Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/Mielikuvituksettomat

16.09.2019 Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

• Totesimme, että teksti oli mielestämme hyvä aloitus kurssille ja suurimmaksi osaksi selkeää luettavaa jokaisen mielestä.

• Pohdimme, voisiko Millsin ajatuksia intellektuaalisesta ammattitaidosta soveltaa myös opiskeluun, ja pitäisikö opiskelijoiden harjoittaa samankaltaista työskentelyä kuin yhteiskuntatieteilijän.

• Esimerkiksi Millsin kuvaama päiväkirjan kirjoittaminen ja omista ajatuksista sekä ideoista tehtävien muistiinpanojen kerääminen tuntuu etenkin opintojen alkuvaiheessa vieraalta tavalta työskennellä, vaikka tiedossa on, että omien ajatusten jäsentäminen ja muistiin kirjoittaminen auttaa käsiteltävien asioiden työstämistä.

• Pohdimme, lisääkö monimutkainen tapa kirjoittaa tieteenalan ja tutkimuksen arvostusta, ja onko haastava teksti hienompaa. Yhteinen käsitys siitä, että yksi hyvän kirjoittajan tunnusmerkeistä on se, että hän kykenee kirjoittamaan haastavista ja monimutkaisistakin asioista selkeästi.

• Selkeä teksti palvelee suurempaa yleisöä ja tuo akateemisen maailman helpommin lähestyttäväksi.

• Mielestämme Millsin ajatus siitä, että omiin kokemuksiin tulisi ajatustyössä suhtautua samanaikaisesti sekä niihin luottaen että niitä kyseenalaistaen oli mielenkiintoinen. Voiko omia kokemuksia käyttää tapausesimerkkeinä, vai heikentäisivätkö ne tutkimuksen arvoa? Onko kirjoittajan oltava aina neutraali, vai onko joskus aiheellista puhua esimerkiksi tuntemuksista? Kokemukset sekä voimavara että rajoitus.

• Kokemukset kiinnostuksen ohjaajina, esimerkiksi opinnäytetöiden aiheen valinta.

23.9.2019 Päiväkirjojen purku

• Monet toiminnot liittyivät palautumiseen, omaan jaksamiseen sekä hyvinvointiin.
• Päivään kuului opiskelua, minkä totesimme liittyvän tutkinnon suorittamiseen.
• Vastuuntunto, sopimusten kunnioittaminen ja toisten ihmisten kunnioittaminen ohjasi valintojamme.
• Kulttuuri ja kuluttaminen oli osana monen päivää.
• Ihmissuhteiden ylläpito ja niihin panostaminen näkyi.
• Itsensä kehittäminen opiskelujen ulkopuolella.
• Elämänhallinta ja aikataulutus oli myös monella ”projektina”.
• Tietenkin myös perustarpeiden täyttäminen oli suuressa osassa.
• Vapaa-ajan täyttäminen.

