Julkisen sosiologian projekti/Julkinen sosiologia 2022–2023 / Public sociology 2022–2023
Julkinen sosiologia lukuvuonna 2022–2023, teema: Kansanvalta ja aktivismi
Miten kurssi toimii?
Olen tähän kerännyt muutaman ajatuksen kurssin organisoitumisesta kaikille ja erityisesti niille, jotka liittyvät vielä mukaan ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen.
Ensimmäinen luento
Ensimmäisellä luennolla puhuin alta löytyvien Power Pointtien voimalla julkisesta sosiologiasta osana sosiologian kenttää, määrittelin alaa Burawoyn tekstiin (http://burawoy.berkeley.edu/PS/Translations/Finland/ASA.Finnish.pdf) vedoten, esitin kaksi tapaa opiskella yhteiskuntatieteitä (lukea/toimia), viittasin Marxiin julkisen sosiologian perustanlaskijana, esittelin julkisen sosiologian sisäisen työnjaon ja muotoja, aktivismin muotoja ja tunnetuimpia aktivistisia liikkeitä tällä vuosituhannella (ks. slaidit).
Aktiivinen oppiminen
Kurssilla sovelletaan aktiivisen ja autenttisen opiskelun periaatetta, jonka lähtökohtana ovat osallistujien kiinnostukset. Tällä(kään) kurssilla tuo periaate ei kuitenkaan toteudu täysin, sillä olen rajannut aiheen aktivismiin. Toisaalta tuo rajaus on lavea ja antaa mahdollisuuden moniin valintoihin.
Aktiivinen opiskelu ja oppiminen tarkoittaa opiskelua, jossa tehdään erilaisia valintoja alkaen opiskeltavan aiheen valinnasta ja rajauksesta, aineiston hankintaan ja aiheen käsittelytapaan. Kysymys on toisin sanoen hyvin itsenäisestä opiskelutavasta, joka tarkoittaa, että opettaja ei ole ”ohjaksissa”. Opiskelu on mahdollista yksin, parina, pienryhmänä tai koko kurssin osallistujajoukkona. (Näistä opiskelutavoista on olemassa paljon esimerkkejä ja pedagogista teoriaa, mutta se on toinen tarina, ks. https://fi.wikiversity.org/wiki/Kasvatus_ja_yhteisresurssit/Wikiopiston_sosiaalipsykologiaa).
Yhteiskuntatieteiden opiskelu pelkistyy usein luentojen kuuntelemiseksi, tekstien lukemiseksi, ja niiden pohjalta kirjoittamiseksi; joskus - onneksi - myös lukupiireiksi ja muiksi yhteistoiminnallisiksi opiskelutavoiksi. (Orgaanisessa) julkisessa sosiologiassa opiskelu tarkoittaa (ihanteellisesti) reflektiivistä toimintaa, jossa syntyy uusia ajatuksia käsittää sosiaalinen todellisuus toisin kuin ennen; siirtymistä siitä mitä ja miten on, siihen, miten asiat voisivat olla. Tässä mielessä se liittyy antikapitalistisesta ja antiglobalisaatioliikkeestä tunnetuksi tulleeseen ajatukseen ”toisenlainen maailma on mahdollinen”.
”Aiheen käsittelytapa” tarkoittaa tällä kurssilla kahta mahdollisuutta kurssin opiskelemiseksi (jota joskus kutsutaan myös ”suorittamiseksi”).
Tekemällä, toimimalla ja lukemalla oppiminen
Kannustin ensimmäisellä kerralla a) ”tekemällä tai toimimalla oppimiseen” eli suuntautumaan johonkin aktivistiseen toimintaan tai tuollaisen toiminnan suunnitteluun ja konseptointiin. Samalla tähdensin, että kurssi on mahdollista opiskella myös b) perinteisesti eli perehtyä aihealueeseen ja kirjoittaa siitä essee.
Tekemällä oppimisen vaihtoehdossa tämä tarkoittaa, että vaikka esim. suunnittelisi ja toteuttaisi jonkin TEON/AKTIN – sit-in’in, keskustelutilaisuuden, kirjelmän, posternäyttelyn, mielipidetekstin, podcastin, valokuvanäyttelynn, performanssin, vastamainoksen, runon, nurinkääntämisen (https://en.wikipedia.org/wiki/D%C3%A9tournement), mielenosoituksen tms. – on tämä teko/akti perusteltava ja juurrutettava käsitteellisesti ja teoreettisesti olemassa olevaan tutkimukseen (yhtä tai kahta artikkelia käyttäen).
Vastaavasti perehtyminen julkiseen sosiologiaan/aktivismiin kirjallisesti edellyttää 3–5 artikkelin lukemista ja kirjoittamista niiden pohjalta omasta aiheesta ja näkökulmasta. Julkisen sosiologian lähteitä kurssin tarkoituksiin löytää keräämältäni listalta (https://fi.wikiversity.org/wiki/Julkisen_sosiologian_projekti#Kirjallisuus) ja/tai käyttämällä Google scholar -hakukonetta ja yliopistokirjaston Andor-hakua.
Näitä edellä mainittuja tapoja opiskella ja tehdä julkista sosiologiaa – etenkin tekemällä ja toimimalla oppimista – voi ajatella kolmen tavoitteen kautta, joilla Kate Henley Averett kuvaa koronapandemiaa koskevaa feministisen julkisen sosiologian haastattelututkimustaan: I propose that we understand the work of interviewing about the pandemic, during the pandemic, as a form of feminist public sociology, one that has three primary aims: bearing witness to the experiences of those impacted by the pandemic, making a record of those experiences, and helping scholars and the public to think about the pandemic sociologically, ideally in such a way that will aid in the creation of policy responses that address and reduce this suffering. (Averett 2020, https://onlinelibrary.wiley.com/share/RGYWWVDGEVQ4CFDSCI48?target=10.1111/gwao.12616)
Averettin ajatuksia voidaan yleistää julkisen sosiologian periaatteiksi
• kuunnella erilaisten ja erilaisissa yhteiskunnallisissa asemissa olevien - mutta erityisesti marginalisoitujen ja sorrettujen - ihmisten kokemuksia avoimesti,
• kirjata ja kuvata näitä kokemuksia eri tavoin (tekstein, kuvin, performanssein…), ja
• edistää näiden kokemusten käsittämistä sosiologisesti, mieluiten niin, että kokemukset auttavat ratkaisemaan erilaisia suuria ja pieniä pulmakysymyksiä ja sosiaalisia ongelmia tavoitteena sosiaalisen kärsimyksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja yhdenvertaisuudella perustuva yhteiskuntapolitiikka.
Jotta pääsee jyvälle julkisesta sosiologiasta – erityisesti ne, jotka ette olleet ensimmäisellä kokoontumiskerralla – kannattaa lukea artikkeli Alamaisten elämää (https://www.academia.edu/7051710/Alamaisten_el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4).
Loppuosuus
Kurssin lopuksi opiskelutoimintaa ja tehtyä työtä esitellään yhteisessä loppuseminaarissa 16.5.2023, johon varaamme iltapäivän klo 12.15–15.45 (väliaika 13.45–14.15).
Aikataulu
•21.03.2023 Johdantoa kurssille
•28.03.2023 Kansanvalta
- Kansanvalta -dokumentti [1]
•04.04.2023 Sovitaan, mitä tehdään
•04.04.–09.05.2023 Tehdään
•16.05.2023 Esitellään ja arvioidaan, mitä on tehty tai aiotaan tehdä
Julkisen sosiologian lukemisto