SISsit/Keskustelu III

Reetan kommentteja "Wikipedian viisi pilaria ja Wikiopisto" -videosta

Videolla Vadén ja Suoranta kertasivat Wikipedian käytön peruskäytäntöjä ja vertasivat näitä Wikiopiston vastaaviin. Merkittävin videon minulle aiheuttama oivallus on se, että avoimuudestaan ja vapaudestaan huolimatta Wikipedia on sikäli konservatiivinen, että sen tietosanakirja-muotoa noudatetaan hyvin tiukasti - onhan tämä ensimmäinen pilari. Tietysti ymmärrän sen, että eri projektit on selkeyden vuoksi rajattu omiin wikeihinsä: wikin kumouksellisuuden tai sen puutteen pointti ei olekaan yksin Wikipedia, vaan se, että monia erilaisia projekteja voi tuottaa ja tuotetaan wikinä. Kuitenkin yksi ristiriita kiinnitti huomioni videolla. Keskustelun aluksi Suoranta mainitsi, että joku hänen tuttavansa oli huomauttanut, että Wikipedian artikkelit ovat "yllättävän yllätyksettömiä" sikäli että ne noudattavat "orjallisesti" tietosanakirjan formaattia eivätkä tulkitse tietosanakirjamuotoa luovemmin. Videolla todettiin, että Wikipedia mahdollistaisi myös kokeilevamman otteen tietosanakirjan tekoon. Suoranta ja Vadén esittivät ilmiön syyksi muun muassa wikipedian historiaa, mutta mielestäni keskustelussa oli sellainen sävy, että he toivoisivat Wikipedian tuottavan tietosanakirjaa luovemmin. Kuitenkin videon loppupuolella kolmatta pilaria koskevassa keskustelussa Suoranta ja Vadén keskustelevat siitä, että muulla yhteisöllä on oikeus muokata yhden tekijän artikkeleita. Tässä yhteydessä muistaakseni Vadén sanoo, että Wikipediaan ei kannata "sydänverellä tyylitellä" artikkeleita, sillä joku, joka ei tästä tyylistä pidä, tulee tyylittelyt poistamaan. Siispä: jos muut käyttäjät saavat poistaa kaikki tyylittelyt ja uudet tietosanakirjan toteutuksen tavat, joista he eivät pidä, kuinka Wikipedian tietokirjamaisuus voi koskaan uusiutua ja vapautua? Tämä vaatisi käsittääkseni radikaalia muutosta yhden kielialueen yleisistä käsityksistä koskien tavanomaisia tietosanakirjoja. Vai mitä muut olette mieltä? Onko Wikipedian tietosanakirjamaisuudella mahdollisuuksia muuttua luovemmaksi? Vai pitäisikö sen joka tapauksessa pysyä tiukan tietosanakirjamaisena?

Toinen videon minussa herättämä keskeinen dilemma on tutkimushankkeet Wikiopistossa. Itse suhtaudun hyvin kriittisesti siihen ajatukseen, että wikissä voisi luoda merkittävää tieteellistä tietoa, mutta olenko vain konservatiivinen ja ahdasmielinen? Tieteellisessä tutkimuksessa (ainakin omalla alallani, joka siis kuuluu humanististen tieteiden alaan) merkittävää on oman tutkimusaiheen alueen aiemman tutkimuksen ja teorian syvällinen tunteminen. Jos tutkimusta tehdään yhdessä wikissä, sitä pääsevät tekemään myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole vaadittavaa taustatietoa. Tämä mielestäni vähentää tutkimuksen tieteellisyyttä. Tarkoittamani taustatieto on niin laajaa, ettei sitä voi saada lukemalla vähän tutkimuksen aloittajan wikiopistoon lisäämää aineistoa, vaan se vaatii mielestäni vuosien altistumista tiedeyhteisölle. Lisäksi wikissä tehdyssä tutkimuksessa kukaan ei voi ottaa "krediittiä" omiin nimiinsä, koska tutkimus tehdään yhdessä. Mielestäni tämä rajaa lähtökohtaisesti pois esimerkiksi sen, että opinnäytteitä voisi tehdä wikiopistossa - opinnäytehän on näyte siitä, mitä opiskelija osaa. Se, että ottaa muita mukaan opinnäytteen tekemiseen, on mielestäni huijaamista. Mutta tosiaan, olenko vain itse kapeakatseinen? Mitä te muut olette mieltä? Olisiko mahdollista tehdä wikiopistossa tieteellisiä tutkimuksia tai opinnäytteitä?--Reetta Kannas (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 14.52 (UTC)

