Julkisen sosiologian projekti/YKTA01 Sosiaalinen järjestys ja yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus, syksy 2019/Kolmen Kopla

16.09.2019 Yhteiskuntatutkijan intellektuaalinen ammattitaito

• Yhteiskuntatieteellinen mielikuvitus ei niinkään tyhjästä syntyviä ideoita, vaan niiden rakentamista ja tallentamista pitkin opintoja ja elämää esim. keskustelujen ja tehtyjen muistiinpanojen pohjalta

• Opintojen kautta ja muutenkin elämässä on hyödyllistä hakeutua keskusteluihin, jotka kehittävät omaa ajattelua esim. erilaisten näkökulmien jakamisen kautta

• Päiväkirjan tai muistiinpanojen kirjoittaminen opintojen aikana voi olla hyödyllistä siinäkin vaiheessa, kun pitäisi keksiä esim. gradun aihe

• Elinikäinen oppiminen - osaamistaan on tärkeää pystyä kehittämään läpi elämän

• Yhteiskuntatieteilijän on oltava jatkuvasti ajan hermolla, tietää mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja omaksua tietoa työtään varten eli muu elämä ja työ kulkevat tavallaan käsi kädessä

• Kun tietopohja karttuu, uuden tiedon ymmärtäminen, omaksuminen ja suhteuttaminen aiempaan tietoon tulee helpommaksi ja luonnollisemmaksi

• Pidimme Trillingin hyvän kirjoittamisen mallista, jossa kirjoittaja kuvittelee yleisönsä ennen kirjoittamiseen ryhtymistä. Yleisön moninaisuuden kuvitteleminen saa kirjoittajan kirjoittamaan ymmärrettävämpää tekstiä. Pohdimme tähän liittyen, meneekö tiede hukkaan, jos sitä tehdään vain tietylle yleisölle moninaisuutta huomioimatta?

23.09.2019 Toiminta ja sosiaalisen järjestyksen ongelma

• Opiskelu näyttäytyi keskustelussamme keskeisimpänä osana kaikkien arkea ja opinnot myös määrittävät paljon muutakin tekemistä ja elämää – esimerkiksi suurin osa päivän aikana tapahtuneista kohtaamisista liittyi opiskeluun

• Luennoilla käyminen ja vapaa-ajalla opiskelu kytkeytyvät sekä omaan haluun oppia, että tavoitteisiin saada opinnot suoritettua ja tutkinto valmiiksi

Muita päiviimme kuuluneita tekemisiä ja niiden merkityksiä:

• Happro-lippujen jonottaminen osa opiskeluyhteisöön kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja hauskanpitoa

• Sarjojen katsominen liittyy rentoutumiseen, on vastapainoa opiskelulle eikä väsyneenä jaksa muutakaan

• Ulkoilemalla haluttiin pitää huolta omasta terveydestä, tuulettaa ajatuksia ja huolehtia lemmikistä

• Yhteinen parisuhdearki ja suhteesta huolehtiminen näkyi päivässä esimerkiksi yhdessä kokkailuna ja syömisenä

• Keskustellessa huomasimme, että kukaan meistä ei ole kirjannut ylös puhelimella vietettyä aikaa, mihin kuitenkin on mennyt iso osa päivästä – kertoo siitä, kuinka itsestään selvää ja tiedostamaton tapa puhelimen käyttö on – puhelin voi olla esimerkiksi viihdyke ja yhteyden pidon väline, joka vie ajatukset muualle tai vaihtoehtoisesti puhelin voi viedä ajan ja voimat tärkeämmiltä tekemisiltä

• Lisäksi pohdimme sitä, kuinka toimintamme motiivi voi olla lyhyen tähtäimen motiivi tai kytkeytyä kaukaisempiin elämän tavoitteisiin – tekemisemme ja projektimme liittyvät usein moniin tavoitteisiin

• Tekemisemme liittyvät myös normeihin ja arvoihin, joiden mukaan yhteiskunnassa toimitaan ja halutaan elää – esimerkiksi Suomessa koulutuksen ja työn tekemisen arvostus – työyhteiskunnassa eläminen johtaa useimmat siirtymään normatiivisen kaavan mukaan koulutuksen kautta työelämään

