Avoimet verkostot -opintokokonaisuus/Prosessien avaaminen

AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
Osio 2: Etusivu Avoimuuden muotoja Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja Prosessien avaaminen Nettimaine Avoin data Täydentäviä jaksoja



Prosessien avaaminen muokkaa

Organisaation ja verkoston muuuntuminen avoimeksi voi alkaa pienistä askelista. Kaikkea ei välttämättä edes kannata yrittää avata kerralla vaan edetä asteittain: kerätä kokemuksia, soveltaa niitä omaan toimintaan, kokeilla erilaisia tapoja ja omaksua omalle organisaatiolle tai verkostolle sopivimmat tavat. Niin ikään toiminnassa tulee vastaan käytännön reunaehtoja (Jakso: Avoimuuden_hyötyjä), joita ei ehkä edes voida avata, kuten toiminnan rahoitus. Toisaalta esimerkiksi julkishallinto avaa rahoitushakemukset yhä useammassa projektirahoituksessa, kuten Rakennerahasto-tietopalvelusta löytyy yli 10 000:n EAKR/ESR-rahoitetun suomalaisprojektin kuvaus pääosin sekä yhteenveto loppuraportista. https://www.eura2007.fi/rrtiepa/

Jaksossa esitellään ensin joukko erityyppisiä prosesseja ja projekteja, joita on avattu internetiin kaikkien kiinnostuneiden osallistuttavaksi. Näitä on kokeiltu hyvin menestyneissä piloteissa tai ne ovat käytössä jossain organisaatioissa. Prosessit ovat hyvin erityyppisiä vaihdellen yksiselitteistä tavoitteesta ja toiminnasta monivaiheiseen evaluointiin. osa prosesseista on täysin geneerisiä, osa on noussut suosituksi erityisesti jollain yhteiskunnan sektorilla, kuten julkishallinto, järjestöt tai liike-elämä. Tilasyistä tässä käydään läpi avattavia prosesseja varsin yleisellä tasolla eikä alla oleva lista ole mitenkään kattava. Kuten aiemmin on todettu, avoimuus on sinänsä täysin geneerinen toimintamalli tai -tapa ja sopii periaatteessa melkein minkä tahansa prosessiin. Omia kysymyksiään ovat esimerkiksi paljastavatko ihmiset tekemisistään liikaa sosiaalisessa mediassa tai onko joidenkin kulttuurien tabujen avaaminen perusteltua jen.

Sitten käydään läpi hyvin yleisluontoisesti perusprojektin eri vaiheiden avaamistapoja tapausesimerkkinä ELMA-esiselvitys e-oppimisen uusista ansaintamalleista. Lopuksi esitellään joitain avoimen prosessin käytännön ongelmatilanteita. Avoimuuteen kuuluu hyödyistään huolimatta samat lainalaisuudet kuin muuhunkin ihmisjoukon dynamiikkaan. Ihmiset myös ymmärtävät avoimuuden eri tavoin, mitä sen nimissä voi tehdä.

Avattavia yksittäisiä prosesseja, esimerkkejä muokkaa

Ohessa on listattu sekä prosesseja että niiden osia, joita on menestyksellisesti avattu vapaasti osallistuttavaksi. Tilasyistä kuvataan vain prosessin luonne sekä tarjotaan linkki ao. prosessin esittelyyn.

  • Aloitteenteko organisaatiolle / verkostolle (Aloiteoululle.fi)
  • Aineistonkeruu, lajittelu ja luokittelu (esimerkiksi NASA ja 80 000 Mars-valokuvaa)
  • Asiantuntijalausunnot ja kommenttikierrokset (OM: tarjouspyynnön kommentointi 2012
  • Ideointi ja innovointi (esim. SP:n Unelma-kampanja, VTT:n Elohopea lähes 40 000 ideaa, Kankaan kaavoitus)
  • Organisaation tuottaman datan avaaminen vapaaseen käyttöön
  • Osallistuva budjetointi XXX yms (esim. Hgin kirjasto 100 000e XXX, Osallistavat menetelmät)
  • Strategiatyö (puolueen vaaliohjelma, kunnan strategia, Vihreät

kunnallisvaalit 2007, Yle Mahdollistajastrategia 2009, OKM strategia

  • Skenaariotyöskentely (strategiatyön tueksi, esim. Tekes
  • Yleinen valmistelun avaaminen ja kansalaismielipiteet (TEM ja Demos: Sukupolvifoorumi.fi
  • Päätöksenteko