Annin kommentteja:

Wikipedian viisi peruspilaria ja niiden suhde Wikiopiston toimintaan herätti minussa muutamia ajatuksia: ensimmäinen pilari, jonka mukaan Wikipedian tarkoitus on olla tietosanakirja, selventää mielestäni muiden tunnettujen wiki-alustojen tarkoitusperiä. Vaikka Wikipediaan saa kirjoittaa lähes mistä vain, yhteisön tavoite eli tietosanakirjamaisuus on pidettävä aina mielessä. Mahdollisesti tästä johtuen esimerkiksi monelle ala- tai fanikulttuurille on syntynyt oma wiki-sivu, jonne voidaan koota kaikkea saman aihepiirin alle kuuluvaa triviaalitietoa, mikä ei kuitenkaan yksinään riitä luomaan omaa Wikipedia-artikkelia. Vai mitä sanoisitte esimerkiksi sellaisesta Wikipedia-artikkelista, johon on koottu vaikkapa Family Guy -animaatiosarjan popkulttuuriviittauksia jaksosta Stewie kills Lois? Tällaisillekin kuriositeeteille on kuitenkin olemassa omat wiki-alustansa.

Wikiopiston idea ei sen sijaan ole olla tietosanakirja, vaan esimerkiksi materiaali- ja opiskelupankki, keskustelu- tai ryhmätyöalusta ja paljon muuta. Videollakin problematisoidaan Wikiopiston perimmäinen tarkoitus. Vadén ja Suoranta eivät oikein osaa sanoa, onko Wikiopiston pointti olla ehkä yliopisto, peruskoulu tai kansalaisopisto. Mielestäni Wikiopiston tarjoama koulutustaso tai olemus ei kuitenkaan ole olennaisinta, vaan se, että sielläkin opiskelevilla ihmisillä on sama yhteisöllinen tarkoitus jakaa omia tietojaan ja ajatuksiaan.

Toinen Wikipedian peruspilari on tarjota lukijoille näkökannoiltaan neutraaleja artikkeleita. Subjektiivisesti kirjoitetut artikkelit kai hylätään, mutta Wikiopiston puolella tilanne on aivan toinen jo opiston tietopankkimaisen luonteen takia. Esimerkiksi tämäkin keskustelu on meidän jokaisen omien näkökantojen ja mielipiteiden esittämistä. Ehkäpä Wikiopisto haluaa tarjota mahdollisimman paljon erilaisia luovia ratkaisuja ja monipuolisia opiskelumateriaaleja käyttäjilleen? Wikiopistossa jokaisella käyttäjällä on myös ääni, mikä on tyypillistä erilaisille wikialustoille. Se, että jokaisella on mahdollisuus toimia moderoijana ja vaikuttaa yhteisöllisesti sivujen sisältöön, on verkon web 2.0 -"vallankumouksen" aikaansaama muutos. Itse pidän tätä positiivisena, vaikkakin medialukutaitojen jatkuvaa hiomista ja ylläpitämistä vaativana muutoksena.

Tuohon Reetan pohdintaan Wikiopiston tutkimushankemahdollisuuksista täytyy sanoa, että olen samaa mieltä. Tuntuu liki mahdottomalta ajatukselta törmätä Wikiopiston kaltaisella alustalla täysin luotettaviin tieteellisiin tutkimuksiin. Lisäksi yhteisömuotoinen tieteen tekeminen vaatisi paljon työtä jo lähteiden tarkistamisenkin osalta, ja kuten Reetta sanoi, kuka hyvänsä voi vaikuttaa sisältöön, jolloin ainakin plagiointi ja muiden työn hyödyntäminen omissa nimissään varmasti lisääntyisivät. En tietenkään voi varmasti sanoa, etteikö tieteen tekeminenkin vielä joskus muuttuisi, mutta jos näin käy, en usko, että sitä ainakaan ensimmäisenä alettaisiin tehdä yhteisöllisesti sitä varten laadituilla verkkoalustoilla Wikipedian tapaan.--Anni Malinen (keskustelu) 18. marraskuuta 2014 kello 17.56 (UTC)

