vaikka ei koskaan julkaisisi mitään! - Viihdesisältöä tuotetaan paljon: kuvat tms. - miksi kaikkien tulisi olla osallistumassa ja tärkeitä -> erittäin lannistava ajatus, eikö saisi olla tavis, stressaava ajatus, että muutan maailman - tieteen ja viihteen erotteleminen - tekstien määrä valtava, mutta lukeminen mielletään edelleen perinteisessä mielessä - on kuitenkin osattava lukea myös emojieita sekä esim. meemejä - mutta harmiteltavaa, että kirjallisuuden lukeminen vähenee - pinnallista lukemista koko ajan, mutta luettuja ei tarvi välttämättä muistaa samalla tavalla kuin kaunokirjallisuutta - koulun ei kuitenkaan tarvitse olla samanlaista kuin vapaa-aika, analyyttiset välineet - koulu perinteitä ylläpitävä eikä yleissivistävänä? -> koulun oltava yleisivistystä yllä pitävä - miten vertaisoppiminen pitää huolen yleisivistyksestä: opettajan oltava mukana kuitenkin ohjaajana: kertomassa mikä oli hyvää ja huonoa - perinne jämähtänyt ja vanhoja rakenteita ylläpitävä - opettaja luo turvallisuuden tunnetta: voi tarvittaessa kysyä miten asiat ovat jos on epävarma - koulu ei enää samalla tasolla laitteiden suhteen: oppilaat tietävät enemmän kuin opettajat - fanifiktio: tekstien ja tietojen pyörittäminen jatkuvasti, mutta yhteiskunta ei katso tätä "oikeaksi" lukemiseksi tai kirjoittamiseksi. Miten fanifiktio on huonompaa kuin kaunokirjallisuus? Jäykistä asenteista eroon pääseminen. - Lukemisen määritteleminen: mikä on lukemista ja mikä ei - ikävaihe vaikuttaa: miten nykylapset tai nuoret muuttuvat tulevaisuudessa - kirja voi olla jopa omituinen esineenä, lapsi selaa lehteä kuin iPadia - e-kirjojen nykytila: käytetäänkö niitä - printtimedian muutos: vähenemään päin, luetaan enemmän vain kesällä
elina: Pohdittiin, onkohan e-kirjojen käyttö lisääntynyt. Tein simppelin kyselyn kirjastot fi -sivustolla, tuli tällaisia lukuja:
| Koko maa,2014 | Koko maa,2015 | |
|---|---|---|
| E-kirjojen käyttökerrat (lainaus) | 151 082 | 265 232,89 |
| E-lehtien käyttökerrat (lainaus) | 372 896,19 | 608 340 |
Viimeisimmästä Kirjastolehdestä poimaisin muutaman linkin, jotka tuntuivat liippaisevan aiheitamme Nevanlinnan mielestä wikipedian mahtavuus ei piile siinä mitä sieltä löytyy, vaan siinä minkä mahdollisuuden se antaa.[1] Taantuvasta lukutaidosta [2] ja vähän vanhempi artikkeli, toisinajattelija Stallman [3]
elina/18.10.2016
Vielä vähän tilastoja sähköisistä julkaisuista [4]
elina/26.10.2016
Moduli VIII --
- oliko tutkimus eettisesti hyväksyttävää? - tietojen käyttö luvatta - tieteen etiikan lähtökohta: ihmisten tiedettävä, että heitä tutkitaan tiettynä aikana tiettyyn tarkoitukseen - tunteiden vaikutukset hyvin pieniä lopulta - positiivinen johti positiiviseen - tutkimuksen kritisoiminen - esim. nuorten salakoodien (ks. ed) tulkinta puutteellista, koska kielen käyttö erilaista - huonosti tehty tutkimus ylipäätään - Ihmisille tuli tietoon, että FB voi käyttää tietoja tai manipuloida feediä algoritmin avulla - positiivinen johti positiivisuuteen: hieno elämä vertautuu omaan elämään - liiallinen positiivisuus johtaa vähempään kirjoittamiseen - positiivisuus voi johtaa positiiviseen esittämiseen FB:ssä - jos arki on jatkuvaa hehkutusta, miten voi kommentoida isoja onnellisia mullistuksia - FB koetaan paikaksi, jonne halutaan luoda kuva täydellisestä elämästä, helppo valehdella