–    valmistelu-, käsittely ja päätösdokumentit, asianosaiset (stakeholders)

Avattavia prosessityyppejä muokkaa

Esimerkkiprojektin avaaminen, yleistä muokkaa

  • Esimerkiksi hankeprosessia voidaan avata myös vain joiltain osin

–   avaaminenkin voidaan tehdä rajatusti, esim. intranet, sidosryhmät  

  • Avataan yleinen keskustelu jo ennen valmistelun käynnistämistä

–   Esitetään eri vaihtoehdot mitä tavoitellaan

  • Kerätään mielipiteet ja argumentit ja huomioidaan ne valmistelussa

–   Avataan keskustelu valmistelun tuloksista

  • Jatketaan valmistelua esimerkiksi eri skenaarioiden luomisella

–   Avataan keskustelu valmistelun tuloksista

  • Viedään tulokset päätöksentekoon
  • Virallisesta äänestyksestä / päätöksestä (stop/go) riippuen

viedään se toimeenpanoon

  • Toimeenpanoa iteroidaan julkisella keskustelulla

  Kaavio esimerkkiprosessista XXX https://dl.dropboxusercontent.com/u/4959012/ELMA-esiselvitys-Prosessikaavio-130908.pdf

Tapausesimerkki: ELMA -esiselvitys internetissä muokkaa

Avoimuuden pullonkauloja muokkaa

Vaikka prosessin tai yleisemmin oman toiminnan avaamisen tekisi huolellisestikin internetissä, niin eteen voi kuitenkin tulla tilanteita, joita on ratkaistava enemmän tai vähemmän reaaliaikaisesti internetissä. Näissä tilanteissa auttaa sekä kokemus että ammattimainen ote avoimen toiminnan koordinointiin, kuten viestintätaidot. Jaksossa 3.5 XXX käsitellään tarkemmin yleisimpiä ristiriitatilanteita ja ratkaisuehdotuksia avoimessa sekä suljetussa internetissä erilaisten yhteisöjen ja verkostojen kannalta. Tässä käsitellään esimerkinomaisesti joitain avoimuudessa toisinaan ilmaantuvia tilanteita. Avoimuudella ymmärretään tässä täysin avointa tilaisuutta tai prosessia, kuten yleisötilaisuus johon ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tilanteet ovat pitkälti samoja sekä fyysisessä todellisuudessa että internetissä

Esimerkiksi perinteinen suljettu projekti voidaan keskeyttää, järjestää tarvittavat kokoukset ja neuvottelut, paikantaa ongelmat ja tuottaa ratkaisut niihin ja jatkaa projektia. Avoimessa internetissä prosesseja ei tässä mielessä voi yksinkertaisesti vain keskeyttää vaan lopputuloksena voi olla vapaaehtoisten osallistuminen kaikkoaminen tai vastaavasti tilanteen paisuminen entisestään. Tästä nk. Streisand-vaikutuksesta tarkemmin Jaksossa 3.5 XXX


Ohessa on listattu joukko käytännön tilanteita erityisesti internet-koordinoinnin ja -fasilitoinnin näkökulmasta [jaksot 5.2 XXX ja 5.4 XXX]. Lista ei ole mitenkään kattava vaan esittää joitain yleisimpiä tilanteita avoimissa prosesseisssa. On hyvä huomata, että ristiriitatilanteet perustuvat varsin usein nettivälineiden vajavaisiin mahdollisuuksiin viestiä verrattuna fyysisen tapaamisen samanaikaiseen moniaistisuuteen.

Yksikin viestistä pudonnut hymiö voi synnyttää monitahoisen tilanteen, kun osallistujat eivät tunne toisiaan, toistensa kielenkäyttöä tai reagointitapoja. Internetiin verrattuna esimerkiksi toisilleen tuntemattomien ihmisten kokouskin on helpompaa saada raiteilleen kuin nopeasti ja reaaliaikaisesti kirjoittavien ihmisten joukko. Avoimuus ei sellaisenaan takaa häiriötöntä ja onnistunutta prosessia, mutta avoimesti orientoituneiden ihmisten on helpompi ratkaista mahdolliset ristiriitatilanteet. Vastaavasti esimerkiksi kuluttajat voivat olla tuohduksissaan aivan oikeassakin, kuten Itellan ja Postin ninjaakin nopeammat postinkantajat (Jakso 3.5 XXX)


