Julkisen sosiologian projekti/Julkinen sosiologia 2018 / Public sociology 2018/lukupiiriohjeen

Ohjeita luku- ja opintopiirityöskentelyyn

Mikä on lukupiiri?

Lukupiiri on ryhmässä toteutettu oppimisprosessi, jonka aikana opiskelijaryhmä kokoontuu alustuksen pohjalta keskustelemaan ennalta valitusta kirjallisuudesta. Lukupiiri on vaihtoehtoinen tapa oppia yhdessä yksilöopiskelun sijaan. Lukupiirissä voidaan lukea niin tutkintovaatimuksiin sisältyviä tenttikirjoja tai sitten syventää osaamistaan lukemalla tutkintovaatimusten ulkopuolelle jääneitä teoksia. Lukupiirin avulla on mahdollista osoittaa oppineisuuttaan tenttien, esseiden ja seminaaritöiden lisäksi ja näin monipuolistaa opiskelutapojaan.

Miksi opiskelu lukupiirissä kannattaa?

Lukupiiri ei ole välttämättä helpoin tapa suorittaa opintojaan, mutta se on kuitenkin parhaimmillaan opiskelua motivoivaa ja näin oppimista edistävä tapa opiskella. Opiskelumuotona lukupiiri vaatii sitoutumista ja kykyä toimia ryhmässä. Se edistää keskustelutaitoja sekä edistää kirjojen ja tekstien lukemisen tekniikoita. Kaiken kaikkiaan se, että yrittää kertoa ajatuksistaan muille opiskelijoille, on omiaan edistämään omien ajatusten jäsentämistä sekä kykyä hallita laajoja kokonaisuuksia. Onnistuessaan lukupiiri on hieno tapa oivaltaa ja ratkoa ongelmia yhdessä.

Miten lukupiiri toimii?

Lukupiiri voi toimia joko ilman suorituspäämäärää (so. yleissivistävästi) tai sitten mahdolliset suoritukset sovitaan etukäteen opintokohdan tentaattorin kanssa. Seuraavassa lukupiirin toimintaa kuvataan sellaisena, kuin se ilmenee jos opiskelumuodon tavoitteena on tutkintovaatimusten ns. tenttikirjojen lukeminen.

Lukupiirin perustamiseen tarvitsette ryhmän asiasta innostuneita, motivoituneita ja sitoutumiseen valmiita opiskelijoita. Ryhmä tai sitten lukupiirin perustaja(t) valitsevat opiskeltavan aineiston. Aineisto voi olla myös valmiina, jos se liittyy suoraan johonkin opintojaksoon. Tämän jälkeen ryhmä päättää opiskeluaineiston lukemisesta niin, että jokainen opiskelee saman määrän.
Opiskeluaineisto luetaan huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa. Kokoonnutte ja sovitte esitystenne aiheista ja aikatauluista. (Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan pyydettäessä sähköpostilla tentaattorille.)
Kukin ryhmän jäsenistä alustaa vuorollaan opiskeluaineistosta. Alustuksien ei tule olla referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja aineiston keskeisistä teemoista. Alustuksen loppuun on mielekästä liittää muutamia kysymyksiä ja ehdotuksia keskustelun aiheeksi, jotta lukupiirissä tapahtuva keskustelu saataisiin vaivatta käyntiin.
Lukupiiri kokoontuu 3-6 kertaa – riippuen opiskeltavan aineiston määrästä ja siitä, kuinka monta osanottajaa ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Tilan valinnassa kannattaa olla tarkkana, koska paikka vaikuttaa väistämättä siihen minkälaiseksi yleinen ilmapiiri muodostuu.
Jokainen kerta alkaa 15-30 minuuttia kestävällä alustuksella. Kirjalliset alustukset on joko monistettu etukäteen tai lähetetty sähköpostin liitetiedostona ryhmän jäsenille hyvissä ajoin. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, niin ei ole tarkoituksenmukaista, että tapaamisessa alustaja lukisi alustustaan suoraan paperista. Kaikin puolin järkevämpää on, että alustaja esittelee aihetta vapaasti ja problematisoiden sekä tekee tämän lisäksi mahdollisia lisähuomautuksia edeltä käsin jakamaansa alustukseen.
Alustuksen jälkeen keskustelette puheenjohtajan johdolla noin kaksi tuntia. Alustuksen pitäjä toimii tapaamisissa puheenjohtajana. Puheenjohtajan tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Keskusteluissa kannattaa pitäytyä tieteenalaan liittyvien kysymysten erityisissä kysymyksissä ja jättää muu vapaamuotoinen keskustelu tapaamisten ulkopuolelle.
Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa sihteeri jona jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan. Pöytäkirjasta tulee ilmetä sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. Huomioikaa se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.
Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan lukupiirin päätyttyä yhtenä pdf-tiedostona tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.
Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.

Tätä ohjetta laadittaessa on käytetty hyväksi Juha Suorannan ja Jari Eskolan (Tampereen yliopisto) sekä Mikko Saastamoisen (Itä-Suomen yliopisto) ja Olli-Pekka Moision (Jyväskylän yliopisto) kirjoittamia lukupiiriohjeita.