Hakkarin koulu 8.I (kevät 2015)/Lehmien kommunikaatio
Yleistä lehmästä
muokkaaNauta kuuluu märehtiviin sorkkaeläimiin. Lehmäksi kutsutaan lajin naarasta ja sonni on puolestaan uros. Naudat syövät yleensä ruohokasveja ja muita puuvarrettomia kasveja. Naudat käsittelevät kasviravintoa moniosaisen mahalaukun avulla johon kuuluu pötsi, verkkomaha, satakerta eli lehtimaha sekä juoksutusmaha. Nauta on märehtijä eli palauttaa syömänsä ruuan pötsistä ruokatorvea pitkin takaisin suuhunsa ja pureskelee sen hienommaksi. Naudat saavat näin hyödynnettyä ravintoaineet paremmin. Kesällä naudat saavat rehuksi nurmirehua ja talvella säilörehua ja heinää ja joskus myös väkirehua.
Kommunikointi
muokkaaYleensä naudat eivät kommunikoi keskenään puheella. Naudat kuulevat sellaista, mitä ihminen ei kuule todella herkän kuulonsa ansiosta. Ylimääräinen melu ja äänet ovat pahasta naudalle. Naudoille ei tarvitse huutaa, koska ne kuulevat hiljaisiakin ääniä. Jotkut väittävät, että lehmä pitää klassisesta musiikista, mutta siitä ei ole riittäviä todisteita.
Otsikkoteksti
muokkaaÄäntely
muokkaaEläinten keskinäiseen tunnistamiseen ja kontaktin saamiseen naudat käyttävät ääntelemistä, sekä tervehdysten ja uhkausten vaihtamiseen ja pelon ilmaisemiseen. Lehmän ammuminen tarkoittaa sitä, että eläin päästää keskivoimakkaan huudon avonaisesta suustaan.
Aistit
muokkaaNäkö
muokkaaNauta havaitsee todennäköisesti vihreän, punaisen ja keltaisen sävyjä. Lehmällä on on laaja näkökenttä, mutta huono syvyysnäkö eli valon ja varjon erot voivat sekoittua. Lehmä havaitsee hyvin liikettä näkökentän ulkolaidalla, mutta ei välttämättä tunnista liikkujaa.
Kuulo
muokkaaNaudat eivät puhu toisilleen paljoa, ylimääräisen ääntelyn syynä on yleensä jotain erikoista esim. kiima, jano, nälkä, hätä. Nauta kuulee paljon sellaista, jota ihminen ei voi kuulla. Varsinkin korkeat äänet nauta kuulee paremmin kuin ihminen. Nauta ei tykkää huutamisesta, paukkeesta, viheltelystä, suhinasta ym. epämääräisistä äänistä.
Haju
muokkaaNaudalla on parempi hajuaisti kuin ihmisellä. Nauta käyttää hajuaistiaan viestimenä mm. eläimen erittämien feromonien kautta. Jos ihmisen haju on liian voimakas se saattaa olla naudalle epämiellyttävää. Nauta haistaa pelon esim. pelkäävän eläimen jälkeen on vaikea saada toista eläintä samaan tilaan. Nauta haistaa myös jos ihminen itse pelkää jotakin ja jos kipua aiheuttava tilanne on haissut nauta muistaa myös sen.
Tunto
muokkaaKaikki eläimet kuten nautakin tuntevat kipua. Kipuherkkyydessäkin on yksilöllisia vaihteluja. Nauta pitää rapsuttelusta ja silittelystä varsinkin paikoista joihin se ei itse ylety esim. säkä, selkä, hännän tyvi. Jotkut naudat rauhoittuvat pelkällä käden lepuuttamisella selän päällä. Tuntemiset aiheuttavat muistijälkiä.
Lähteet:
muokkaahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Nauta
http://toistenhistoria.blogspot.fi/2013/05/nautanakokulma.html