Hakkarin 8.A äidinkielen projekti (kevät 2013)/Elokuvaus harrastuksena ja ammattina

Elokuvaaja

Elokuvaaja eli kuvaaja on henkilö, joka on erikoistunut elokuvaa tehtäessä kuvaamaan kohtauksia ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa. Useilla ohjaajilla on vakiokuvaaja, jonka kanssa he tekevät useita elokuvia yhdessä.

Elokuvauksen historia

Elokuvauksen modernisoitumiseen johti viisi keksintöä. Ensimmäinen oli se, että huomattiin ihmisen kokevan nopeasti vaihtuvat hieman erilaiset kuvat yhtenäisenä liikkeenä. Tätä tutkineet henkilöt huomasivat, että kuvia tarvitaan vahintään 16 kuvaa sekunnissa (16fps), jotta liike ei vaikuttaisi nykivältä.

Toinen edistysaskel oli valokuvausmateriaalien kehittyminen. 1870-luvun lopulla materiaalit olivat niin valoherkkiä, että valotusaika oli sekunnin murto-osia.

Kolmas keksintö oli taipuisampi materiaali jolle kuvia otettiin. George Eastman oli ensimmäinen joka vaihtoi lasin paperiin ja sen jälkeen selluoidiin.

Pian sen jälkeen kun selluoidi oli tullut tutuksi, niin siitä kehitettiin läpinäkyvä, joka mahdollisti kuvien heijastamista seinälle taikalyhtyjen avulla. Taikalyhty oli yksinkertainen laite, jolla sähkövalon avulla heijastettiin kuvia seinälle. Tämä oli niin uutta ja ihmeellistä, että laitetta kutsuttiin taikalyhdyksi.

Viides keksintö oli maltanristimekanismin hyödyntäminen kameroissa. Tätä samaa mekanismia on käytetty jo 1800-luvun puolessavälissä ompelukoneessa. Näiden kaikkien edistysaskelien ansiosta kameroista on tullut tehokkaita kuvaamaan pitkiäkin kohtauksia.

Maltanristimekanismin toiminta periaate kamerassa

Ääni ja kuva

Moni elokuvaaja yritti tuloksetta saada lisättyä äänen videoon. Vasta 1920-luvun lopulla onnistuttiin saamaan elokuvaan äänet. Eli ensimmäiset 30 vuotta elokuvat olivat mykkiä.

Harrastuksena

Videokuvaus on harrastuksena monipuolinen ja aikaa vievä. Kuvaamisesta voi keskustella alan yhdistysten palstoilla ja kehittää omaa kuvaamista. Ainoita ongelmia on näytteliöiden löytäminen esimerkiksi lyhytelokuvia varten.

Tarvikkeet

Mikäli on kiinnostunut kuvaamisesta, kannattaa käydä elokuvaamisen peruskurssilla jossa voi testata kuvaamista ja editoimista ilman että heti hankkii kameraa itselleen. Nykyään ei tarvitse paljoa kuvaamisen aloittamiseen. Peruskameran saa 200-500 eurolla ja esim. Windowsin mukana tulee perus editointi ohjelma. Näiden lisäksi voi hankkia tripodin tai monobodin vakauttamaan kuvaa. Laadukkaammissa videokameroissa on vaihdettava objekti, joka tekee kuvaamisesta mielenkiintoisempaa, mutta myös kalliimpaa.

Ammatiksi

Ammattilaisen digivideokamera

Elokuvaajaksi voi opiskella seuraavissa jatko-opinto paikoissa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Taideteollinen korkeakoulu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun Taideakatemia ammattikorkeakoulu
Arcada ammattikorkeakoulu
  Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Lahden ammattikorkeakoulu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
Yrkehögskolan Novia

Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat media-assistentteja: koulutus antaa perustiedot elokuva- ja TV-tuotannosta. Media-assistentin koulutusohjelman tarjoavat seuraavat oppilaitokset:

Forssan Ammatti-intituutti
Länsi-Uudenmaan ammattiopisto
Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Keuda ammattiopisto, Järvenpää ja Nurmijärvi
Oulun seudun ammattiopisto
Paasikivi-opisto
Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto
Pirkanmaan ammattiopisto
Riihimäen ammattioppilaitos  
Savon Ammatti- ja aikuisopisto
Suupohjan ammatti-instituutti
Tampereen ammattiopisto
Vaasan ammattiopisto
Ylivieskan ammattiopisto
Ylä-Savon ammattiopisto
Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu
Ålands Yrkesskola