Keskustelu:Marraskuu
MOI!
Olen nyt liittynyt ryhmään Marraskuu. Kiitos kun otitte minut matkaan. Lupaan olla aktiivisesti ryhmän toiminnassa mukana.
Riharkon
Tervetuloa ryhmään mukaan! Ei kun tulta päin! KazaMaarit
Oliko meillä tarkoitus krjoittaa tekstiä omin sanoin, ilman lähdemerkintöjä tekstin sisällä?
Riharkon
Jostain syystä mielessäni oli minun osalleni lankesi sosiaalisen median käsitteen teoreettinen kuvaus, josta olenkin tehnyt oman versioni, joka on tässä alla. Nyt kun huomasin tuolta sivustomme tehtävä1. linkin alta, että minun osallani onkin blogi-kirjoitus niin rupean sitten tekemään siitä sitten pientä osuuttani. Olenpa nyt sitten ainakin päässyt kiinni kahteen osa-alueeseen...Kirjoittamaani tekstiä sa lainata mielin määrin, jos jotain uutta tai erilaista siihen saahaan.
Sosiaalinen media Sosiaalinen media on Shayne Bowmanin ja Chris Willisin (2005, 10) mukaan monelta monelle alusta, jossa yleisö kirjaa tietojaan kaikille saatavaksi. Duttonin (2008, 216) mielestä sosiaalisen median keskeisimpänä erona perinteiseen mediaan verrattuna on sen vuorovaikutteinen toiminta-ajatus. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden perustana nähdään kolme asiaa: yhdessä luominen, jakaminen ja osallistuminen. Näiden kolmen perustan tulee kaikkien olla läsnä, jotta sosiaalisen median toiminta-ajatus muodostuu yhteisölliseksi. Sosiaalisen median toimivuuden mahdollistaa yhteisöllisyys ja uudet teknologiset laitteet. Sosiaalisen median käsite on laaja käsite, joka ulottaa siipensä moneen suuntaan, joten sen hahmottaminen saattaa olla suuri pala purtavaksi. Sosiaalisen median käsitteen jakaminen kuuteen genreen auttaa saamaan paremmin kiinni sen ominaisuuksista. Sosiaalisen median genreja ovat: sisällön luominen ja julkaiseminen, sisällön jakaminen, yhteistuotanto, virtuaalimaailmat ja verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut. Mukaan voidaan myös laskea kuuluvaksi liitännäispalvelut, kuten Googlen monipuoliset mahdollisuudet. (Matikainen 2009, 13.) Sosiaalisen median käsitettä miettiessä voidaan ajatella sen taustalla olevan erilaisia piirteitä. Scholzin (2007) mukaan sosiaalinen media sisältää ideologisia piirteitä, avoimuutta, demokratiaa, vapaata kirjoittamista, amatöörien voimaa, hierarkian vähyyttä ja kollektiivistaälyä. Matikainen (2009, 11) pitää sosiaalisen median keskeisinä piirteinä yhteisöllisyyttä, jossa tekstit ovat vapaita, yhteisöllisesti tuotettuja ja jaettu erilaisiin mediasisältöihin. Sosiaalinen media-käsitteen sanojen avaamisessa saattaa olla asian ratkaisu. Sosiaalinen ja media – käsitteet, joiden molempien takaa löytyy omat merkityksensä tuovat käsitteelle oman vivahteensa. Sosiaalinen viittaa yhteisölliseen toimintaan, jossa ihmiset jakavat asioita keskenään. Media viittaa julkisissa kanavissa esitettäviin asioihin. Toisaalta (Matikainen 2009, 13.) Sosiaalisen median käsitteen mietinnässä tulee huomioida sen käyttömotiivi. Sosiaalisen median käytössä motiivina on nuorilla sosiaalinen peruste, kun vanhemmilla taas se on tiedon täsmällisyys. Kaiken kaikkiaan syyt käyttää sosiaalista mediaa ovat siis tiedon jakaminen, sosiaaliset suhteet, toisten tapaaminen ja vapaus julkaista erilaisia tekstejä sekä toisten kirjoitusten lukeminen. (Matikainen 2009, 40.)
Erkkola (2008) esittää sosiaalisen median vuorovaikutteisuuden, kaksisuuntaisuuden, avoimuuden ja demokraattisuuden vahvoiksi piirteiksi, kun puhutaan sosiaalisen median olomuodoista. Perinteisenä erona Erkkola pitää eroavaisuudet sosiaalisen median ja perinteisen median välillä. Toisena suurena piirteenä pidetään sosiaalisen median tiedon pirstaloituminen ja rakentuminen pienistä osasista, joka rikkoo tiedon perinteisen muodon. Kolmantena Erkkola tuo esiin teknologiasidonnaisuuden, jossa hyödynnetään esim. Internet-sivustoja. Neljäntenä hän näkee kollektiivisuuden, yhteisöllisen tiedon tuottamisen. Viidentenä piirteenä hän kirjoittaa olevan sosiaalisen median moniulotteisuus, jossa tietoa ikään kuin kudotaan yhteen osasista ja nivotaan asiat toisiinsa monisäikeisesti. Eroavaisuudesta kirjoittaa myös (Majava 2006; Suoranta 2006; Sirkkunen 2006) Sosiaalisen median ero perinteiseen mediaan on sisällöntuotannossa, joka on hajautettua ja käyttäjät tuottavat tietoa entistä aktiivisemmin mahdollisuuksien vuoksi.
Lähteet Bowman, S & Willis, C. 2005. The Future Is Here, But Do News Media Companies See It? Nieman Reports 59, 4, 6-10. Dutton, W. 2008. The Wisdom of Collaborative Network Organizations: Capturing the Value of Networks Individuals. Prometheus 26, 3, 211-230. Erkkola, J-P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio. Lopputyö. Majava, J. 2006. Kohti sosiaalista verkkoa. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen & M. Villi. (toim.) Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Yliopistopaino. Matikainen, J. 2009. Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Helsingin yliopisto. Saatavilla www-muodossa <http://www.helsinki.fi/crc/Julkaisut/sosiaalisen_ja_perinteisen_median_rajalla_raportti.pdf> 18.11.2012 Scholz, T. 2007. The Web 2.0. Ideology. Saatavilla www-muodossa http://www.collactive.net/journalisms/2007/10/3/the-web-20-ideology.html. luettu 18.11.2012 Suoranta, J. 2006. Aikuisten mediatajun jäljillä. Aikuiskasvatus 26, 3, 211-220. Sirkkunen, E. 2006. Vertaismedia haastaa perinteisen joukkoviestinnän. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen & M. Villi. (toim.) Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Yliopistopaino.
Aloita keskustelu sivusta Marraskuu
Keskustelusivuilla käyttäjät keskustelevat siitä, miten Wikiopiston sisältöä voi kehittää mahdollisimman hyväksi. Voit käyttää tätä sivua aloittaaksesi muiden kanssa keskustelun siitä, miten sivua Marraskuu voisi parantaa.
