Hakkarin koulu 8.A (kevät 2015)/Ihmisten sanaton viestintä

Nonverbaalinen viestintä

Sanatonta viestintää eli nonverbaalista viestintää on monenlaista. Kielellinen ilmaisu on puhumista, kun taas nonverbaalista viestintää ovat esimerkiksi ilmeet, eleet, asennot ja liikkeet. Sanaton viestintä on joissain tapauksissa tiedostamatonta tai sitä ei harkita. Toisin kuin puhuessa yleensä mietitään mitä sanotaan. Joskus sanaton viestintä korvaa puhetta. Useimmiten se kuitenkin täydentää sitä. Kommunikaatiosta jopa 80%-90% on sanatonta viestintää. On olemassa kansainvälisiä nonverbaaleja ilmaisuja esimerkiksi hymyily tarkoittaa iloisuutta ja suru huomataan ilmeistä ja eleistä. Nonverbaalinen ja kielellinen viestintä voivat olla ristiriidassa. Ihminen voi esim. sanoa, että kaikki on hyvin vaikka kehonkieli viestii muuta. Sanattomastikkin voi tavallaan valehdella. Moni ihminen hymyile, vaikka ei olisi edes iloinen.

"Tykkään";D

Käsimerkit ja liikkeet

Erilaiset käsimerkit voivat korvata kielellisen viestinnän. Kavereiden välillä on monesti tiedostamatonta nonverbaalista viestintää. Joskus toisten ihmisten välistä viestintää ei ymmärrä. Se voi johtua esim. kulttuurien välisistä eroista. Käsimerkit ja käsillä tehdyt liikkeet ovat yksi osa sanatonta viestintää. Peukalon näyttäminen tarkoittaa, että tykkää jostakin asiasta. Se ei kuitenkaan ole kansainvälinen ilmaisu, joten jokaisessa kulttuurissa se ei tarkoita samaa. Sanatonta viestintää voi joskus verrata salakieleen. Hyviä esimerkkejä nonverbaalisesta viestinnästä on käsikädessä kulkeminen, joka luetaan yleensä sitoutumiseksi. Ihmiset heiluttavat ja liikkuttavat joskus käsiään vaistomaisesti puhuessaan. Katsekontakti on hyvä olla puhuessa, sillä viestitään ihmisen arvostusta tai vain kohteliaisuutta. Omiin ajatuksiin vajonnut ihminen katsoo yleensä alaspäin eikä muihin ihmisiin. Silmänisku voi olla vihjaileva tai salaperäinen. Keskusteltaessa harhaileva tai pälyilevä katse antaa epämiellyttävän kuvan henkilöstä. Tilanne koetaan yleensä myös epäkohteliaana. Jos ihminen heiluu ja katselee koko ajan ympärilleen toisen henkilön puhuessa, voidaan ajatella ettei hän kuuntele. Usein asia onkin niin tai sitten henkilö on muuten vain levoton. Silmänliikkeet kertovat monia asioita esim. katsot silmilläsi johonkin suuntaan ja viittaat sillä, että sinne pitäisi katsoa. Päänliike korostaa osoittavaa liikettä. Tämä korvaa sormella osoittamisen ja sanat. Silmillä voi siis korvata kielellistä viestintää sekä sanatonta viestintää. Pään nyökkäys on yleisesti käytetty liike. Sitä ei välttämättä heti uskoisi. Ihmiset käyttävät sitä kuunnellessaan(,jos ymmärtää mitä on sanottu ) tai kun tarkoitetaan kyllä.

Asennot

Ihmisten asennot viestivät monesti tunnetilaa tai mielialaa. Kyyryssä oleminen voi tarkoittaa alakuloisuutta. Pelokas ihminen voi pitää käsiaan ympärillään tai olla muuten poispäin kääntynyt. Asennoista päätellään myös minkälaiseksi ihminen kokee jonkun tilanteen esim. onko hän rento vai hermostunut. Väsyneen tai kyllästyneen ihmisen tunnistaa myös asennoista. Kyllästynyt pitää kyynerpäätään pöydällä ja kättä naamalla. Selkä ei ole yleensä silloin suorassa. Väsyneenäkään selkä ei ole suorassa ja yleensä käsi kannattelee päätä.

Kohtelias ilman sanoja

Niiaus,kumarrus, käden heilauttaminen tervehdyksenä ovat esimerkkejä kohteliaasta käytöksestä. Aina ei siis tarvitse sanoja ollakseen kohtelias. Katsekontakti puhuessa on kohteliasta, mutta muuten tuijottaminen koetaan yleensä ahdistavana tai epäkohteliaana. Tervehtiminen sanoin ei aina ole mahdollista, joten silloin käytetään sanatonta viestintää. Tilanteessa jossa ei käytä sanoja tervehdykseen voi heilauttaa kättään tai tavallaan nyökätä päällään. Toisen huomioon ottaminen on kohteliasta. Jos puhut isossa porukassa, katso vuorotellen jokaista. Silloin annat itsestäsi mukavan kuvan. Sekin on sanatonta viestintää.

