Jakamaton valta ja vastuu yhdistyksissä

Keskusteltaessa johtajuudesta ja sen jakamisesta, on otettava huomioon, että virallisissa organisaatioissa viralliseen johtaja-asemaan liittyy lakipykäliin ja muihin säädöksiin perustuvaa juridista vastuuta. Johtajan tehtävän vastaanottanut henkilö voi olla käyttämättä omaan asemaansa liittyvää valtaa, mutta asemaan liittyvää vastuuta hän ei pääse pakoon. Vastuu saattaa liittyä yhdistyksen talouteen tai vaikkapa työnantajana toimimiseen. Lakipykäliä ja säädöksiä voidaan muuttaa, jolloin myös johtajuuteen liittyvä vastuu voi saada uusia muotoja ja merkityksiä. Mutta niin kauan kuin lakipykälät ovat voimassa, ne asettavat johtajuuden kehittämiselle yhdistyksissä selkeät reunaehdot. Johtajuuteen liittyvästä vallankäytöstä ei välttämättä säädetä laeissa, paitsi silloin kun on kysymys vallan väärinkäytöstä. Sen sijaan yhdistyksen omissa säännöissä tai ohjeissa saattaa olla rajoituksia sen suhteen, miten paljon valtaa voidaan jakaa.

Kun johtajuutta jaetaan, niin jaetaan myös valtaa. Siksi vallasta ja sen erilaisista ilmenemismuodoista on hyvä keskustella mahdollisimman ennakkoluulottomasti. Vaikeuskerrointa keskusteluun tuo se, että johtajuuteen liittyvissä kysymyksissä liikutaan hyvin syvissä ihmisenä olemisen peruskysymyksissä. Ihmisen asema yhteisön hierarkiassa - niin virallisessa kuin epävirallisessa - määrittää yllättävän paljon ihmisen identiteettiä. Sitäkin paremmalla syyllä johtajuutta on syytä tarkastella mahdollisimman monesta näkökulmasta.