Julkisen sosiologian projekti/Syksy 2018: C. Wright Millsin sosiologia/Ajatushautomo Arkitieto

Otto, Risto, Satu, Janne

INTELLEKTUAALINEN AMMATTITAITO
- Empiirisen tutkimuksen lyttäys vs. kokemuksellisuuden korostaminen?
- Selkeän kielenkäytön yhteys kritisointiin / sosiologisen mongerruksen noidankehä. Mills kokee, sosiologiaa ei voida nostaa "kovaksi tieteeksi" vaikean kielenkäytön kautta
- Työn ja henkilökohtaisen elämän sekoittaminen -> Rajanvedon vaikeutuminen -> Mahdollinen stressi & ahdistus -> Haavoittuvuus kritiikille, kun työstä tulee niin henkilökohtaista - VAI - Kaksiulotteinen luottamus ja kritiikin haavoittuvaisuuden väheneminen (?), jos aina jonkin asteinen epäily omaa ajattelua kohtaan.


SOSIOLOGIAN KAKSI LUPAUSTA
- Sosiologia tieteenä ollut valkoisen miehen aluetta. "Unohdetut naiset" ja "sivuutetut afroamerikkalaiset". Sukupuolirakenne muuttumassa, tulee näkymään tulevaisuudessa? Yhdistyy Millsiin; Merkityksellistä, ketkä tekevät tiedettä, kun tieteen tekeminen ei ole irrallista henkilökohtaisesta elämästä.

SOSIOLOGINEN MIELIKUVITUS JA TOIVON POLITIIKKA
- Mills korosti monitieteellisen lähestymistavan käyttämistä sosiologiassa -> keino vähentää tieteen episteemistä väkivaltaa?

---

Episteemisen väkivallan näkökulma sosiologiseen mielikuvitukseen on kiinnostava ja tärkeä. Yksi varhaisimpia yrityksiä subjekti–objekti -asetelman murtamiseen on tehty naistutkimuksen alueella. Taistelevan tutkimuksen [1] otsikon alle on myös koottu lähestymistapojen ja tutkimusmenetelmien kirjo, joissa pyritään ratkaisemaan ko. ongelmaa kanssatutkijuuden ja yhteistoiminnallisen tutkimuksen ajatusten avulla.



Kronotoopit


-Tieteenfilosofisen/teoreettisen/metodologisen/käytännön viitekehyksen kuvailu
-Ei puhuttu mille ajalle nämä kronotoopit ovat ominaisia -> tieteen metodologiset virtaukset menevät limittäin ja ovat olemassa yhtä aikaa
-Erilaisilla tietämisen muodoilla erilaisia valta-asemia

-1. kronotooppi
-Kieli neutraali väline, jolla realisoidaan ympärillä olevaa maailmaa -> vapaa valtasuhteista
-Ilman oikeanlaisia kulttuurista pääomaa, et voi toimia tuottavasti yhteiskunnassa ilman
-Ensimmäinen kronotooppi erottaa tiedon vallasta ja muista kontekstin ulottuvuuksista. Radikaali erottelu subjektin ja objektin välillä. Tutkija tarkastelee ilmiötä ulkopuolelta "täysin objektiivisesti".
-Muut kronotoopit täydentävät edellisiä, asettavat uudenlaisen kritiikin alaisiksi
-Tehdään näkyväksi, kyseenalaistetaan se, että kieli olisi objektiivinen tai neutraali -> muut kronotoopit.

-2. kronotooppi
-pohjaa enemmän sosiaalisen konstruktivismin epistemologiaan
-Täydentää ensimmäisen kronotoopin käsitystä kielestä -> kieli ei ole vain väline olemassa olevan maailman representointiin, vaan rakentaa osaltaan sitä, mikä on ”todella totta”. Tutkijat osaltaan rakentavat kieltä, ja sitä millaista ymmärrystä kieli tekee. Näin sitä voidaan tarkastella itsekriittisesti. Ymmärrys rakentuu aina subjektiivisesti, jolloin kieli ei ole täysin objektiivinen maailman kuvaaja.
-Eri arvonannot tieteenfilosofisten ja käytännöllisten virtausten välillä

