Hakkarin 8.A äidinkielen projekti (kevät 2013)/Elokuvaus harrastuksena ja ammattina

Elokuvaaja muokkaa

Elokuvaaja eli kuvaaja on henkilö, joka on erikoistunut elokuvaa tehtäessä kuvaamaan kohtauksia ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa. Useilla ohjaajilla on vakiokuvaaja, jonka kanssa he tekevät useita elokuvia yhdessä.

Elokuvauksen historia muokkaa

Elokuvauksen modernisoitumiseen johti viisi keksintöä. Ensimmäinen oli se, että huomattiin ihmisen kokevan nopeasti vaihtuvat hieman erilaiset kuvat yhtenäisenä liikkeenä. Tätä tutkineet henkilöt huomasivat, että kuvia tarvitaan vahintään 16 kuvaa sekunnissa (16fps), jotta liike ei vaikuttaisi nykivältä.

Toinen edistysaskel oli valokuvausmateriaalien kehittyminen. 1870-luvun lopulla materiaalit olivat niin valoherkkiä, että valotusaika oli sekunnin murto-osia.

Kolmas keksintö oli taipuisampi materiaali jolle kuvia otettiin. George Eastman oli ensimmäinen joka vaihtoi lasin paperiin ja sen jälkeen selluoidiin.

Pian sen jälkeen kun selluoidi oli tullut tutuksi, niin siitä kehitettiin läpinäkyvä, joka mahdollisti kuvien heijastamista seinälle taikalyhtyjen avulla. Taikalyhty oli yksinkertainen laite, jolla sähkövalon avulla heijastettiin kuvia seinälle. Tämä oli niin uutta ja ihmeellistä, että laitetta kutsuttiin taikalyhdyksi.

Viides keksintö oli maltanristimekanismin hyödyntäminen kameroissa. Tätä samaa mekanismia on käytetty jo 1800-luvun puolessavälissä ompelukoneessa. Näiden kaikkien edistysaskelien ansiosta kameroista on tullut tehokkaita kuvaamaan pitkiäkin kohtauksia.

 
Maltanristimekanismin toiminta periaate kamerassa

Ääni ja kuva muokkaa

Moni elokuvaaja yritti tuloksetta saada lisättyä äänen videoon. Vasta 1920-luvun lopulla onnistuttiin saamaan elokuvaan äänet. Eli ensimmäiset 30 vuotta elokuvat olivat mykkiä.

Harrastuksena muokkaa

Videokuvaus on harrastuksena monipuolinen ja aikaa vievä. Kuvaamisesta voi keskustella alan yhdistysten palstoilla ja kehittää omaa kuvaamista. Ainoita ongelmia on näytteliöiden löytäminen esimerkiksi lyhytelokuvia varten.

Tarvikkeet muokkaa

Mikäli on kiinnostunut kuvaamisesta, kannattaa käydä elokuvaamisen peruskurssilla jossa voi testata kuvaamista ja editoimista ilman että heti hankkii kameraa itselleen. Nykyään ei tarvitse paljoa kuvaamisen aloittamiseen. Peruskameran saa 200-500 eurolla ja esim. Windowsin mukana tulee perus editointi ohjelma. Näiden lisäksi voi hankkia tripodin tai monobodin vakauttamaan kuvaa. Laadukkaammissa videokameroissa on vaihdettava objekti, joka tekee kuvaamisesta mielenkiintoisempaa, mutta myös kalliimpaa.

Ammatiksi muokkaa

 
Ammattilaisen digivideokamera

Elokuvaajaksi voi opiskella seuraavissa jatko-opinto paikoissa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

  • Taideteollinen korkeakoulu
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Turun Taideakatemia ammattikorkeakoulu
  • Arcada ammattikorkeakoulu
  • 

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
  • Lahden ammattikorkeakoulu
  • Oulun seudun ammattikorkeakoulu
  • Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
  • Yrkehögskolan Novia

Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat media-assistentteja: koulutus antaa perustiedot elokuva- ja TV-tuotannosta. Media-assistentin koulutusohjelman tarjoavat seuraavat oppilaitokset:

  • Forssan Ammatti-intituutti
  • Länsi-Uudenmaan ammattiopisto
  • Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
  • Keuda ammattiopisto, Järvenpää ja Nurmijärvi
  • Oulun seudun ammattiopisto
  • Paasikivi-opisto
  • Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto
  • Pirkanmaan ammattiopisto
  • Riihimäen ammattioppilaitos 

  • Savon Ammatti- ja aikuisopisto
  • Suupohjan ammatti-instituutti
  • Tampereen ammattiopisto
  • Vaasan ammattiopisto
  • Ylivieskan ammattiopisto
  • Ylä-Savon ammattiopisto
  • Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
  • Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu
  • Ålands Yrkesskola

Lähteet muokkaa