30.9.2019 Tutkittiinko rikkaiden ajatuksia oikein?

• Pohdimme sitä, että pitäisi tutustua itse tutkimukseen, jotta voisi kunnolla arvioida tutkimusta. Suhtautuivatko he kriittisesti tulosten yleistettävyyteen? Olivatko kysymykset johdattelevia? - Todennäköisesti tutkimuksen uutisointi on korostanut tiettyjä kommentteja ja yksinkertaistanut tuloksia. Monet lukevat vaan lehtijutun/-jutut tai pelkän otsikon, jolloin kuva tutkimuksen tuloksista jää helposti suppeaksi ja voi antaa osittain väärän kuvan tutkimuksesta. Itse tutkimus vaikuttaisi kuitenkin olevan hyvin tehty.
• Juttuun oli kerätty kontekstista irrotettuja yksittäisiä kommentteja, todennäköisesti niitä kärjistetyimpiä lausahduksia. Saattaa antaa karumman vaikutelman tuloksista kuin mitä tulokset kokonaisuudessaan kertovat.
• Keskustelimme myös jonkin verran haastatteluista otetuista lainauksista. Sinänsä ymmärrettävä näkökulma, ettei henkilö halua antaa itse ansaitsemiaan (tai perimiään) rahojaan kellekään tai jos kyseessä on henkilö, joka ei aktiivisesti pyri työllistymään. Toisaalta sillekin on jokin syy, esim. mielenterveysongelmat. Asia ei ole niin yksinkertainen tai helppo kun “mene vaan töihin” tyyliset kommentit viestittävät.
• Pohdimme myös, miten henkilön tausta (esim. jos on koko ikänsä elänyt hyvin varakkaissa oloissa tai jos on tehnyt paljon töitä menestyäkseen yrittäjänä) vaikuttaa ihmisen mielipiteen muodostumiseen ja toisiin ihmisiin suhtautumiseen. Mitä suurempi ero elämäntilanteissa, sitä hankalampi on ymmärtää toisen tilannetta.
• Pohdimme, saisivatko pienituloiset vastaavanlaisessa tutkimuksessa enemmän sympatioita verrattuna näihin Suomen varakkaimpiin kuuluviin ihmisiin. Jos pienituloiset arvostelisivat huipputuloisia, olisiko se hyväksyttävämpää? Varakkaita on kenties helpompi arvostella, koska heillä menee ulospäin katsottuna hyvin elämässä, kun taas pienituloisilla on haasteellista monella tavalla.
• Useimmilla rikkailla ja köyhillä on tietynlaisia ennakkoluuloja toisistaan. Syntyy helposti kärjistyksiä, olettamuksia ja tietynlaisia mielikuvia toisesta ryhmästä ja sen jäsenistä, jos ympärillä on pääasiassa samaan tulotasoon kuuluvia ihmisiä ja toisessa ääripäässä olevat ovat melko kaukaisia.

7.10.2019 Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

• Miten tutkimuksen teko ei edellytä vain totuuden tavoittelua ja siinä pysymistä sekä todellisuudentajua, vaan myös mahdollisuuksien tajua? Keskiössä yhteiskuntatieteellisen ajattelun poliittista relevanssi ja muutosvoima.

• Aloitimme pohdintamme sosiologisen mielikuvituksen kautta. Mielestämme sosiologisen mielikuvituksen avulla voi olla mahdollista hahmottaa olemassa olevia mahdollisuuksia laajemmin. Sosiologinen mielikuvitus ikään kuin johdattelee pohtimaan ja laajentamaan omaa ajattelutapaansa mahdollisuuksien havaitsemiseksi. Samalla niin kutsuttujen sosiologian joutomaiden kontekstissa voidaan toisaalta kyseenalaistaa olemassa olevaa.

• Pohdintamme jatkui pyörittelemään sosiologisen mielikuvituksen käsitettä. Lopulta päädyimme jonkinasteisiin, kaikkia tyydyttävään lopputulokseen siitä, että sosiologisen mielikuvituksen käsite on luultavimmin alati laajeneva käsite, jolle ei ole muodostunut vakiintunutta määritelmää.

• Keskustelimme myös siitä, kuinka sosiologia voi osaltaan harjoittaa toivon politiikkaa osoittamalla, kuinka asiat voisivat olla toisin.

• Nykypäivän tutkimus voi olla muutosta tuottavaa. Maailman muuttamisen aktiivinen edistäminen voi myös olla sosiologista tutkimusta. Keskeistä siinä on muutospyrkimyksen lisäksi tutkimuksen osallistavuus. Jäimme pohtimaan, onko tulevaisuuden kehityssuuntaa tutkimusten saralla yhä enenemissä määrin muutokseen pyrkivää, ns. taistelevaa tutkimusta. Tutkimusasetelmat osoittaisivat sosiologista mielikuvitusta, jossa ei olisi nykypäivänä tunnettuja selkeitä rajoja tutkijoiden ja tutkittavien välillä. Tutkittavat osallistuisivat osaltaan tutkimuksen tekemiseen ja pyrkisivät sen avulla muuttamaan todellisuutta.

21.10.2019 Ääni ja kuva

https://www.instagram.com/p/B3sl4I0H78X/?utm_source=ig_web_copy_link

Tiedämme kuvasta todeksi:

• Kylie Jenner on tunnettu ja tunnistettava julkisuuden henkilö.
• Kuva on otettu tietystä henkilöstä.
• Kuvassa näkyy auto, nainen ja kolme miestä.
• Yllättävän vähän voi kuvasta tietää todeksi.
• Jos katsoo kuvaa ilman taustatietoja, ei voi tietää esimerkiksi kuvassa olevan naisen asemaa tai henkilöllisyyttä.

