3. Alustus

Wikipedian mahdollisuudet ja tiedon luonne

Valitsin kahdesta vapaasti valittavasta artikkelista ensimmäisenä käsiteltäväksi Niklas Vainion artikkelin ”Muuttaako Wikipedia käsitystämme tiedon luonteesta?” Minua kiinnosti katsoa, avaisiko se uuden näkökulman Wikipedia-aiheeseen: Wikipediasta on nyt keskusteltu paljon etenkin tämän ITIMA31-kurssin videoluennoilla sekä viime vuonna käymälläni ITIMP3-kurssilla ja lisäksi sitä on sivuttu monessa muussakin yhteydessä. Koetan alustuksessani hieman yhdistellä artikkelin huomiota muualta kuultuihin seikkoihin. Vainion artikkeli ei tunnu kovin mullistavalta – tosin se on peräisin vuodelta 2006, joten se on saattanut olla aikoinaan tehokas keskustelun aloitus. Wikipedian suosio on viidessä vuodessa kasvanut entisestään, joten alun tiedot muun muassa käyttäjien ja artikkelien lukumääristä ovat selvästi vanhentuneita.

Kaikki joukolla Wikipediaa muokkaamaan

Vainio pohtii: ”Miksi lukisin tai kirjoittaisin Wikipediaan, kun seuraavalla hetkellä kuka tahansa - anonyymisti, ilman salasanoja ja tunnuksia - voi lisätä sinne vääriä tietoja tai poistaa juuri tekemäni muutokset?”. Tätähän käsiteltiin hiljattain ITIMA31-videoluennolla[1], jolloin muun muassa mietittiin, onko korjailussa kyse armottomuudesta vai armollisuudesta. Toisen tekstiin ei välttämättä kajota suinkaan ilkkuvasti. Toinen osapuoli uhraa mahdollisten epäkohtien korjaukseen omaa aikaansa siinä missä edellinenkin kirjoittaja ja molemmat pyrkivät yleensä samaan päämäärään, mahdollisimman täsmällisen ja hyödyllisen tiedon levittämiseen.

Ei olisi hyvä kiintyä liikaa kirjoittamaansa, mutta kuinka usein pitäisi käydä tarkkailemassa sitä, onko joku käynyt muokkaamassa omaa tekstiä? Aktiivisuus lienee kuitenkin olennaista, jotta keskustelua syntyisi.

Vainion artikkelissa nostetaan ”jälleen” esille se, että Wikipedian suuren käyttäjämäärän ansiosta löytyy aina joku, joka huomaa virheet ja korjaa ne. Virheiden takana voi olla pahantahtoisen häiriköinnin lisäksi tietämättömyys. Lähteekö joku todella kirjoittamaan artikkelia tietämättä aiheesta juuri mitään, pelkän ”musta tuntuu, että…”-ajattelun pohjalta? Pitäisikö kuitenkin kokea olevansa jonkin alan tuntija, ennen kuin alkaa jakaa tietoa? Väärinkäsityksiä toki on itse kullakin ja toisaalta edellä mainitulla videoluennollakin mainittiin, miten kaikkia on kehotettu lähtemään rohkeasti mukaan Wikipedian muokkaamiseen.

Kuinka nopeasti virheet käytännössä huomataan? Onko keskustelu ja muokkaus kiivasta muualla kuin ajankohtaisten artikkelien sekä julkisuuden henkilöitä käsittelevien artikkelien kohdalla? Artikkelit, joita on muokattu viimeksi vaikkapa vuonna 2009 eivät ole harvinaisuuksia, mutta onko se vain merkki siitä, että lukijat ovat olleet yhtä mieltä sisällöstä? Vainio kirjoittaa, että yhteisöjen koot vaihtelevat kieliversiosta toiseen ja että wiki-lainalaisuudet toteutuvat paremmin suurimmissa kieliversioissa. Ilmeisesti tarkoitetaan, että suurten kieliryhmien artikkelit ovat varmemmalla pohjalla, sillä niillä on paljon lukijoita sekä muokkaajia, mutta entä jos pienessä kieliryhmässä on paljon aktiivisia, hyvällä yleissivistyksellä varustettuja artikkelintekijöitä – onko käyttäjien määrä silti avain toimivuuteen? (Entä lasketaanko suomi pieneksi kieliryhmäksi?)

Kuinka erilainen saa olla?

Edellä mainitulla videoluennolla puhuttiin siitä, ettei artikkelin muotoiluun kannata panostaa liikaa: joku voi korjata jonkin ilmaisun vain koska ei itse pidä siitä. Onko asianmukaista puuttua muuhun kuin kielioppivirheisiin sekä sisällöllisiin epäkohtiin? Kuka määrittelee sen, miltä tietosanakirjatekstin on näytettävä – saako persoonallisten ilmaisujen antaa näkyä?

