Hakkarin 8.D äidinkielen projekti/Karate

Karate

Karate eli karate-do on alkujaan okinawalainen kamppailulaji. Se on levinnyt ympäri maailmaa se on perinteinen japanilainen laji. Karatessa on tarkoituksena itsensäpuolustuksen lisäksi oppia muita urheilun perus tarkoituksia,kuten :itseluottamusta,kuntoilu, hyvä terveys, sekä henkisen ja fyysisen kunnon kehittäminen. Tärkeimpänä kaikista karaten tarkoituksena on löytää itsensä sisältä rauha. Karatessa tehdän pääasiassa lyöntejä ja potkuja , mutta niitten lisäksi pidemmälle päässeet tekevät nivellukkoja,hallintaotteita, heittoja ja hermopistetekniikoita. Niissä kaikissa on yhteistä kehon liikkeet, joilla vahvistetaan tekniikoita. Yleensä liikkeillä on voimankeskitys kohta ,joka on yleensä loppupuolella. Niihin aikoihin huudetaan kiai.

Tyylisuunnat

Tunnetaan satoja erilaisia tyylisuuntia joista tunnetuimpia ovat :Shotokan,wado-ryu,Shito-ryu,goju-ryu ja shukokai. Niissä olevat erot huomaa asennoissa eli katoissa ja käytettävissä harjoittelu menetelmissä. Niissä suhtaudutaan myös eri tavalla vyöarvoihin ja kilpailuihin. Sekä osa tyyleistä on agressiivisia ja ne korostavat voimaa, kun toiset korostavat pehmeyttä.

Shotokan: Opetuksen tunnusomaisia piirteitä ovat kurinalaisuus ja järjestelmällisyys. Liikkeet ovat pääosin tukevia ja syviä seisontoja, niissä korostuu hiukan ehkä enemmän käsitekniikat.

wado-ryu : Eroaa kaikista muista tyylilajeista eniten, siinä että tekniikkassa pyritään olemaan aiheuttamatta toiselle mahdollisimman vähän voimakasta kontaktia. Opetellaan väistämään hyökkäyksiä ja samalla madollisimman hyvään asentoo vasta hyökkäystä varten. Se näkyy selvästi pari tekniikoissa, niissä väistö ja vastatekniikkka tapahtuvat samoihin aikoihin , ruumiin luonnollisilla liikkeillä. Wado-ryu:ssa on muita tyylisuuntian paljon korkeampia asentoja, jotta liikkuvuus olisi paljon hepompaa.

Shito-ryu: Tekniikka on nopeaa ja siinä on syvät taistelu asennot. Tässä tyylilajissa on asekatoja,eli harjoitteluissa käytetään kobujutsu nimisiä asetekniikkaa. Siinä harjoitellaan puolustautumista aseistautunutta henkilöä vastaan ilman aseita. Muissakin lajeissa käytetään aseita, mutta tässä niitä käytetään eniten.

Goju-ryu: Tyyliljai on sekoitus kovasta ja pehmeästä tyylisuunnasta. Kovassa tyylisuunnassa on sulkenaisia käsitekniikoita ja suoria hyökkäyksiä. Pehmeä tekniikka poikkeaa sillä, että siinä on avonaisia käsitekniikoita ja pöyriviä liikkeitä.

Shukokai: Shukokain tekniikoissa pyritään mahdollisimman voimakkaaseen liikkeeseen, siinä hyödynnetään kehon luonnollisia jännityslinjoja. Tyylilaji sopii kaikille sillä siinä ei tarvita mitään erikois taitoja ,siksi sen nimikin tarkoittaa " Kaikkien tie".

Karate Suomessa

Karate tuli suomeen 1967 ja se on sen jälkeen levinnyt ympäri Suomea. Suomessa on monia eri karate tyylin harrastajia, mutta pääosassa on wado-ryu. Wado-ryun on perustanut Hironori Ohtsuka, jonka poika on ollut useita kertoja vierailulla suomessa. Tämän henkilön naamakuva onkin jokaisessa wado-ryu karate ryhmän vihkosessa, joita käytetään erilaisten liikkeitten opetteluissa. Nykyään karatea harrastaa noin 15 000 aktiivistahenkilöä. Sen seurauksena Suomi on voittanut useita EM- ja MM-mitaleja.

Varusteet

Karatessa käytetään väljää puuvilla-asua, joka koostuu housuista ja takista. Housut ovat suorat ja kevyet , muulla tavalla ne eivät eroa perus housuista. Takissa on yhtä kevyt kanggas kuin housuissa, se eroaa perus takista kiinnitys tavallaan. Takki kiinnitetään reunoitla ja välikohdista kangas suikaleilla, jotka sidotaan yhteen. Näiden lisäksi käytetään vyötä, jonka väri määräytyy tasokokeitten määrän perusteella. Vyö värit alkavat valkoisesta joka on aloittelijan vyö, sen jälkeen tulevat: keltainen,oranssi, vihreä,sininen,ruskea ja musta. Vyöarvoja ei voi vertailla aina keskenään, sillä eri tyylilajeissa värit menevät eri järjestyksessä. Karatea aloittaessa ei ole pakollista heti omistaa karate pukua, viimeistään keltaisen vyön saatua pitää hankkia puku.

Karate vöitä

Sali toiminta

Karatea harrastavaa henkilöä kutsutaan karatekaksi. Karatessa on tiukka sali toiminta. Saliin astuessa pitää kumartaa , sillä se osoitta kunnioitusta harjoittelijoita ja senseitä, eli opettaja kohtaan. Sama tapahtuu postuessa salista, käännetään kasvot salia kohti ja kumarretaan, jos kumartaa väärään suuntaan se on epäkunnioittavaa. Ankaruutta on joissakin ryhmissä erittäin paljon, sillä niissä haukottelustakin voidaan rangaista punnerruksilla. Sensei voi myös käskeä hunosti käyttäytyvää oppilasta poistumaan dojosta tai tamista. Yleensä harjoitukset alkavat odottamalla muita ylös saliin, kun kaikki ovat tulleet mennään riviin vyöarvojen järjestykseen. Sensei menee oppilaitten eteen. Vyöarvojen ensimmäisin -eli pisämmälle päässein- antaa käskyn jossa mennään istumaan lattialle polvien päälle. Seuraavassa käskyssä kumarretaan ,ja kolmannessa kumarretaan uudestaa. Lopuksi neljäs käsky komentaa ylös. Sen jälkeen sensei kertoo mitä harjoituksissa tehdään. Salissa voidaan tehdä mm : perus tekniikoita, venyttelyä, juoksemista, punnerruksia, vatsalihaksia, heittoja jne.