Ongelma: Mielipiteet ja argumentit alkavat vinoutua tai yksipuolistua tai edustavat vain pientä yksittäistä ryhmää (nk. pakkoruotsi-efekti)

Ratkaisuehdotuksia:

  • Muotoillaan tavoite toisin
  • Laajennetaan osallistamista näkemysten monimuotoisuuden lisäämiseksi (esim. ei vain Facebookia)


Ongelma: Prosessiin reagoidaan liian tunnepitoisesti (NIMBY-ilmiö, muotoillaan ja argumentoidaan, mutta julkisesti

Ratkaisuehdotuksia:

  • Vrt. organisaation kriisiviestinnän opit


Ongelma: Keskustelu laajenee Ratkaisuehdotuksia:

  • Kerätään keskustelu ja yritetään hyödyntää se muualla
  • Fokusoidaan ja rajataan tavoitetta


Ongelma: Prosessiin ei osallistuta ’riittävästi’ Ratkaisuehdotuksia:

  • laajennetaan osallistamista kohdennetusti
  • todetaan vapaaehtoisten osallistuneen siltä osin kuin mahdollista


Ongelma: Yleistä Ratkaisuehdotuksia:

  • Osallistuminen omalla nimellä / nimimerkillä vai ”Vieraana”
  • Jatkuva viestintä, argumentointi ja perustelu


Ongelma: Mielipiteet ja argumentit alkavat vinoutua tai yksipuolistua tai edustavat vain pientä yksittäistä ryhmää (nk. pakkoruotsi-efekti) Ratkaisuehdotuksia: XXX

Lisää aiheesta muokkaa

Keskustelunaiheita ja tehtäviä muokkaa

1. Tarkastele jotain projektia tai prosessia jonka tunnet. Miten sitä voisi avata ja mitä tavoitteita avaamiselle voisi asettaa?

Jakson avoimet oppisisällöt ja lähteet muokkaa

Viitattu 7.9.2013. Yle (2013). Liikenne usuttaa näppäilemään palautetta Hämeenlinnassa. 6.9.2013. http://yle.fi/uutiset/liikenne_usuttaa_nappailemaan_palautetta_hameenlinnassa/6818901

Hintikka, Kari A. & Rongas, Anne (2010). ELMA XXX https://dl.dropboxusercontent.com/u/4959012/ELMA-esiselvitys-Prosessikaavio-130908.pdf

Jakson muut lähteet muokkaa

Aalto, Tuija (2012): Kuinka olla avoin XXX


Tausta ja siemenversion tekijät muokkaa

Opintokokonaisuuden rakenteen sekä materiaalin tuottaminen on aloitettu ESR-rahoitteisen Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) -hankkeessa. Siemenversion koosti Kariahintikka (keskustelu) 11. marraskuuta 2012 kello 20.48 (UTC) aineistoissa mainittuine lähteineen. Lisäksi konseptointiin, ideointiin, kirjoittamiseen ja wikiaineistojen ylläpitoon ovat osallistuneet muun muassa seuraavat asiantuntijat: Tiina Airaksinen, Pekka Kinnunen (Kinnupekka), Hilma Lehtonen, Raimo Muurinen, Antti Jogi Poikola (Apoikola), Jaakko Rantala, Anne Rongas, Tarmo Toikkanen ja Ville Venäläinen.



 

Materiaalin siemenversio on tuotettu osana AVO-hanketta. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin ELY.



AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuus: Osio 2: Avoimia toimintatapoja
Osio 2: Etusivu Avoimuuden muotoja Avoimuuden hyötyjä ja reunaehtoja Prosessien avaaminen Nettimaine Avoin data Täydentäviä jaksoja


AVO2 Avoimet verkostot -opintokonaisuuden päähakemisto
Etusivu 1. Internet ja kansalaisyhteiskunta 2. Avoimet toimintatavat 3. Internetin yhteistyökaluja 4. Organisoitumismuotoja internetissä 5. Internet-koordinointi
Opintokokonaisuus on parhaillaan muokattavana ja avoimessa koekäytössä [ 24.7.2015 ]


Luokka:Avoimet verkostot-opintokokonaisuus