Vainio toteaa, että Wikipediassa näkyy yhteisö, jolla on oma kulttuurinsa, toimintatapansa ja perinteensä. Hän muistuttaa, että Wikipediassa on omat käyttäytymissääntönsä - häirikköjen toimintaan puututaan. Toisaalta normeja voinee sivuuttaa olematta silti suoranainen häirikkö tai aloittelijakaan. Kun artikkelien muokkaaminen on helppoa ja käyttäjiä valtavasti, kuinka moni jaksaa perehtyä kaikkiin ohjeisiin ja kuinka moni sooloilija jää huomaamatta? Artikkelissa mainitaan neutraalin näkökulman tärkeys, mutta mikä on neutraalia tyyliä missäkin kulttuurissa?

Wikipediassa siis yhdistyvät sekä Wikipedian oma kulttuuri että eri kieliyhteisöjen kulttuurit. Kummalla on loppujen lopuksi suurempi merkitys?

Tiedon luonne ja näkökulmien yhteensovittaminen

Vanhojen filosofien ajatukset tiedosta olivat kiinnostavaa luettavaa. Descartesin mukaan luulot ja mielipiteet ovat erillään tiedosta ja tieto on riippumatonta henkilökohtaisista näkemyksistä. Michel de Montagnen mukaan ehdottoman varmuuden tavoittelu voi häiritä yhteiskuntarauhaa – se onkin taidettu todistaa monta kertaa – ja maailman epävarmuus pitäisi tunnustaa.

Artikkelissa todetaan myös Montagnesta erillään, että tieto ei voi olla varmuutta. Ajatuksesta on muistaakseni viime aikoina keskusteltu muissa yhteyksissä laajemmin: ITIMA31-videoluennoilla on korostettu sitä, miten Wikipedia lupaa itse asiassa olla vain vapaa tietosanakirja, ei luotettava. Artikkelissa sanotaan, että Wikipedian tietoa pitäisi tarkastella pikemminkin yhteiskunnallisena yhteistoimintana. Wikipediassa kyse on siitä, että montaa eri näkökulmaa tuodaan samanaikaisesti esiin: tiedon luonne on keskustelua. Toisaalta tämäkin on vain yksi näkökulma tiedonluonteesta – todennäköisesti se listataan muutaman sadan vuoden päästä yhdeksi monista aikoinaan paljon puhuttaneista ajatusmalleista.

Voiko kaikkia näkökulmia kuitenkaan käytännössä pitää esillä: kuinka rankkoja kompromisseja artikkeleissa joudutaan tekemään? Pitäisikö eri näkökulmien ja mielipiteiden olla esillä kunkin artikkelin alaotsikoiden alla vai riittääkö, että mielipiteidenvaihto näkyy muokkaushistoriassa, jolloin artikkelin sisältö edustaa vain ympäripyöreää yhteenvetoa? Kuinka monella lukijalla on aikaa saati innostusta selailla muokkaushistorioita ja keskusteluja?

Entä odotetaanko vaikkapa sanomalehtiartikkelilta erilaista sisältöä ja luotettavuutta kuin Wikipedia-artikkelilta? Jos näin on, onko oikein, että toimittaja käyttää lähteenään aina yhtä näppärää Wikipediaa?

Mitä tuleman pitää?

Vainio arvioi, että Internetin uusi vaihe, ”Web 2.0”, (Wikipedian kannaltakin olennainen) murentaa todennäköisesti mediamaailman vallanpitäjien valtaa – joskaan Vainio ei sen tarkemmin selittänyt, keihin hän näillä vallanpitäjillä viittaa. Mureneminen on ollut varsin selvästi näkyvissä sitten vuoden 2006. Tiedon saannin, tuottamisen ja levittämisen kehittyminen Internetissä vaikuttaa myös Internetin ulkopuolella. (Miksi muuten niin helposti tulee tehneeksi kahtiajaon ”Internet ja ”muun maailman meno”?)

Artikkelin lopussa väläyteltiin ajatusta siitä, että Wikipedian toimintamalli leviää pian uutistentekoon, yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja politiikkaan. Käsittääkseni päätöksen teossa on jo pitkään ollut tärkeää se, että osaa kirjoittaa omat näkökulmansa ja tutkia väitteiden taustat, joten kyse lienee siitä, että otetaan entistä isompi joukko mukaan. Mutta miten isoihin projekteihin sovelletaan wikimallia ilman, että syntyy kaaos? Hylätäänkö edustuksellinen demokratia? Perustetaanko uusi toimielin? Vai viestivätkö nämä kysymykset vanhasta, kankeasta ajattelusta, mitä tulee hallintoon ja politiikkaan? Olisi myös kiinnostava kuulla lisää siitä, mitä artikkelissa mainitulla ”julkisella järjenkäytöllä” tarkkaan ottaen tarkoitetaan…

--Anri 26. marraskuuta 2011 kello 22.57 (UTC)