-3. kronotooppi
Valta & tiedon ja tieteen poliittisuus. Antropologian kolonialistisen otteen kritiikki. Freire tieteen ja teorian käytäntöön paneminen. Tieteellä voi olla laajojakin poliittia ja sosiaalisia vaikutuksia, Freirellä keskeistä emansipaatio.
-Pintataso piilotta syvät rakenteelliset konfliktit ja ristiriitaisuudet, jotka toimivat ylläpitääkseen hallitsevaa tilaa -> Marx

-4. kronotooppi:
-Tiedon uudelleen määrittely: debunkattiin modernistinen käsitys tiedosta -> tieto on aina yhteydessä valtaan
-Kyseenalaistettiin aiempi käsitys subjektista -> subjekti ei ole autonominen, koherentti, tai teleologinen luonnostaan
-Diskurssit vallanmuotoja, jotka tuottavat yksilöä -> subjekti rakentuu monissa diskursiivisissa systeemeissä
-Merkityksillä on enemmän valtaa, kuin materiaalisella todellisuudella -> materiaalilla ei itsessään valtaa ennen kuin sille annetaan joku symbolinen merkitys -> rahalla ei ole itsessään valtaa, ennen kuin sille annetaan subjektiivinen merkitys ja joku rahallinen arvonanto, jolloin sen omistajalla on vaikutusvaltaa muihin ihmisiin


Muistiinpanoja Katja Hyryn artikkelista

-Artikkeli oli erilainen, kuin mihin olemme yleensä tottuneet. Kokemuksellinen ja ei-niin-tieteellinen lähestymistapa virkistävää.
-Kokemuskartasto -artikkelissa puhuttiin ajattelun ja tunteidemme kiinteistä kytköksistä kehollisiin tuntemuksiin -> Katja Hyryn tieteenkielen menettäminen sairaskokemuksena kautta.
-Kaikkia kokemuksia ei pysty sanallistamaan, tai on vaikea löytää sanoja - kokemuksen tutkimisen hankaluus.
-Artikkeli väittää, että kokemuksemme värittyvät tunteiden kautta positiivisiksi, tai negatiivisiksi kokemuksiksi -> ihminen voi tuntea kokemukset myös neutraaleina (arkiset tapahtumat).
-Ymmärtäminen kumpuaa siitä, miten on elänyt -> tutkijan saama kuva kokemuksesta voi vääristyä, jos elämänhistoriat ovat eriäviä. Onko kieltä kuvailla jotain kokemuksia?
-Kokemus vääristyy aina jossain määrin, kun se puetaan kielen muotoon.
-Voiko teknologiasta olla hyötyä toisen kokemuksen ymmärtämisestä? VR-lasit ja muu keinotekoinen elämyksen luonti.
-Uudenlainen alusta kielenkehittymiselle, mahdollisuuksia luoda uusia käsitteitä asioille, joilla ei aiemmin ole ollut nimeä.
-Hyödyntää eri taiteenalojen tulokulmia ja keinoja tieteentekemiseen. Taiteella ehkä helpompi päästä kiinni tunteisiin. Taide voi olla helpommin lähestyttävää ja ymmärrettävää tiedemaailman ulkopuoliselle ihmiselle, kuin esimerkiksi tieteellinen teksti. Taide ei vaadi asiantuntemusta ja oikeanlaisen tieteellisen käsitteistön hallintaa kuin tiede.
-Tieteellinen tutkimus artikkelin sijasta elokuvana -> kokonaisvaltaisempi kokemus -> dokumenttielokuvat.
-Muodostuuko yksittäisten pakolaisten kokemuksista kuva yhteiskunnallisesta ongelmasta? Vrt. Millsin ajatteluun. Esim. syövän aiheuttama stigma, miten muut suhtautuvat sinuun? Entä yhteiskunnallisella tasolla?
-Arkisen ja tieteellisen elämän erottamattomuus -> kokemukset voivat auttaa tutkimuksessa, mutta eivät voi olla sen ainoa perusta.
-Ei voida erottaa lihallista sosiaalisesta, ovat yhteydessä ja reagoivat keskenään. Sosiaaliset kokemukset ilmenevät ihmisen lihallisessa olemuksessa.
-Gothon: eläytymisessä asettuu ilmiön maailmaan ja yritetään kokea ilmiö. Etääntymisessä irrotetaan itsensä siitä maailmasta, ja tunnepohjaisesta lähestymisestä jotta voidaan katsoa kriittisesti tarkasteltavaa ilmiötä.
-Sitoutuminen kontrolloimatonta subjektiivisuutta.


