Hakkarin 8.D äidinkielen projekti/Rahan huijaaminen

Rahan huijaaminen on keino saada rahaa päälle päin rehellisin keinoin, joka kuitenkin sisältää jonkinlaisen ansan jossa huijatun rahat siirtyvät huijaajalle eikä huijattu onnistuneimmissa huijauksissa välttämättä edes heti tajua menettävänsä rahaa.

Historia muokkaa

Rahaa on huijattu niin kauan kuin sitä on ollut mitä erikoisimmin keinoin. Seuraavaksi muutamia mielenkiintoisia esimerkkejä rahan huijaamisesta kautta aikain:

Ponzi-huijaus muokkaa

Ponzi-huijaus on tunnettu rahan huijaamisen muoto, joka on saanut nimensä sen tunnetuimman käyttäjän Charles Ponzin mukaan. Siinä joku kerää rahaa sijoituskohdetta (se voi olla mikä tahansa tuottoisalta kuulostava kohde, kuten öljyvaranto) varten. Hän lupaa erittäin suurta tuottoa sijoituksesta, jota ei ole olemassa tai sen tuotto on vähäistä. Ensimmäisille sijoittajille hän maksaa tuottoja rahoista, jota myöhemmät sijoittajat tuovat tullessaan. Näin suurin osa rahoista jää huijarille kuvitellun sijoituskohteen sijasta. Tuotto sijoittajille on niin nopeaa ja suurta, että he sijoittavat rahansa uudelleen ja jälleen sijoittajille maksetaan uusista sijoituksista saaduilla rahoilla ja loput rahat menevät jälleen huijarin käyttöön.

Poyasin ihmemaa muokkaa

1800-luvulla skotlantilainen kenraali Gregor McGregor matkusteli Venezuelan rajalla alueella, jota kutsuttiin Moskiittorannikoksi. Ainoa asutus oli muutama alkuasukasheimo, joka suostui pienen taivuttelun jälkeen ottamaan vastaan eurooppalaisia uudisasukkaita. McGregor sai hienon idean ja palasi Englantiin, jossa kertoi kertoi kuvitteelisesta Poyasin tasavallasta, jossa oli korkea sivistystaso ja hedelmällinen maaperä. Hän kauppasi alueita suhteellisen halvalla tuosta tasavallasta ja keksi mitä mielikuvituksellisimpia ideoita, jolla sai uskottavuutta kertomukselleen ja ansaitsi lisärahaa. Hän esimerkiksi kirjoitti Poyasista paksun opaskirjan ja painatti täysin arvottomia Poyasin dollareita, ja monet vaihtoivatkin puntansa tähän leikkirahaan. Kun uudisasukkaiden laivat saapuivat Moskiittorannikolle, heitä odotti karu todellisuus: he olivat ostaneet tyhjää rantaa, viidakkoa ja kuivia kukkuloita Monet ehtivät kuolla trooppisiin tauteihin ynnä muuhun sellaiseen, ennen kuin heitä saavuttiin noutamaan takaisin. Kun tieto huijauksesta levisi, McGregor oli jo lähtenyt Ranskaan jatkaakseen temppua siellä.

Myytävänä Eiffelin torni muokkaa

Victor Lustig oli tšekkiläissyntyinen huijari. Hän tuli kuuluisaksi myytyään Eiffelin tornin romurautana, kun ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskan hallitus alkoi vakavasti miettiä tornin romuttamista. Lustig esiintyi posti- ja lennätinhallituksen ministerinä, jonka tehtävänä oli myydä Eiffelin torni. Lustigin uhriksi valikoitui romukauppias André Poisson. Poisson oli kuitenkin epäluuloinen, mutta Lustig sai ukoteltua hänelle olevansa ainoastaan korruptoitunut virkamies. Kun Poisson oli maksanut rahat, Lustig pakeni Itävaltaan. Poisson ei kehdannut ilmoittaa huijauksesta poliisille.

Gangsteri huijattavana muokkaa

Lustig onnistui huijaamaan myös amerikkalaista gangsteria Al Caponea uskottelemalla tälle suunnittelevansa tuottoisaa huijausta. Capone sijoitti suunnitelmaan 50 000$ ja antoi Lustigille kaksi kuukautta toimittaa tuotot. Lustig hamstrasi Caposen rahoja kassakaapissa nuo kaksi kuukautta ja meni sen jälkeen väittämään Caponelle, että suunnitelma oli epäonnistunut ja lupasi maksaa tälle sijoituksensa takaisin omasta pussistaan. Capone vaikuttui tästä "rehellisyydestä" niin paljon, että maksoi Lustigille 5000$.

Huijaukset nykyään muokkaa

Huijarit keksivät jatkuvasti uusia keinoja rahaa saadakseen. Näitä tapoja ovat esimerkiksi:

"Nigerialaiskirjeet" muokkaa

Hyvin perinteinen huijaus internetin ja sähköpostin leviämisen myötä. Näissä huijattavalle lähetetään erilaisia peitetarinoilla varustettuja ilmoituksia vaikkapa arpajaisvoitosta.

Nettirakkaat muokkaa

Internetin keskustelu- ja seurustelupalstoilla väijyviä huijareita, jotka keinottelevat rakastuneen uhrinsa rahoja itselleen. Yleinen tapa näiden rahojen saamiseen on pyyntö lähettää nettirakkaalle (huijarille) rahat, joilla hän pääsee tapaamaan huijattua. Seuraavaksi ilmaantuukin jokin este, ja huijattua pyydetään lähettämään vielä hieman rahoja. Rahaa lähtee, rakas ei tule.

Lähteet muokkaa