• Pohdimme myös kaikkien meidän arjessa näkyvää suorituskeskeisyyttä, mikä on nähtävissä laajemminkin nyky-yhteiskunnassa tehokkuuden ja aktiivisuuden vaatimuksina

30.09.2019 Valta ja yhteiskunnallinen luokittelu

• Sosiaalinen etäisyys ja kokemusmaailmojen eriytyminen johtavat empatiakuiluun ja solidaarisuusvajeeseen. (Esim. tulonsiirrot)

• Raha on valtaa – rikkaimmat ovat yleensä vaikutusvaltaisemmassa asemassa. Rikkaiden yhteiskunnallinen asema tuo heille sananvaltaa myös yhteiskunnallisissa asioissa. Huipputuloisilla yllättävän paljon valtaa suhteessa heidän määräänsä.

• Vallan “sörkkiminen” - huipputuloiset pieni osa väestöstä eli suurempi yhteiskuntaluokka voi halutessaan massallaan horjuttaa heidän asemaansa, jolloin valta-asemaan kohdistuvat iskut tärkeää torjua tai kumota

• Uutisesta heränneessä keskustelussa esiin nousi räikeimmät esimerkit siitä, kuinka ihmisten oli vaikea yleistää 90 huipputuloisen ajatuksia koko ryhmään. Kun taas usein huono-osaisiin liitetyssä yleisessä keskustelussa yksittäiset mielipiteet yleistetään helpommin koko ryhmään.

• Ryhmään liitetyt negatiiviset piirteet haavoittavat myös yksilöä.

• Medialla valtaa esimerkiksi sanavalintojen kautta ohjailla lukijoiden reaktioita.

07.10.2019 Mahdollisuudentaju ja mielikuvituksen politiikka

• Kuvittelemisen taito ja toivon politiikka – Ihmiset eivät ole halukkaita muuttamaan ajatteluaan tai toimintatapojaan, jos he kokevat menettävänsä jotakin. Luopumisnäkökulma kuitenkin tuntuu korostuvan usein, kun puhutaan yhteiskunnallisista muutostarpeista. Toisaalta tutkimuskin tuntuu usein keskittyvän yhteiskunnan epäkohtiin sen sijaan, että tarkasteltaisiin kattavasti epäkohtien synnyttämiin muutostarpeisiin sisältyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi, jos halutaan kohentaa naisten asemaa yhteiskunnassa, pitää pystyä osoittamaan kaikille yhteiskunnan jäsenille naisten aseman kohentumisen myönteiset vaikutukset, jolloin on todennäköisempää, että yksilöt näkevät tasa-arvoisemman yhteiskunnan tavoittelemisen arvoisena. Vastaavasti ilmastonmuutoksen suhteen keskustelu ja toiminta vaikuttaa kyllä kääntyneen jo osittain positiivisempaan suuntaan, mutta näemme, että yhteiskuntatieteissä pitäisi pystyä rakentamaan yksilöille tulevaisuuden kuvia ja tulevaisuuden uskoa kestävästä yhteiskunnasta, jossa ihminen pystyy elämään erilaista, mutta täyttä elämää.

• Todellisuutta helpompi hallita yksinkertaistuksien avulla, mutta yksinkertaistaminen voi johtaa kapeisiin näkökulmiin. Tällöin kokonaiskuvan ja suurempien yhteyksien näkeminen jää taka-alalle. Esimerkiksi mediaseksikkäät aiheet ja otsikot yksinkertaistavat todellisuutta. Ilmiö näkyy mm. huipputuloisista tehdyn tutkimuksen uutisoinnissa.

• Emme olleet aiemmin pohtineet tutkimuksen valintaa ja sen muotoilemista eettisenä valintana. Esimerkiksi “joutomaiden” tutkiminen nostaa esille asioita ja kysymyksiä, jotka eivät muuten saisi näkyvyyttä.

• Pohdimme toimintatutkimuksen haasteellisuutta. Koemme, että tutkijan tulee päästä sisään yhteisöön myös henkilökohtaisella tasolla pelkän tutkijan roolin lisäksi voidakseen vaikuttaa yhteisössä.