ÄÄNEN SOSIOLOGIAA – MUZAK JA MUSIIKKI VALLANKÄYTÖN VÄLINEENÄ

- Muzak = esim. odotustiloissa, hisseissä ja ostoskeskuksissa soitettavaa taustamusiikkia (hissimusiikki)
- Kun radio- ja televisio tekniikka kehittyi, mahdollistui äänen ja musiikin johtaminen keskuksesta. Muzak-ilmiö alkoi 1930-40 luvuilla ja yleistyi 1950-luvulla samaan tahtiin kulutuskulttuurin kanssa.
- Yhtiö muokkasi musiikkia mahdollisimman huomaamattomaksi/jännityksettömäksi
- Tarkoituksena ylläpitää tehokas tuottavuus. Tempo kiihtyi asteittain ja torvisoittimet liittyivät mukaan hiljalleen. Tämä efekti sai ihmiset vaistonvaraisesti tekemään töitä nopeammin.
- 15 minuutin loopit. Teknologiset rajoitteet toimivatkin tehokeinona – sopiva pituus, ettei musiikki rupea ärsyttämään. ”The sound that says, everything will be alright”
- 1950-luvulla syytöksiä muzakin ”aivopesu-efektistä”. Syytöksistä huolimatta, pysyi suosittuna 1960-luvun läpi. Historian saatossa musiikin oheen myös upotettu alitajuisia viestejä, esim. myymälävarkauden estämiseksi toistetut ”I’m honest, I will not steal”. On väitetty, että tällä on ollut vaikutuksia epätoivottavan käytöksen estämiseksi. 1960-70-luvulla ”Little black box”: Keskusradioon kytkettävä laite, joka toisti musiikkia ja alitajuisiaviestejä.
- Käytetty myös muihin tarkoituksiin. Esim. Nasa käytti astronauttien rauhoitteluun ja turhautumisen lieventämiseen tylsistyttävissä tehtävissä. Eisenhower käytti myös Valkoisessa talossa. CIA soitti myös Metallicaa ja Eminemiä kidutustarkoitukseen.
- Jerri A. Husch tutki työpaikkojen musiikkia. Brandon LaBelle ”Acoustic Territories: Sound Culture an Everyday Life”. Molempien tutkimuksessa puhutaan siitä, kuinka musiikki tai “Muzak” nähdään osana ostoskeskusten arkkitehtuuria/tilallisena tekijänä – ei vain ääniaaltoja. Esim. Astuessa sisään ostoskeskukseen, kuulee heti musiikin ja osalti tätä kautta tiedostaa olevansa nyt ostoksilla. Myöhemmässä tutkimuksessa huomattu musiikin konkreettiset vaikutukset ostoskäyttäytymiseen.
- Ratina/Koskikeskus ja looppimusiikki - modernisoitua, mutta samat elementit. Nykyisin, kun soittaa palvelunumeroihin ja joutuu jonottamaan, kuulee yleensä jonkin toistuvan sävelmän.
- Työpaikat ja radio. Juontajat – esim. Jaajo Linnomaan oikeistoliberaali höpinä, heteronormatiivisuuden korostaminen. Kohdistetut mainokset – lähes puolet kuunteluajasta. Soittolistat – isojen musiikkiyhtiöiden äänitorvi. Samat kappaleet toistuvat (vrt. muzak-loopit) – vaikutelma kuulijalle, ”tämä on normaalia ja hyväksyttävää musiikkia”.
- Nykypäivän populaarimusiikki: pitkälle hiottua, mietittyä, särötöntä – vrt. muzakiin. Musiikin muuttuminen kohdistetummaksi (tuotantoyhtiöt) - yrityksen brändiin sopivaksi. Tiettyyn brändiin tietty musiikki.
- Musiikin yhdistävä vaikutus esim. työväenlaulut luomassa työväenliikkeen ryhmäidentiteettiä.
- Asmr tämänhetkisenä ilmiönä. Edelleen alitajuisiaviestejä, vaikka itse päättääkin niitä kuuntelevansa.