Sanna kommentit

Kiinnostava luento. Olen kyllä tiennyt aiemminkin wikipedian tiedon tuottamisen ja kehittämisen tavan eli sen, että muut voivat korjata tehtyä tekstiä. Olen jopa muutamassa minuna kiinnostavassa sivussa käynyt katsomassa historia tietoja muutos sivuista (ja sitä kautta koittanut selvittää, oliko tieto relevanttia). Mutta uutta minulle oli wikipedian selkeä toimintamalli (pilarit).

Se mietitytti, että luennoitsijat olivat sitä mieltä, että wikipediaan pitäisi hyväksyä enemmän keskeneräisiä tynkäartikkeleita, heidän mielessään verkossa on tilaa ja siksi ”heikko tasoisetkin” artikkelit pitäisi hyväksyä. Mutta, jos toimintamalli muuttuisi sellaiseksi, että wikistä ei poistettaisi tynkäartikkeleista, josta esim. puuttuisi lähteet, epäluotettavuuden määrä lisääntyisi. Nyt kun sen sisältöä seurataan ja tarkkaillaan, korjaatkaan ja poistetaan epäluotettavaa materiaalia, on sen käyttö helpompaa. Ymmärrättekö mitä tarkoitan, nyt käytän todella paljon wikiä apuna etsiessäni asioihin liittyviä juttuja, ekana paikkana, mutta jos sieltä tulisi vähän väliä vastaan hyvin keskeneräistä ja epämääräistä, en kyllä käyttäisi sitä.

Minua on aina ihmetyttänyt, mistä se into tuottaa kaikkea tietoa wikipediaan löytyy. Luennolla tuli ilmi, että sinne joissain organisaatioissa on myös työnpuolesta wiki tuottamista. Mutta keitä ne muut on? Olisi kiinnostaa tietää minkälainen porukka wikiä tekee? Onko se jollain tavalla samankaltainen joukko? Saman ikäistä, mikä sukupuoli, mikä koulutustausta?? Ja vaikuttaako tämä tuotettuun tietoon. Mistä näkökulmasta tietoa tarkastellaan, vaikkapa minkä sukupolvinäkökulman kautta. Entä voisiko wikipedian sisältöihin vaikuttaa laajasti jonkin ideologian kautta. Voisiko joku” trollaajataho” muokata wikipedian sisältöjä niin tyylikkäästi, että sitä ei havaittaisi ja sitä kautta pääsisi vaikuttamaan wikin käyttäjien näkökantoihin. Taidan olla vähän vainoharhainen.

Tutkimusmahdollisuudet wikiopistossa eivät herätä minunkaan luottamusta, se voisi olla hyvä paikka kokeilla jotain tutkimusajatusta, yhteisön avulla voisi sitä kehittää ja suunnata, mutta lopullinen tieteellinen työ ja täysin vapaa sisältömuokkaus tuntuu ainakin vielä nyt mahdottomalta.

Emilia kommnentoi:

Enpä oikein saanut tästä keskustelusta mitään sellaista irti, jota ei olisi jo sanottu tässä keskustelussa. Joitain ajatuksia tuli mieleen, ja voinhan tietenkin kommentoida noita teidän juttuja!

Olen Reetan ja muiden kanssa samaa mieltä, että opinnäytteiden ja tutkimusten teko wikiopistossa kuulostaa oudolta. Onkohan sitten joissain tutkimushankkeissa jonkinlaiset kriteerit sen suhteen, ketkä niihin voivat osallistua? Vai tarjoaako wikiopisto mahdollisuutta tällaiseen? Toisaalta se olisi outoa, koska eikö wikiopistonkin idea oli juuri se, että kaikki voivat osallistua. Ihmettelin jo sitä, kun kuulin, että ystäväni tekevät opettajakorkeakoulussa gradun yhdessä. Mielestäni tutkielmien tulisi olla yksilösuorituksia, saatika että niitä sitten tehtäisiin jossain wikiopistossa. Ehkä olemme kaikki sitten vanhanaikaisia tässä suhteessa!

