Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Yhteisö ja kollektiivi

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
		Osio 4: Etusivu	Itseorganisoitumisen ideaali	Väkijoukko	Verkosto ja ekosysteemi	Yhteisö ja kollektiivi	Rihmasto	Täydentäviä jaksoja

Yhteisö ja kollektiivi

George A. Hillery (1955) teki kirjallisuuskatsauksen amerikkalaisessa sosiologiassa esitetyistä yhteisön määritelmistä. Tuloksena oli 94 määritelmää alaluokkineen. Yhteenvetona hän koosti termin ‘yhteisö’ ymmärrettäväksi seuraavien ominaisuuksien kautta: (1) ryhmä ihmisiä, (2) jotka jakavat sosiaalista vuorovaikutusta, (3) ja joitain yleisiä siteitä keskenään ja ryhmän muiden jäsenten kanssa (4) samassa paikassa ainakin toisinaan.

Internetissä yhteisön ja verkoston käsitteet mielletään helposti samaksi asiaksi. Yhteisöllisenä toimintana on pidetty esimerkiksi viittaamaa kannattajien kokoontumista Helsingin Rautatieasemalle Pekka Haavisto -naamarit päässä pariksi minuutiksi. Voidaan ajatella että tempaus täyttää yhteisöllisyyden tunnusmerkistön, mutta Hilleryn kriteereissä on tulkittavissa yhteisössä myös ajallinen jatkuvuus kuten Ferdinand Tönniesin yhteisön (Gemeinschaft) käsite (xxx). Yhteisöllistä yhteenliittymää pidetään toisinaan myös päämääränä itsessään, sinänsä arvokkaana, itsestään selvänä tai jotenkin luonnostaan syntyvänä. Yhteisö kuvaa vakiintuneita puolueita, yhdistyksiä ja järjestöjä hyvin.

Yllä todettiin, että verkko- ja virtuaaliyhteisöjen suosio ja merkitys on vähentynyt verkostojen kustannuksella. Syitä tähän voidaan hakea yhteisöjen edellyttämästä ajallisesta ja sosiaalisesta intensiteetistä. Lisäksi toisin kuin verkosto, yhteisö ei ole kovin skaalautuva suurille ihmisjoukoille eikä välttämättä kaikille avoin. Toisaalta yhteisöt voivat olla laajemman verkoston, liikkeen tai väkijoukkojen liikehdinnän alkusysäyksenä.

Suomessa esimerkkejä pitkäikäisistä ja kookkaista yhteisöistä internetissä ovat paikallisyhteisö NopolaNews, intressiyhteisö Sähköautot (hiipunut), elämäntapayhteisö Dojolaiset, tietokoneharrastajien Muropaketti- sekä alunperin äideille tarkoitettu Vauva-foorumi. Yhteiskunnallisia tai poliittisia yhteisöjä on vähän tai niiden toiminta on muodostunut verkostomaisemmaksi.

Max Weberin organisaatioteoria kannalta verkkoyhteisössä on usein selkeimmin havaittavissa organisatorisia piirteitä tässä esitetyistä yhteenliittymistä. Pääsy voi olla rajattu tai edellyttää ainakin rekisteröitymisen, toiminnassa voi olla erilaisia ranking-tasoja aktiivisuuden suhteen, keskustelua voidaan moderoida, epäsopivasta käytöksestä voi tulla sanktioita etc.

Kollektiivi

Kollektiivia (collective) on työlästä suomentaa yksiselitteisesti. 'Collective':a käytetään paitsi yhteenliittymään viitattaessa niin myös adjektiivina kollektiivisesta so. yhteisestä tai samankaltaisesta (laumamaiseen) toimintaan, jossa ei kuitenkaan välttämättä ole tai muodostu Weberin tarkoittamia sosiaalisia suhteita (Weber mts. xxx). Kollektiivia voi organisoitumisen kannalta pitää yhteisön ja verkoston yhdistelmänä tai välimuotona. Kollektiivi on yksilöiden yhteenliittymä, jota yhdistää yhteisön tai verkoston tapaan intressi yms. ja erityisesti ammattimaisuus tai perehtyneisyys. Puolueiden läheltä niitä löytyy muun muassa ajatushautomoiden (think-tank) muodossa, kuten Suomessa Demos, e2, General Intellect, Magma ja Suomen Toivo.