• Myös toimintatutkimuksesta keskustellessamme pohdimme sitä, kuinka yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa nousee usein esiin epäkohtia yhteiskunnasta, muttei niinkään paljon ratkaisuja niiden korjaamiseksi. Pidimmekin toimintatutkimuksen ratkaisukeskeisyydestä sekä konkreettisemmista vaikutusmahdollisuuksista.

21.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen 1: Ääni ja kuva

https://www.reddit.com/r/pics/comments/dire6g/do_something_you_love_and_youll_never_work_a_day/ https://www.reddit.com/r/pics/comments/dj88ua/spotted_in_hong_kong_who_do_you_call_when_the/

Molempiin kuviin liittyen:

• Valta-asema
• Kytkimme molemmat kuvat Hong Kongin mielenosoituksiin
• Kuvat herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Poliisi & valokuvaaja –kuva

• Kun katsoo kuvaa ilman kontekstia, huokuu siitä leikkielisyys, positiivisuus, kiusan teko – Miten henkilöt oikeasti suhtatuvat toisiinsa.
• Medialla kaasunaamarit, valmistautuneet tilanteeseen, tiedossa että poliisi käyttää kaasuja/väkivaltaa, valokuvaaja haluaa kuvat parhaista vaarallisista tilanteista
• Olisi mielenkiintoista nähdä tilanne poliisin näkökulmasta
• Onko media puolueeton, kenen puolella?

Graffiti-kuva

• Olisi kiva tietää minkälaisia henkilökohtaisia kokemuksia graffitien taustalla on?
• Onko media puolueeton, kenen puolella
• Epäluottamus poliisia kohtaan. Kytkös tapaukseen, jossa poliisi ampui nuorta mielenosoittajaa rintaan?

28.10.2019 Mielikuvituksen rikastaminen II: fiktio

Yhteiskunnallisia teemoja ja käsitteitä, joista novellit kertovat:

• Perhesuhteet, perheen sisäiset vastuunjaot, vanhemmuus, perheyhteisyys
• Hyvinvointi, osallisuus, elintaso, elämänlaatu
• Päihdeongelmat, mielenterveyden ongelmat, väkivalta
• Yksilölliset ja perheen sisäiset elämänhallinnan ongelmat, huoli, selviytyminen
• Turvaverkko, turvattomuus
• Sosiaalipalvelut, -avustukset
• Sukupuoliroolit

Novelleista heränneitä ajatuksia:

• Ainakaan kaikista kertomuksista ei voi päätellä henkilöiden yhteiskuntaluokkaa, vaikka nopeasti tulee ajateltua, että novellien henkilöt eläisivät esimerkiksi yhteiskunnan notkelmissa tai köyhyysrajan alapuolella.
• Etenkin perheen sisäiset ongelmat, kuten päihdeongelmat, eivät välttämättä tule näkyviksi yhteiskunnalle.
• Mikro-/makrotaso: Vaikka yhteiskunnallisia ongelmia, niin yksilöt voivat nähdä ongelmat pelkästään henkilökohtaisina. (Myös Millsin ajatus).

Heränneitä tutkimuskysymyksiä:

• Perheyhteisyyden rajat: Miten perheen sisäisiä sidoksia koetellaan ja kuinka paljon ne kestävät?
• Resurssit ja resurssipula: Miten sosiaalipalveluiden kuormittuneisuus vaikuttaa päätöksentekoon yksittäisissä tapauksissa? Miten asioita tapaamisissa käsitellään? Millaista asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus on?
• Kuinka asiakastapaamisten toimivuutta voidaan tutkia? Laadullinen tutkimus. Asiakaskastapaamisten toimivuutta on ehkä luotettavampaa tutkia paitsi asiakkaiden kokemuksia kuunnellen, myös tutkimalla tapaamisten vaikutuksia asiakkaan hyvinvointiin pidemmällä aikavälillä. Tutkijan osallistuminen asiakastapaamisiin saattaa muuttaa tapaamistilanteen tutkimuksen kannalta epäluotettavammaksi.

Fiktio tutkimuksessa

• Fiktionkin taustalta löytyy myös todellisia yhteiskunnallisia ongelmia, joita fiktion kautta käsitellään ja tuodaan näkyviksi.
• Fiktion kautta päästään rajoitteista eroon - fiktiivinen lähestymistapa herättää ehkä enemmän ideoita ja uusia näkökulmia, joita voi siirtää rajoitteisempaan todellisuuteen.