Vaikea sanoa tuohon, että pitäisikö Wikipediaa muuttaa luovempaan suuntaan. Koska Wikipediaa voi muokata kuka tahansa, on ehkä helpompi pitää kiinni tiukasta tietokirjamaisuudesta, sillä se asettaa tietynlaiset raamit toiminnalle. Muuten teksteissä voisi olla liikaa variaatiota ja tyylillisiä eroja. Ehkä Wikipediaan tiukkaan tietokirjamaisuuteen kyllästyneet ovat siirtyneet muokkaamaan luovempia ja humoristissävytteisiä sivustoja kuten Hikipedia.

Sanna toi esille Wikipedian tekijät ja sen, millaisia ihmisiä nämä mahtavat olla. Itseäkin kiinnostaisi tämä. Aloin itsekin miettimään tuota ”trollaamista” Wikipediassa. Mietin myös sitä, voisivatko esimerkiksi yritykset käyttää Wikipediaa mainostamiseen, mutta tämä ajatus kumoutui Vadenin ja Suorannan keskustelua kuunnellessa. He antoivat esimerkin Tampereen Yliopiston tiedottajasta, jonka yliopistoa koskeva sivu todennäköisesti poistettaisiin, jos sen lähteet olisivat vain yliopiston omilta sivuilta. Mielestäni on hyvä, jos Wikipediaa ei voi käyttää mainostustarkoituksessa.

Mielestäni mielenkiintoinen pointti keskustelussa oli Vadenin pohdinta luotettavan ja epä-luotettavan tiedon käyttämisestä opetuksessa. Yleisesti varmaan ajatellaan, että kun Wikipedia-tietoa käytetään opetuksessa on tärkeää muistaa se, ettei tieto ole varmaan. Vadenin mielestä taas Wikipedia-tietoa tulisi käyttää juuri siksi. Tämän kannustaisi reflektiivisuuteen ja lähdekriittisyyteen. Vadenin mukaan voi pohtia sitä, mikä tieto ylipäätänsä on varmaa? Heräsikö kellään tästä ajatuksia?--Emilia Naukkarinen (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 18.05 (UTC)


Kati kommentoi: Tästä luentovideosta ei tullut minulle mitään uutta ahaa-elämystä, koska Wikipedia ja sen toimintaperiaatteet ovat minulle tuttuja. Olen aiemmalta koulutukseltani muun muassa datanomi ja opinnoissani käsiteltiin myös Wikipediaa. En ole itse enää aikoihin tehnyt mitään muokkauksia artikkeleihin, mutta muistan ominaisuudet yhä ulkoa. En oikeastaan löydä helposti kommentoitavaa. Sitä kyllä mietin, että ihmiset saattavat olla melko omistavia tieteellisten tuotostensa suhteen. Minäkään en mielelläni laittaisi esimerkiksi opinnäytettäni kaikkien nähtäville.

Pohditte sitä, että ketkä muokkaavat Wikipediaa. Lehtiartikkeleiden mukaan Wikipedian muokkaajat ovat suurimmaksi osaksi miehiä. Tässä Helsingin Sanomien artikkeli kahden vuoden takaa ja tilanne on tuskin muuttunut: Valtaosa Wikipediasta on miesten kirjoittamaa. Artikkelissa Wikipedian lehdistösuhteita Suomessa hoitava Timo Jyrinki kommentoi: "Wikipedian muokkaajissa on alusta asti ollut paljon teknisesti orientoituneita nuoria miehiä. Tämä historia vinouttaa jakaumaa yhä. Sukupuolijakauma ei näy artikkelien sisällössä, mutta tulee esille esimerkiksi siitä, millä laajuudella eri aiheita käsitellään: teknisiä laitteita saatetaan käsitellä syvemmin ja laveammin kuin esimerkiksi muotia. Urheilu on hyvinkin edustettuna, mutta esimerkiksi taide on aliedustettuna". Miksihän naiset eivät innostu kirjoittamaan? Vaikka artikkelissa kerrotaan Wikisäätiön yrittävän houkutella naismuokkaajia helpommilla käyttöominaisuuksilla, itse en usko, että syy löytyisi käytön hankaluudesta. Wikipedian käytön oppii melko helposti kuka tahansa, joka osaa käyttää Internetiä. --Katijl (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 22.27 (UTC)