verkossa, instassa kuvia vain kauniista asioista - ikävätkin asiat voi muuttaa hassuiksi sattumuksiksi: tarinallistaminen - mielummin yli-positiivisuus kuin negatiivisuus - vähä negatiivisuus riittää tunteiden siirtämiseen - negatiivisuus tarttuu herkästi fyysisessä kanssa käymisessä, negatiivisuus jää mieleen helpommin kuin hyvä - empatian herääminen ennemmin kuin ärtymyksen - FB rullataan vain menemään ja tapahtuvat hukkuvat massaan: surut ja ilot vaihtelee - fyysisessä tapaamisessa on enemmän hetkessä mukana - on tullut selväksi, että FB on pahasta - tämä on hyvä tiedostaa!! jatkuvasti kerrotaan että FB on pahasta ja maailma tuhoutuu - facebookin käyttäminen muuttunut: ei enää päivitetä samalla lailla, parisuhdettakaan ei päivitetä sinne - yhteydenpito siirtynyt - onko FB liian julkinen paikka ilmoittaa asioistaan? - FB kuitenkin edelleen tapahtumien ilmotuspaikka, maailman tapahtumien kertaaminen - "parannetaan maailmaa Facebookissa" - nuoret ja lapset eivät kuitenkaan ole FB yhtä suuressa määrin - FB ei ole mitään syytä olla keräämättä tietoa - kaikilla ei ole mahdollisuuttaa valita muuta kuin FB ja he eivät tod.näk tiedä miten FB toimii tai käyttää valtaansa -> ovat FB armoilla
Moduli IX -- Lasten ja nuorten mediaympäristöt ja monilukutaito
- median muutos tutkimukset
- yhteiskunnan muutos suhteessa median muutokseen ja median käytön muutokseen
- samankaltaisuutta edellisten videoiden kanssa
- kuvallisen lukutaidon kasvaminen ja kuvilla viestimien, kuvan ja tekstin välinen raja hämärtynyt
- visuaalisten kanavien tärkeys, kuvalla vastataan kuvalla, kuva ja teksti ovat kiinteä liitto: viesteissä liitetään kuvaan jonkinlaista tekstiä
-kuvien lähettäminen kasvanut eikä jakseta kirjoittaa mitään
- kuvien ottamisen helppous, kynnys ottaa kuvia madaltunut mutta julkaisemiseen on iiso kynnys: mietitään tarkkaan mitä julkaistaan vrt. teinien ottamiin alastonkuviin snäpissä joiden ajateltiin katoavan
- miten aivot toimivat e-kirjoja luettaessa oli kiinnostavaa, itsekin huomaa eron e-kirjan ja normaalin kirjan lukemisen välillä, suuren eron tekee millä laitteella lukeminen tapahtuu, viekö huomioita taustalla oleva netti, jonne voi sukeltaa
- netin käyttö alkaa jo varhain, alle 1-vuotiailla ja laitteiden käyttäminen sujuu luonnostaan
- koulun ja harrastuksen yhdistäminen: mikä on hyväksytty harrastus koulumaailmassa ja kaveripiirissä? Monen eri maailman välillä palloileminen
- harrastusten hyväksyttävyys näkyy myös pukeutumisessa: mikä on sallittua pukeutumista koulussa? Koulun kulttuurin kapeus tietyissä ikäluokissa
- entä "kolmas tila" koulun ja vapaa-ajan välillä: kirjasto voisi olla tällainen paikka, yleinen oleskelutila, jossa tietoa ja vapaa-ajan toimintaa: kirjaston muuttuva rooli hengailun paikkana (tavaroiden lainaaminen, pelien pelaaminen ym.), mutta samalla pitäisi säilyttää perinteinen kirjasto -> ihmisten houkutteleminen kirjastoihin muilla keinoin kuin kirjoilla, joka johtaa ehkä kirjojen huomaamiseen kirjastoissa
- Kirjastot suosittelevat hittikirjojen perusteella muita kirjoja ja niiden kautta voidaan saada nuoria lukemaan
- "kolmas tila" jäi meille vähän hämärän peittoon ja mitä sillä lopulta tarkoitetaan, esim. koulun ja kirjaston välinen suhde? Tarkoittaako se sitä, että houkutellaan kahvien avulla ja samalla opitaan käyttämään jotain laitetta?