04.11.2019 Mielikuvituksen rikastaminen III: tunteiden sosiologia

Tunteet ja tutkimus:

• Tunneäly - esimerkiksi haastattelua tehdessä tunneäly tärkeä ominaisuus – tunneäly kytkeytyy myös tutkimusetiikkaan.
• Mielestämme tutkijan intohimoinen suhtautuminen tutkimuksensa tekoon voi tuottaa laadukkaampaa, kiinnostavampaa ja/tai yhteiskunnalle hyödyllisempää tutkimusta.
• Tunteita vaikea erottaa tutkimuksesta, eikä tutkimus ole ikinä täysin objektiivinen, koska tutkimuksen taustalla vaikuttaa aina tutkijan persoona ja kokemukset.
• Osittain teksti tuntui hieman vanhalta sukupuolinäkökulmiensa osalta ja esimerkiksi koemme, ettei nainen tutkijana ole enää poikkeus. Myöskään naisten ja miesten samankaltaiset tutkimuksen tekoa koskevat tunnekokemukset eivät yllättäneet. Koemme, että maskuliinisuuden sijaan tutkijan ammatti vaatii ihmiseltä tietynlaisia ominaisuuksia, kuten uteliaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
• Pohdimme, vaikuttaako nainen tutkimuksen tekijänä siihen, miten vakavasti tutkimus otetaan. Oliko esimerkiksi Huipputuloiset-tutkimuksessa tutkijoiden naiseus yksi keskeinen kritiikille altistava tekijä?
• Humanististen alojen pienempi arvostus – yhteiskuntatutkimuskin tunnutaan mieltävän “humanistihömppänä” ja tunnepitoisena alana. Liitetäänkö humanistisiin aloihin feminiinisinä pidettyjä ja (sen takia) vähemmän arvostettuja kiinnostuksen kohteita? Entä johtuuko ennakkoluulot alasta vai alan naisvaltaisuudesta?

• Naisen ulkonäön ristiriitaisuus: Yhtäältä laittautumista ja kauneutta ihaillaan ja hyödynnetään esimerkiksi edustusmielessä työelämässä, toisaalta esimerkiksi uralla etenemisessä ulkonäöstä voi olla haittaa.
• Pohdimme, voiko olla tasa-arvoisena nähtyä ja kohdeltua naisellista naiseutta?
• Liitetäänkö naiselliseen naiseuteen kulttuurissamme riippuvuutta, heikkoutta, tyhmyyttä...? Ajatellaanko tunteellisuuden vähenevän feminiinisten piirteiden vähetessä?
• Keskustelimme myös naisten mukautumisesta maskuliinisuuden korkeammalle arvottavaan järjestykseen: monet naiset muuttavat toimintaansa maskuliinisemmaksi tavoitellessaan esim. uskottavuutta. Feminiiniset piirteet, kuten korkea ääni uskottavuutta vähentäviä tekijöitä > äänen madaltaminen jne.
• Entä älykkyyden ja kauneuden vaikutukset ja rajat? Esimerkiksi Jenni Haukio. Saulia paljon nuorempana, kauniina naisena hyväksytty presidentin vaimoksi ehkä juuri älykkyytensä takia. Saavuttanut hyväksytyn ja arvostetun aseman. Mutta alentaako kauneus naisen pätevyyttä? Onko presidentin vaimo korkein asema, mihin näyttävä nainen voi päästä?
• Jäimme pohtimaan älykkyyden kulttuurista ja biologista muodostumista. Älykkyyden potentiaali saavutettavissa vain sosiaalisesti? “Olisikin lähes moraalitonta väittää, että ‘korkeammat’ mentaaliset toiminnot kuten älykkyys tai henkevyys palautuisivat biologiaan: hengen tuotteet ovat kulttuurituotteita”.
• Lisäksi pohdimme tunteiden muodostumista ja kulttuurisidonnaisuutta perustunteiden kautta. Esimerkiksi rakkautta kulttuurisidonnaisena tunteena, sekä muiden ihmisten ja toimintaympäristön vaikutusta tunteisiin.