Lähteet:
LaBelle, Brandon (2010). Acoustic Territories: Sound Culture and Everyday Life. New York: Continuum.
Husch, Jerri Ann (1984). Music Of The Workplace: A Study Of Muzak Culture (social Change Ideology, Technology) (Order No. 8418890)



Kirjallisuus ja sosiologia


  • Runoilijan tehtävä vähän sama kuin sosiologian tehtävä
    - Löytää jotain piilossa olevaa ihmisestä, kaataa itsestään selvän muuri
  • Maanpako (todellinen tai kuviteltu)
    - Asioita voi tarkastella etäältä kuten sosiologiassa
    - Helpompi tarkastella lähellä olevia asioita, kun on käynyt kauempana
  • Monta kielellistä universumia (heillä joilla ei ollut yhtä tiettyä kotimaata)
    - Enemmän näkökulmia
    - On ollut enemmän tekemisissä eri kulttuureiden kanssa
  • Objektiivinen ahdistus + subjektiivinen kokemus
  • Sosiologia – utopististen mahdollisuuksien esiintuoja
  • Liksomin novelleissa teemoja, joita sosiologia myös tuo ilmi
    - Samoja asioita voi tuoda esiin eri tavoin
  • Vaikka kirjallisuudessa ja sosiologiassa on yhtymäkohtia, ei voi silti ihan suoraan rinnastaa. Kertomukset kertovat asioita, jotka voisivat tapahtua tosielämässä, mutta ovat usein fiktiivisiä.
  • Sekä sosiologiassa että kirjallisuudessa äänen saa joku, joka ei ole saanut aiemmin ääntään kuuluviin
  • Kaikki mitä voi mielikuvituksella kuvitella, voi olla olemassa jotenkin (internetissä)
  • Liksomin novellit voi nähdä jollain lailla kriittisinä
    - vaikka ei kritisoi suoraan, nostaa epäkohtia esille ja kuvailee niitä
    - voi olla helpommin lähestyttävämpää kritiikkiä
  • Politiikkaa tehdään enenevässä määrin tarinoiden keinoin – jonkun henkilön tarina mediassa esim. mummo ei saanut ruokaa hoitokodissa
  • Kertomuksen vaarat-projekti kritisoi kertomuksellisuutta
    - Kertomus nähdään helposti puolueettomana ja edustavana, mutta se, mitä kertomukseen sisällytetään ja mitä jätetään pois, voi olla poliittisia valintoja
    - Joskus mielikuvat, joita yksittäiset tarinat pitää yllä, voivat olla haitallisia – esim. kehysmaat ovat paljon muutakin kuin mitä niistä yleisimmin kerrotut tarinat antavat meidän ymmärtää
  • Liksomin novellit ovat lyhyitä ja niissä ei kerrota kaikkea; lukijalle jää epätietoinen olo että mistä on kyse ja miten tarina jatkuu – voidaan luoda lukijalle samankaltainen epävarmuus, mitä tarinan henkilöt kokevat elämästään
  • Liksomin pätkissä kuvataan henkilöiden todellisuutta; yhteiskunnallista maailmaa ja miten se näkyy ongelmina yksilöiden elämissä
    - Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat + ongelmat sosiaali- ja päihdehuollon toiminnassa
    - Lähiöityminen, kuinka se vaikuttaa yksilön mielentilaan
    - Luokkajaon periytyminen (sukulaiset leipäjonossa)
    - Palveluviidakko ja yksilön rajalliset resurssit ja voimat
  • Runoudella / kirjallisuudella pystyy kuvaamaan ihmisyyttä sisältäpäin
  • Hyvin monella tavalla voi saada tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmisestä
  • "Tekisi mieli sanoa, että sosiologia on kolmas virta ja se virtaa samaan suuntaan kuin runous ja historia. Tai ainakin sen tulisi olla, mikäli se aikoo pystyä kuvaamaan ja selittämään inhimillistä tilannetta sisältä päin.” (Bauman, Z. 2004 Notkea moderni, s. 242.)
    - Bauman puhuu että sosiologia on ”kolmas virta” kuten Mills
    - Pitää havaita yhteiskunnan tila ja historia ja sitä kautta pystyy selittämään subjektiivista kokemusta
    - Historia antaa ajallis-paikallisen kontekstin, runous tuo sen ulottuvuuden mitä tilanne nyt on, subjektiivisuutta


    https://kertomuksenvaarat.wordpress.com