Kollektiivissa yksilön toiminta ei ole välttämättä yhtä riippuvaisia muista kuin yhteisössä (kuten vähemmän sääntöjä tai rituaaleja), mutta yhteenliittymä on kuitenkin rajattavissa, tunnistettavissa ja usein paikannettavissa internetissä verkostoa selkeämmin. Kollektiivi on verkoston tapaan yksilökeskeinen mutta joidenkin yhteisöjen tapaan sinne voi olla monia verkostoja rajatumpi pääsy. Se on verkostoa sitoutuneempi jatkuvuuteen yhteisön tapaan.

Esimerkiksi SpaceCollective.org on yli 2 000 futuristin kollektiivi internetissä. Sen toiminta perustuu tulevaisuuden yhteiskunnallisten olosuhteiden ja skenaarioiden pohdiskeluun. Jokainen internet-käyttäjä näkee tuotokset mitta vain jäsenet voivat kommentoida niitä. Jäseneksi pääsee vain suosituksesta, jolloin voidaan esimerkiksi arvioida mahdollisen jäsenen aiempi sitoutuneisuus futurologiaan internetissä.

Pitkäaikaisia yhteiskunnallisia nettikollektiiveja ovat esimerkiksi ®TMark (lausutaan ’artmark’) ja YesMen (Meikle xxx). Ne yhdistävät parodian, leikittelyn ja kansalaisaktivismin ja performatiivisuuden (Rättilä tässä teoksessa), kuten vaikka George W. Bushin parodiaverkkopalvelu, josta tuli alkuperäistä huomattavasti suositumpi tai vale-esiintyminen tekstiiliteollisuuden konferenssin pääpuhujana Tampereella. Molempien ryhmien toiminta perustuu jäsenten monipuoliseen osaamiseen esiintymistaidoista muuhun viestintään ja elektroniikasta ohjelmointiin.

Kollektiivi on tarvittaessa tehokas jäseniksi päässeiden aktiivisuuden tai osaamisen myötä sekä yleensä matalan tai olemattoman hierarkian myötä, mikä nopeuttaa päätöksentekoa. Weberiläisittäin kollektiivista voi puuttua kaikki muut organisaation tunnusmerkit paitsi rajattu pääsy. Suhteellisen pieni osallistujajoukko tarjoaa mahdollisuuden hyvinkin keskustelevaan kulttuuriin vailla johtajaa tai muita valtasuhteita. Laajemmissa kokonaisuuksissa ja massaliikehdinnässä sen rooli voi olla ideologinen tai inspiroiva tai se voi itse mobilisoitua nopeisiin ja tehokkaisiin aktioihin. Toisaalta edellytys jäsenyydestä tai muista kriteereistä rajoittaa sen laajentumista tai suoraa vaikuttavuutta.

Lisää aiheesta

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet

Viitattu 20.4.2013.

Tausta ja siemenversion tekijät

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.

---

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.

---

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 4: Organisoitumismuotoja internetissä
		Osio 4: Etusivu	Itseorganisoitumisen ideaali	Väkijoukko	Verkosto ja ekosysteemi	Yhteisö ja kollektiivi	Rihmasto	Täydentäviä jaksoja

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
		Etusivu	1. Internet ja kansalaisyhteiskunta	2. Avoimet toimintatavat	3. Internetin yhteistyökaluja	4. Organisoitumismuotoja internetissä	5. Internet-koordinointi

Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]

Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus