Julkinen sosiologia/Projektit/Projects

Tällä sivulla ideoidaan ja pohditaan projekteja ja opiskelutyötehtävä.

Projektilla opiskelutehtävänä tarkoitetaan joko kirjallisuuteen perustuvaa Julkinen sosiologia -aiheisen Wikipedia-artikkelin ja Wikikirjan kirjoittamista, tai käytännön toimintaan ja sen reflektointiin (ja Wikikirjassa raportointiin) perustuvaa hanketta (vrt. esim. Lotan mainioon ideaan "Totuusradio julkisena sosiologiana").

Opiskelutehtävänä projektilta ei edellytetä uuden tiedon luomista, vaan olemassa olevan tiedon rajaamista ja jäsentämistä joksikin kokonaisuudeksi, vaikka uuden ja jo olemassa olevan raja on usein kuin veteen piirretty viiva.

Yleistä ideointia

Tähän voin kirjata alustavia ideoita rajatuiksi tehtäviksi:

Joidenkin viimevuotisten (2009) projektien kuvailua Wikikirjan/Wikipedian sovellus/käytäntö-luvussa.
Opiskelijaelämässä on monia aiheita joihin olisi tarpeellista tarttua; tässä yksi esimerkki julkisen sosiologian interventiolle [1]
Sosiaalinen media ja julkinen sosiologia - mitäs yhteistä näillä on, tai vois olla?

Projektisuunnitelmat

Aloitin kirjoittaa omalle sivulleni <Pkujama> toimintatutkimuksestani julkisen sosiologian ja kriittisen pedagogiikan valossa.

Sosiaalitieteellinen dokumenttielokuva

Viimevuonna jäi kesken Sosiaalitieteellinen dokumenttielokuva [2] -projekti. Sitä jatkaen (joskin yksin tai Heikki Laurikaisen kanssa) ja Bourdieun teorioista ammentaen aion soveltaa julkista sosiologiaa. Videotuotoksen tekovaiheessa jo herätellään tamperelaisia katsomaan maailmaansa sosiaalitieteellisesti. Tuotoksen valmistuttua toivomme sen herättävän keskustelua muuallakin kuin kaveriporukassa, joskin emme tiedä ollenkaan vielä miten sen pariin tamperelaiset päätyisivät. – Eerik Mantere

Tulkitsen Eerikin viimeaikaista viestintää niin, että minut on otettu mukaan ylempänä mainittuun videoprojektiin, joten jatkan yliopiston pihalla alkanutta ideointia tässä. Yhtenä ajatuksellisena lähtökohtana projektiin mielessäin pyörii Zygmunt Bauman, joka kuvaa kirjoissaan Liquid Life ja Liquid Love nestemäistä yhteiskuntaa ja sen nestemäisiä ihmiskohtaamisia, joissa voi nähdä aikamme paradoksin, tasapainottelun vapaudenhimon ja turvallisuudenkaipuun välillä, joka ilmenee niin työelämän prekarisaatiossa, siinä kuinka asumme ja mitä syömme, puhumattakaan siitä kenen kanssa jaamme vuoteemme (tai kenties emme jaa, koska haluamme oman asunnon pysyäksemme heistä tarpeeksi etäällä). Kieltämättä mua kiinnostaa juurikin kirjoista myöhempään ilmestyneen rakkausteema, ja sen antimin sekä kenties Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin the Normal Chaos of Loven tankattuani voisin pistää ihmisten sosiaalitieteellisen kohtaamisen soppaan oman rakkaussosiologiasta kiinnostuneen lusikkani.

Huolimatta siitä kiinnostuksesta, mitä mussa herättää se, että sosiologi kirjoittaa rakkaudesta, suhtaudun ajoittain siihen skeptisesti, sillä en voi välttyä A) jumiutumasta siihen, mistä hekään sitten lopulta kuvittelevat puhuvansa puhuessaan rakkaudesta ja jaammeko me tämän käsityksen ja B) muistamasta Juhan aikoinaan ilmoille päästämää lausahdusta, joka meni kuta kuinkin näin: milloin tulemme puhumaan luokkataistelusta yhtä suurella intohimolla kuin rakkauselämästämme?