- lukutaidon hallinta ja moninainen lukutaito tuottaa esim. hyviä pisa-tuloksia
- itsevarmuus lisää menestystä ja osaamistaitoja, netin aktiivinen käyttäminen lisää lukutaitoa
- tyttöjen ja poikien erot lukemisen suhteen: onko lukemisesta siirtynyt pelaamiseen esim. tyttöjen kohdalla. Pelaaminen ei ole pahasta aina: esim. strategia pelien pelaajat ovat älyllisesti lahjakkaita. Pelaaminen lähempänä lukemista kuin esim. television katsominen, koska ei passivoi aivoja
- lukemisen muutos: ei lueta alusta loppuun tai syvällisesti, oppilaat saavuttavat tiedon epälineaarisesti
- kiinnostuksen kohteen suuntaaminen, omalla tavalla opiskeleminen: mutta onko tämä vaikeata: ei resursseja tehdä muutosta omaehtoiseen opiskeluun, vaikka välineitä on
- tuleeko kiinnostuksen kohteesta ammatti helposti? Ammatin valintaan vaikuttaa monta seikkaa, kiinnostuksen kohteen syntyminen voi kestää kauan? Vielä parikymppisenäkin mietitään vielä, että mitä halutaan olla isona
- jos oppii paremmin visuaalisuuden kautta, voisi opiskella tällä tavalla, tehokas oppilaslähtöinen oppimistapa
- puhuimme myös taito-ja taide-aineiden pakkolisuudesta: miksi käsityötä on pakko opiskella? Eikö voisi itse valita mitä ottaa? näin voisi käyttää hyödyksi kaiken ajan opiskella sitä mikä itseä kiinnostaa
Moduli X -- Damsel in Distress + The Oscars and the Bechdel Test
- naisten roolit ja esittäminen videopeleissä
- nainen pelastettava objekti, joka ei voi pelastautua itse vaan tarvitsee miehen avukseen
- ajateltiinko vanhemmissa peleissä, että pelit ovat vain miehille: vanhemmissa mediumeissa hyväksi havaitut teemat siirrettiin peleihin 70-80-luvulla
- on myös naispääosia pelattavissa, mutta pelit eivät ole suosittuja tai nousseet pinnalle (!) -> vei pohjaa videoilta
- entä jos verrattaisiin mies- ja naispääosahahmojen määrää?
- oletus valkoisesta heteromiehestä kaiken taustalla, mikä siirretään pelimaailmaan: syötetään miehille normia, johon kaikki eivät mahdu, sukupuolirooleja uusinetaan peleissä
- peleissä ei vain lihaksilla merkitystä vaan myös esim. taikavoimilla: miksi niitä ei voisi olla myös naisella?
- fantasia peleissä vain valkoisia ihmisiä: ei kuulemma realistista, että pelissä on mustia vaikka mukana myös lohikäärme!
- videon alussa: nainen pääosassa ja sankarina, mutta julkaistiin niin että mies pääosassa ja nainen pelastettavan roolissa! Aikaisempien pelien jatko-osa muunneltu
- nainen pelastettava objekti + seksikäs vaatetus -> miehen halun kohde
- myös naisen sukupuoliroolia uusinetaan ja annetaan ahdas lokero: tätä tapahtuu ylipäätään mediassa
- avuttoman naisen rooli. Sopiiko nykyaikaan?