Mitä emme voi varmaksi tietää, vaan olettaa tosiksi:

• Paparazzi -kuva, kukaan ei katso kameraan, tilannekuva. Tulossa jostain, menossa autoon?
• Henkilöt, jotka ovat kuvassa, ovat oikeasti paikalla, eivätkä photoshopattuja sinne.
• Keitä kuvan miehet ovat, ovatko turvamiehiä, kavereita, autonkuljettajia, sattumalta paikalla?
• Vaatteiden perusteella jokin tilaisuus/tapahtuma, ei normaali arki.
• Kuvassa on ilta.
• Kaupunkiympäristö, ulkona otettu kuva.

Mitä haluaisimme tietää enemmän, ymmärtääksemme paremmin:

• Kuvaajan motiivi, kuka on kuvaaja?
• Keitä kuvan miehet ovat?
• Mitä kaikkea on mahdollisesti muokattu, vai onko mitään?
• Minne Kylie on menossa?
• Onko kuvassa piilomainontaa tms.?
• Mitä muuta on ympärillä, miljöö tarkemmin?
• Keitä muita on paikalla? Mikä tapahtuma on kyseessä?

Yhteiskunnalliset ulottuvuudet ja merkitykset sekä muuta pohdintaa:

• Jos miehet ovat henkivartijoita, he suojelevat naista.
• Naisella pinkki mekko ja pinkit korkkarit, miehillä mustat puvut.
• Valta-asetelma kuvassa, miehet naiset takana/taustalla, pitää tilannetta silmällä.
• Kylie keskellä, huomion keskipisteenä, kuvassa huiomio kiinnittyy häneen.
• Tunnettu ihminen, josta otetaan kuvia.
• Rikas nainen, jolla on palkattuja työntekijöitä.
• Tulee mielikuva, että Kylie on varakas ja hän on julkkisperheestä. Tunnistettava henkilö.
• Vahvistaa ulkonäköodotuksia ja ihanteita.
• Stereotyyppinen kuva vallitsevasta ulkonäköihanteesta.
• Jos paparazzi -kuva, kuvaaja saa siitä palkkion. Jos kuvaaja onkin yksityishenkilö, hän on todennäköisesti fani.
• Julkisuuden henkilöitä saa aina kuvata, ei yksityisyyttä. Kuvat voidaan myös julkaista ilman lupaa. Kuinka tunnettu henkilön tulee olla, jotta kuvan voi julkaista?
• Julkisuuden henkilöt ovat myös tottuneet kuvaamiseen.
• Ihmiset haluavat nähdä tällaisia kuvia.
• Kuva ei ole millään tavalla epäimarteleva, ei saa mitään skandaalia aikaiseksi, vaan positiivisessa mielessä otettu ja julkaistu. Jos esimerkiksi Kylie olisi vilautellut, kaatunut tai ollut muuten epäimarteleva, kuvan julkaisu ei olisi ollut toivottavaa.
• Valta-asetelma kuvien julkaisijoiden ja julkkiksien välillä: hyvä kuva lisää julkisuutta positiivisessa mielessä, huono negatiivisessa.
• Edustavat kuvat lisäävät näkyvyyttä ja "hyvää julkisuutta".

24.10. Fiktio

Mistä yhteiskunnallisista teemoista tekstit kertovat?

"Ei kuulosta hyvältä, mutta okei mä laitan tähän et kaikki on ookoo, koska muuten tulee lisää ongelmia." "Jaa, mä laitan tähän, että et ole, koska muuten joudun ottaan lapset huostaan ja meil on hirvee ruuhka nyt." "Mä raahasin sen makkariin, peitin ja laitoin tuuletusikkunan auki, että se saa hengittää raitista ilmaa." "Natsimutsi veti ennen töihin lähtöö Kallen ADHD-lääkkeet.." "Kyllä me tytöt kestetään, vaikka isi jätti meidät ja lähti sen huoran mukaan." "Lopuksi meidän tie vie Hurstin jonoon. Mä nään siellä mutsia, mummia ja useesti myös kummitätiä."