Silti palaan ajattelemaan: eikö tämä ole keskeistä? Eikö juuri kulttuuri-imperialististen ja uusliberaalien sortologiikoiden tihkuminen jopa intiimimpien tunteidemme sisälmyksiin ole osoitus siitä, että meidän on toimittava? – Lotta Tenhunen

Kyllä, Heikki on projektista ulkona (Saksassa saakka); Lotan kanssa hankkeella on jatkoa. Bourdieu vaihtoon ja rakkaus-analyysiä tilalle - halleluja! Individualisaation (jne.) vaikutus rakkaussuhteisiin on mielestäni "jackpot" mitä tulee tällaisen dokumenttielokuvan puitteissa harjoitettavaan julkiseen sosiologiaan. Juurikin siitä syystä että rakkauselämästä ihmiset puhuvat suurella intohimolla. Projektimmehan ei ole Juhan kriittisen kommentin keihäänkärjen kohde, sillä me pyrimme paljastamaan rakkauselämän taustalta löytyvän, vahvasti talouteenkin liittyvän, yhteiskunnallisen taistelun. Normal Chaos of Love takakannessa väitetään rohkeasti: "The struggle to harmonize family and career, love and marriage, 'new' motherhood and fatherhood has today replaced class struggle." Mitä tämä tarkoittaa? Onko tämä individualisoituneen yhteiskunnan subjektin (kahdessa merkityksessä: 1) vallankäytön kohde 2) kokija ja toimija) "tasapainottelutaistelu" vienyt aivan konkreettisesti hänen ajastaan ja huomiokyvystään niin suuren osan että se on "korvannut luokkataistelun"? Alemmat luokat (joilla valtaa vähemmän), eivät enää keskity taistelemaan itselleen lisää valtaa yhteiskunnassa, sillä heidän elämänsä on täynnä taistelua edellämainituilla areenoilla? Beck & Beck-Gernsheim kirjoittaa kuinka perhe, avioliitto, vanhemmuus, seksuaalisuus ja rakkaus on individualisoituneessa yhteiskunnassa jokaisessa tapauksessa neuvoteltava, järjestettävä ja oikeutettava/perusteltava erikseen (määriteltävä niiden merkitys "juuri tässä suhteessa"). Siinä on paljon hommaa. Jääkö aikaa luokkataistelulle? Lisäksi, työvoiman mobilisoituminen (ja paikkakunnan vaihtaminen jo opiskelua varten & tietoisuus siitä että opiskeluaikana syntyneet yhteisöt ovat väliaikaisia - muuttavathan kaikki eri puolille Suomea valmistumisen jälkeen) tekee subjektin yhteisöistä 'narikkayhteisöjä' (cloakroom community, Bauman, Liquid Modernity). Miten niissä syntyisi pitkäjännitteisyyttä vaativaa yhteiskunnallista muutospyrkimystä? Heidegger sanoo vuonna 1955: "Älkäämme pettäkö itseämme. Me kaikki olemme usein liian köyhiä ajattelemaan, ne mukaan lukien jotka ajattelevat työkseen. (...) Ajattelemattomuus on kammottava vieras, joka nykymaailmassa pääsee ja mahtuu kaikkialle. Sillä nykyään valitaan kaikkialla ja aina nopein ja halvin tie tietoon, ja samassa silmänräpäyksessä ollaan se jo unohdettu. Siten myös puuhaaminen hoputtaa toista puuhaamista." Ajatteleminen on Heideggerille ihmisen olemuksen ilmentymä, eikä se tarvitsisi olla vaikeaa: "(...) emme tarvitse ajattelemisessa mitään 'korkeaa lennokkuutta'. Riittää kun oleskelemme siinä mikä on lähellä ja mietiskelemme lähellä olevaa: sitä, mikä koskee meitä erityisesti tässä ja nyt; tässä: tätä kotikontua, nyt: läsnäolevana aikana." Heidegger kuitenkin tunnistaa vaaran ajattelulle (jonka hän muuten jakaa mietiskelevään ja laskennalliseen; jos toisin ei mainita, puhutaan koko ajan mietiskelevästä ajattelusta - ei päämääriä kyseenalaistamattomasta laskennallisesta ajattelusta) siinä jos ihmiset eivät juurru kotiseudulleen. Hän tulkitsee Johann Peter Hebeliä: "'Me olemme taimia, joiden - myönnämme sen tai emme - on juurillaan noustava maasta, jotta voimme kukkia eetterissä ja tuottaa hedelmää'. Runoilija haluaa sanoa, että siellä missä todella riemuisan ja siunauksellisen ihmistyön on määrä menestyä, täytyy ihmisen voida kohota ylös kotiseudun maaperän syvyydestä eetteriin. Eetteri tarkoittaa tässä korkean taivaan vapaata ilmaa, hengen avointa piiriä. Me tulemme ajatteleviksi ja kysymme: miten tänään pätee se, mitä Hebel sanoi? Voiko ihminen enää rauhallisesti asustaa maan ja taivaan välissä? Vallitseeko mietiskelevä henki enää maan päällä? Onko enää olemassa voimakasjuurista kotiseutua, jonka maaperällä ihminen seisoo pysyvästi ja johon hän on juurtunut?" Ehkä muuttaminen paikkakunnalta toiselle luo aina tilanteen jossa Maslow'n tarvehierarkian alemmat tasot järkkyvät (uudessa paikassa ottaa selvää esim. mistä saa ruokaa, mitkä alueet ovat mihinkin aikaan turvallisia jne.; uudessa yhteisöissä menee aikaa arvonannon tarpeisiin). Ylin taso on se joka motivoi taistelemaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta (tilanne tietysti sellaisissa yhteiskunnissa eri joissa alempi luokka kokee esim. nälkää, jolloin motivaatio luokkataistelulle löytyy jo kaikkein alimmasta tarpeesta) ja siksi kaikenlainen mobilisoituminen ja juuriltaan repiminen (sellainenkin jota 'väärän tietoisuuden' omaava subjekti tekee "omasta vapaasta tahdostaan") uusintaa nykyistä valtarakennetta. Zen Mestari Foyan kertoo valaistumisen (käsite resonoi heideggeriläisen mietiskelevän ajattelun kanssa) tavoittelijoille: "If you still don't understand on your own, then how will you undersrand if you go somewhere else? At other places they either put you throught changes or abruptly fixate you. (...) At other places if they abruptly fixate you, you have somthing to work on. If they put you throught changes, then you have something to chew on ('something to work on' ja 'something to chew on' on laskelmallisen ja päämäärää kyseenalaistamattoman ajattelun toimintaa)." Foyanin mielestä elämäntilanteen muuttaminen vaikeuttaa ymmärryksen kehittymistä koska mieli täyttyy epäolennaisuuksista. Ja eikö juuri mietiskelevä ajattelu ja ymmärrys ole niitä minkä on kehityttävä, jotta 'narikkayhteisössä' koetun koheesion vuoksi tehtävä, "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" naamiota kantava toiminta, saisi todella päämääräkseen itse sosiaalisen oikeudenmukaisuuden?