- päteekö naisen rooli myös kirjallisuudessa? kirjoja tehdään lukeville tytöille ja niissä on vahvoja ja nuoria tyttöhahmoja, HP:ssa Hermione fksu
- Harry Potter kaikille lukijoille, koska päähenkilö poika/mies, mutta esim. Nälkäpeli naisille, koska naispäähahmo
- miehet eivät voi samastua Nälkäpeliin?
- Game of Thronesissa paljon vahvoja naishenkilöitä, mutta silti "kaikki" seuraavat!
- Naisilla vähemmän vuorosanoja kuin miehillä elokuvissa, naisia ei elokuvissa järkevinä keskustelijoina tai tärkeinä keskustelijoina
- luokkahuoneessa koetaan, että naiset puhuvat puolet ajasta vaikka puhuvat kolmanneksen, jos puhuvat puolet ajasta koetaan, että puhuvat koko ajan (Googlesta?)
- Ärsyttävä tutkimus!
- miksi kahden naisen on puhuttava? miksi ei mies ja nainen? testissä
- mitkä elokuvat kykenevät siihen, että mies ei ole keskeisesti läsnä?
- miten paljon elokuvissa ylipäätään keskustellaan nykyään? Onko keskustelulla mitään väliä enää? Miten monessa elokuvassa keskustellaan yli minuuttia?
- Miksi naisille ei kirjoiteta hyviä rooleja? Saako elokuvan tuotantoon helpommin jos pääosassa nainen, onko vain naisille suunnattu elokuva jos ei miestä pääosassa?
- myös Suomessa keskustelu tästä
- naisnäyttelijät eivät saa hyviä rooleja, iällä suuri merkitys!! -> naisille tarjottavat roolit tietyn ikäisille
- oletuksena edelleen valkoinen heteromies kaiken keskus ja oikea ihminen
- Netflixin uutta sarjaa Get Down kritisoitu liiallisista mustista näyttelijöistä, Orange is the new black liikaa naisia ja saanut kritiikkiä
- vuoden 2016 oscareissa ei yhtään mustaa ehdokasta
- tilanne parantunut myös viime vuosina: naispääosia isoissa elokuvissa
- Furiosa testi: jos miehet raivostuvat elokuvan liiallisesta naispääosista !
- miehet tuntuvat suuttuvan jos nainen on pääosassa tai isossa roolissa, onko tämä kulttuurisidonnaista?
- Walking dead pelissä musta mies ja tyttö pääosassa
- Videoiden esittäjä kiistelty (nimi?): vääristelee ja jättää kertomatta asioita, ei kerro esim peleistä kaikkea, yksipuolista keskustelua videoista koska ei kommentointi mahdollisesti, provosoiko vain? Onko kurssin vetäjä tietoinen tästä? Vai onko valittu vain aiheiden takia tähän?
- Onko videon tarkoitus vain tuoda ilmi ongelmia? Pitäisikö katsojan tiedostaa, että ei puhu täysin totta tai vääristelee?
- Fall out 4 pystyy valitsemaan naishahmojen pelattavaksi: ei ole perusteltua että nainen osaa ampua, mutta miehen ampumistaito on perusteltua, oletus, että pelataan miehellä eikä naisella, koska alun tarina miehestä, kerronnallinen aukko
- elokuvissa ei kiinnitä huomiota ongelmiin, koska olemme kasvaneet kulttuurissamme
- jonkun täytyy osoittaa ongelmia että ne huomaa, koska kulttuuri
- miksi emme välttämättä huomaa toistuvia teemoja, esim. peleissä: Mariossa kaikki pelit samalla kaavalla, mutta tähän ei kiinnitetä huomiota ennen kuin joku sen kertoo
- jälleen kerran kriittinen lukutaito
Aloita keskustelu sivusta Näpistelijät
Keskustelusivuilla käyttäjät keskustelevat siitä, miten Wikiopiston sisältöä voi kehittää mahdollisimman hyväksi. Voit käyttää tätä sivua aloittaaksesi muiden kanssa keskustelun siitä, miten sivua Näpistelijät voisi parantaa.