• Sossupalveluiden ruuhkautuminen, päihdeongelmat ja etenkin lapsiperheiden ongelmat.
• Näennäinen apu; turvaverkkotapaaminen ei oikeasti auta, ei joko resursseja tai aikaa auttaa vaan enemmän pelkkä muodollisuus. *Auttamattomuus.
• Addiktiot, ja niiden seuraukset itselle ja läheisilleen. Vastuun kääntyminen vanhemmalta lapselle, ja kovat odotukset lapsen omaa pärjäämistä kohtaan.
• Työssäkäyvän aikuisen ihmisen idylli särkyy kotona esimerkiksi päihteiden väärinkäytöstä ja addiktion aiheuttamista lieveilmiöistä.
• Avioerot, ja niiden kompensointi etenkin lapsille.
• Pakko pärjätä -asenteen uskottelu itselle ja lapsille.
• Kiire.
• Köyhyys sekä ylisukupolvinen köyhyys ilmiönä
• Masennus ja mielenterveysongelmat.

--> Kantavana teemana yllä mainituissa huono-osaisuuden eri muodot.

Mitä yhteiskuntatieteellisiä käsitteitä teksteistä nousee?

• Köyhyys
• Syrjäytyminen
• Huono-osaisuus
• Sosioekonominen tausta
• Eriarvoisuus
• Vastuu
• Sosiaaliturvajärjestelmät
• Kolmannen sektorin avustava toiminta
• Perhe ja vanhemmuus
• Hyvinvointi
• Sosiaaliset suhteet
• Tukiverkko
• Pienituloisuus
• Mielenterveys
• Addiktiot

Mitä tutkimuskysymyksiä herää?

• Miten huono-osaisuuden periytyvyyden voisi katkaista? Miten siirtyy sukupolvelta toiselle?
• Millainen interventio tai ehkäisevä toiminta voisi auttaa?
• Kuinka yleistä ongelmien periytyvyys on?
• Millaisia seurauksia lapsuuden olosuhteilla on elämän läpi?
• Miten vanhempien suhteen katkeaminen vaikuttaa lapsi-vanhempi -suhteisiin tai lapsen omiin myöhempiin ihmissuhteisiin?
• Miten perheenjäsenen addiktio vaikuttaa koko perheeseen?

4.11. Mielikuvituksen rikastaminen: tunteiden sosiologia

Teemakeskustelua

Viikkotehtävä innoitti keskustelemaan sukupuolieroista. Puhuimme tunteista maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä erottavana tekijänä.

Perinteiseen tutkijakuvaan kuuluu järjellä, ei tunteella ajattelu. Tästä syystä naistutkijoita on karsastettu, koska stereotypisesti heidän on oletettu ajattelevan enemmän tunteen kuin järjen kautta. Toisaalta oletetaan, ettei miehet osaa sanoittaa tunteitaan. Miehet uppoutuvat teoriaan, naiset suosivat kuvailevampaa tutkimusta. Naisiin yhdistetään tunteellisuuden lisäksi ruumiillisuus, miehiin henkinen älykkyys.

Voiko kukaan tehdä mitään ilman tunnetta? Tunteet ovat osa ihmistä ja hänen ajatteluaan. Tunteiden poissulkemisen sijaan on tärkeää tiedostaa tunteensa. Tunteiden kontrollitaito kehittyy ajan myötä.

Tunteiden hallinta auttaa tutkimuksen tekemisessä, ja jossain tilanteissa tunne ja kyky peilata toisen tunteita voi auttaa tutkiumksen tekemisessä. Esimerkiksi haastattelutilanteessa, jossa aihe on haastateltavalle intiimi, on hyvä luoda luottamuksellinen mutta asiallinen yhteys haastateltavaan. Inhimillisyys on kuitenkin tärkeä osa tutkiumustyötä, ja joissain tilanteissa on täysin perusteltua käyttää omia (tunne)kokemuksia tutkiumuksen (tai työskentelyn) innoittajana ja lähteenä. Esimerkkinä sosiaaliantropologia, jossa eläytyminen ja osallistuminen tutkittavaan ympäristöön, tunnelmaan ja elämään on jopa suotavaa.

Miksi tunteellisuus ylipäänsä nähdään enimmäkseen huonona asiana? Selitys kysymykseen löytynee akateemisen maailman rakenteesta, jossa miestapaisuus nähdään normina. Tunteellisuuden kaltaiset naistapaisuudet ovat toiseutta, joihin tulee suhtautua kriittisesti, vaikka esimerkiksi tunneäly on merkittävä osa ihmisen (myös mitattavissa olevaa) älykkyyttä.