Lähteet

Heidegger, Martin (2005): Silleen jättäminen. Saksankielinen alkuteos julkaistu 1959. Suomennos ja alkusanat Reijo Kupiainen ja Eurooppalaisen filosofian seura ry. Kolmas painos. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry.

Zen Master Foyan (2008): Instant Zen: Waking Up in the Present. Audio CD. Kääntänyt Thomas Cleary. Phoenix Audio. 3. painos

Ps. Tieteen popularisaatiossa olevaa luonnontieteiden hegemoniaa kuvastaa minusta aiheen wikipedia-artikkeli, jossa ei sanallakaan sosiaalitieteistä puhuta. – Eerik Mantere (19:18 17.5.2010)

Franco Bifo Berardin kirjoitukset prekaarista mielentilasta liittynevät aiheeseen myös ja tulevat hyväksi pohjamateriaaliksi. Kirjoitan pidemmin myöhemmin. – Lotta Tenhunen

Tässä tää Bifon kirjanen ainakin jakoon. Aiheena paniikki ja keskittymiskyvyttömyys, mielen prekarisaatio. "Herkkyyden kalvon oheneminen" ihmisten välillä on digitalisoidun ajan oire. Kognitiiviset prosessit tapahtuvat laitteiden, eivät ihmisten keskuudessa (kuten täällä wikiopistossakin kai olemme, koen kyllä kommunikoivani kanssanne), siksi toisen ihmisen tunnistamisesta tulee vaikeaa. Syntyy yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden kulttuuri. Paniikki on liiallista tunteiden valtaan joutumista ilman mahdollisuutta jakaa kokemuksensa. Hämärin seitein tämä kaikki mielestäni liittyy olennaisesti julkiseen sosiologiaan, sillä se liittyy kollektiivisten traumojen tulkitsemiseen.

http://fi.wikiversity.org/wiki/Tiedosto:Bifo-tietoty%C3%B6-ja-prekaari-mielentila.pdf

– Lotta Tenhunen