Iloitessa hymyillään :)

Ilmeet ja eleet

Ilmeet ovat tärkeä osa viestintää. Ilme on ihmisen ensimmäinen kommunikointi tapa, jonka oppii jo vauvana. Jos ihminen puhuisi ilmeettömänä ei esimerkiksi tietäisi mitä mieltä hän on asiasta josta puhuu. Ilmeet siis täydentävät puhetta. On olemassa todella lyhytkestoisia ilmeitä. Niitä kutsutaan mikroilmeiksi. Ne kestävät alle sekunnin. Ne tunnistaa helpoiten tietokoneanalyysin ja videokuvan avulla. Ihmiset käyttävät ilmeitä eritavoilla. On sellaisia, jotka paljastavat ilmeillään kaikki tunteet melkein heti ja sitten tietenkin tälläisten henkilöiden vastakohtia. Joskus ilmeitä ymmärretään väärin. Jotkut ihmiset luulevat paljastaneensa tunteensa jollakin ilmeellä, vaikka eivät oikeasti tehneet niin. Eleet elävöittävät ja kuvittavat keskustelua. Elekieli on yksi nonverbaalisen ilmaisun tapoja. Eleitä on erilaisia. On sellaisia joilla kiinnitetään huomio johonkin asiaan tai sitten opastetaan esim. käden heilautuksella.

Pukeutuminen

Pukeutuminenkin on sanatonta viestintää. Musliminaiset ilmaisevat uskontoaan käyttämällä huivia. Silloin tietää, että nainen on muslimi

Musliminaiset ilmaisevat uskontoaan esim. huivilla

eikä hän sanonut mitään. Luonnettaan voi myös ilmaista vaatteilla. Ihmiset usein itse miettivät tai yrittävät päätellä ihmisten luonnetta vaatteiden perusteella. Vaatteista päätellään joskus myös henkilökohtaisia asioita esim. taloudellista tilannetta. Jopa vaatteilla voi valehdella. Jos ostaa kalliita vaatteita ajatellaan yleensä, että olet rikas. Se ei välttämättä ole totuus. Vaatteet viestivät persoonasta ja mieltymyksistä. Siististi pukeutunutta ihmistä pidetään asiallisena, kun taas sotkuisesti pukeutunutta ihmistä voidaan pitää laiskana ( tai asiattomana ). Vaatteilla viestitään myös suhtautumista itseensä ja muihin. Vaatteista voi nähdä, onko henkilö tyytyväinen itseensä. Jos käyttää liian isoja vaatteita voidaan ajatella ettei ole tyytyväinen itseensä, koska henkilö tavallaan piiloutuu vaatteidensa alle. Väärään vaatevalintaan voi myös olla syynä ettei oikein tunne itseään. Tiukkoja vaatteita pidetään joskus törkeinä. Tiukoilla vaatteilla kuitenkin viestitään, että on luultavasti ylpeä itsestään ja haluaa tavallaan esitellä itseään muille. Tämä voi kuitenkin olla tiettyjen ikäluokkien mielestä turhamaista. Pukeutumisesta voi saada myös tietoonsa henkilöiden ammatteja. Esim. poliiseilla, palomiehillä ja lääkäreillä on omat työasut eikä kenellekkään jää epäselväksi missä ammatissa he toimivat. Joidenkin ammattien työasuista on tietynlaisia sterotypioita esim. juristinaiset käyttävät mustaa jakkua ja hametta.

Sanattoman viestinnän käyttö harrastuksissa

Pantomiimi on hyvä esimerkki sanattoman viestinnän käytöstä peleissä. Siinä käytetään eleitä, liikkeitä ja kasvon ilmeitä. Jalkapallo peleissä käytetään yllättävän paljon sanatonta viestintää. Siinä voidaan ohjata henkilöä käden liikkeillä. Tunteita ilmaistaan usein. Pettymys näytetään vahvasti. Useimmiten erilaisilla liikkeillä ja kasvojen ilmeillä. Tuuletukset ovat oikeastaan myös sanatonta viestintää. Pelaajilla on monesti omia henkilökohtaisia tuuletuksia. Ne voivat liittyä kansallisuuksiin tai uskontoon. Joillakin pelaajilla on onnenamuletteja. Se voi olla esim. jokin koru. Se viestii, että henkilö on taikauskoinen. Vaikka ei sitä välttämättä edes myöntäisi tai sanoisi. Pelaajilla on joskus risti kaulassa tai sitten he tekevät ristinmerkin kädellään ennen peliä. Osalle pelaajista se on vain onnenmerkki tai se voi myös meinata uskonnollista vakaamusta. Lähes jokaisessa harrastuksessa käytetään sanatonta viestintää. Pelitilanteissa viestitään eri eleillä asioita joita ei voi huutaa, koska vastustaja kuulee. Sanatonta viestintää käytetän myös harrastuksissa joihin ei kuulu liikuntaa. Maalaajat voivat ilmaista maalauksen avulla tunteitaan tai mieltymyksiään.

Lähteet

http://viestinnantietoaines.aalto.fi/mmpv/sanaton.htm

http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12926&culture=fi-FI&contentlan=1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ele

http://artikkeliapaja.wikispaces.com/Eleet,+ilmeet+ja+olemus+%E2%80%93+puhujan+toinen+kieli

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilme

Wiio,Osmo A. 1975 : Viestinnän opas. Weilin + Göös, Helsinki

http://www.keskuspuisto.fi/index.php?k=219136